Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus
Kaikkien kirkko. Tulkaa kaikki. Vehreämpi kirkko. Elävä kirkko – avoin ja sitoutunut. Sos.dem. maallikot. Elävä kirkko kaupungissa. Vantaan avoin ryhmä. Tulkaa kaikki. Nämä ovat ensi viikolla järjestettävien kirkolliskokousvaalien ehdokaslistojen nimet Helsingin hiippakunnassa.
Kolme ensimmäistä listaa osallistuvat pappisehdokkaiden vaaliin ja viisi jälkimmäistä luottamushenkilöiden eli kirkollisessa kielenkäytössä
Lue lisää
Pääkirjoitus
Aion äänestää sunnuntaina Sauli Niinistöä. Tai ehkä sittenkin Pekka Haavistoa. Ratkaisuni teen siksi, että ehdokkaallani on mielestäni paremmat edellytykset johtaa maan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tai siksi, että hänen arvonsa ovat lähempänä omiani kuin toisen ehdokkaan. Painoa annan myös hänen henkilökohtaisille ominaisuuksilleen ja esiintymiskyvylleen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Jotkut arvioivat maksamaansa kirkollisveroa sillä mittapuulla, saavatko tarpeeksi vastinetta rahalleen. Tällä tapaa mitaten tietenkin kirkon palvelukset tulevat sitä halvemmiksi, mitä enemmän niitä käyttää. Mitä useammin käy messussa, konsertissa, hautausmaalla, kerhossa tai muussa maksuttomassa tapahtumassa, sitä vähemmän tulee hintaa tilaisuutta kohden.
Harva kai kuitenkaan ihan näin laskee.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Sosiaalinen media, tuttavallisesti some, on tullut vauhdilla osaksi ihmisten arkipäiväistä elämää. Ei toki kaikkien, mutta sangen suuren joukon. Hyvin monille se on luonteva tapa pitää yhteyksiä tuttuihin, kertoa omista tuntemuksista ja ajatuksista sekä pysyä jyvällä, mitä kavereille ja vähän koko maailmallekin kuuluu.
Yllättäen kirkossa, jossa perinteisesti kauhistellaan kaikkea uutta, ollaan oltu ihan hereillä sosiaalisen
Lue lisää
Pääkirjoitus
Piispa Irja Askola antoi Senaatintorilla uudenvuodenlupauksen. Hän peräsi Helsingin designpääkaupunkivuoden avajaisissa vihapuheen sijaan ystäväpuhetta ja lupasi itse olla esimerkkinä. Saapa nähdä, muotoillaanko Helsingissä tänä vuonna piispan vanavedessä puheitakin paremmin ihmisyyttä palvelevaan suuntaan.
Vihapuheella luodaan ja vahvistetaan joihinkin ihmisryhmiin liittyviä kielteisiä mielikuvia ja ennakkoluuloja.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kun ei ehdi kaikkea mitä pitäisi. Vähemmän tärkeitä asioita jää tekemättä ja osa tärkeistäkin. Ihmisille ei pysty antamaan kaikkea sitä mitä pitäisi, ei perheelle, ei työtovereille. Puhumattakaan niistä, jotka ovat etäämpänä. Liikaa asioita, liikaa paineita, liikaa vastuita.
Kun syyttävät sormet osoittavat monesta suunnasta. Omat virheet ja väärät valinnat painavat. Tekemiset ja tekemättä jättämiset.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava. Näin lausui aikoinaan Ludvig Wittgenstein, yksi viime vuosisadan merkittävimmistä filosofeista. Hänen mukaansa ei pitäisi puhua sellaisista asioista, joista ei voida sanoa mitään täsmällistä ja tarkkaa, havainnoitavaan todellisuuteen perustuvaa. Niinpä esimerkiksi uskosta tai uskonnosta ei oikeastaan pitäisi puhua lainkaan.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteri on hyvä esimerkki siitä, miten joidenkin asioiden hoitoa on mielekästä keskittää. Siinä ei olisi tolkun hiventäkään, että jokaisessa Helsingin seurakunnassa hoidettaisiin erikseen vaikkapa ihmisten hautaamiseen liittyviä palveluita. Kun asioihin pystytään erikoistumaan, homma on hallussa, rahaa säästyy, palvelut rullaavat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Itsenäisen tasavallan syntymäpäivä on taas käsillä. Samaan aikaan suomalaiset valmistautuvat kuuden vuoden välein toteutuvaan kansanvallan juhlaan. Kansa saa itse valita johtajansa, tasavallan uuden presidentin. Vaikka vallan painopistettä on siirretty parlamentarismin suuntaan, on tasavallan presidentti edelleen ihmisten silmissä maan ykköshenkilö, maan isä tai äiti.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Rauhaa, vain rauhaa me kaikki kaipaamme. Oman kiireemme ja maailman epävarmuuden keskellä. Onneksi on kirkko, rauhan rakentamisen asiantuntija jo lähes 2000 vuoden kokemuksella. Tällä Suomen evankelisluterilaisella kirkollakin on monta keinoa rauhattoman sielun lääkitsemiseen ja virittämiseen rauhan aaltopituudelle.
Meillä on monen monta kaunista kirkkosalia, jotka ovat omiaan hiljentymiseen ja pysähtymiseen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto teki viime viikolla päätöksen, jota osattiin ennakoida. Helsinkiläisten kirkollisverovaroilla ei enää tueta sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka eivät varauksetta sitoudu kohtelemaan ihmisiä tasa-arvoisesti sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Vantaalla tehtiin samoista syistä samankaltainen päätös.
Tämän pitäisi nyt olla selvää tekstiä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Työ
07.11.2011
Luterilainen työmoraali on käsite, joka vilahtelee usein keskusteluissa. Useimmiten sillä kuvataan virheellisesti otsansa hiessä ja niska limassa itseään työllä uuvuttavaa ihmistä. Luterilaisella työmoraalilla on kylläkin rakennettu tämän kansakunnan hyvinvointi. Oikein käsitettynä se pitää sisällään pelkistetysti sen, että jokaisella kunniallisella työllä ihminen täyttää kutsumustaan lähimmäisten palvelemisessa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Tuhannet kynttilät loistavat kirkkomailla ensi viikonloppuna. Ne luovat kauniin ja hartaan tunnelman syksyn pimentämään maisemaan. Pyhäinpäivästä on tullut suomalaisessa elämänmenossa yksi vuoden merkittävimmistä kirkkopyhistä. Kansa kokoontuu kirkkoihin erityisesti tilaisuuksiin, jossa muistellaan vuoden aikana poisnukkuneita ja sytytään kynttilät heidän muistokseen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Onneksi meissä on niitä, jotka jokaiselle kuuluva ihmisarvo saa toimimaan. Yksi heistä on Helsingissä viime viikolla vieraillut Kapkaupungin 80-vuotias emeritusarkkipiispa Desmond Tutu.
Rasismi, muukalaisviha, muslimiviha, Israelin toimet palestiinalaisia vastaan, aidspotilaiden ja homojen syrjintä, korruptio ja alaikäisten tyttöjen avioliitot, kaikki ne ovat saaneet vuosien varrella piispan korottamaan äänensä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto teki tiukan linjauksen viime viikolla. Sen mielestä jatkossa verovaroja lähetystyöhön kanavoidaan vain sellaisten järjestöjen kautta, jotka suhtautuvat ongelmitta kirkon päätöksiin, aivan erityisesti niihin, mitkä koskevat naispappeutta ja seksuaalivähemmistöjä. Taustalla on myös ajatus, että lähetysjärjestöjä on liikaa.
Toki yhteinen kirkkoneuvosto on asiassa vain valmisteluelin.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Näinä päivinä ei talousviisaiden suusta juuri kuule muuta kuin naukumista siitä, kuinka huonosti kohta menee. Koska talouteen vaikuttaa suurimmalta osalta psykologia, toteuttavat ennusteet itsensä suurella todennäköisyydellä. Synkältä näyttää ja synkältä tuntuu. Juuri kukaan ei jaksa muistuttaa, että sateen jälkeen aina myös paistaa, laihoja vuosia seuraavat lihavat.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingissä on tarpeeksi kirkkorakennuksia. Uusia ei pidä rakentaa enää yhtään. Nykyisetkin ovat paikoin turhan vähällä käytöllä ja niiden ylläpitämisessä on vaikeuksia. Pohdinnan kirkollisista tilatarpeista tekevät ajankohtaiseksi rakenteilla olevat uudet asuinalueet. Tuhannen taalan tai oikeastaan kymmenien miljoonien eurojen kysymys on, millaisia seurakuntatiloja näille alueille hankitaan.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kristikunta on kirjava joukko. On vanhoja suuria kirkkoja kuten katoliset ja ortodoksit. On uskonpuhdistuksen jälkeen syntyneitä protestanttisia kirkkokuntia kuten anglikaanit, luterilaiset ja kalvinistit. Sitten on vielä suuren suuri määrä myöhemmin syntyneitä virtauksia ja kirkkoja. Suomessa vaikuttavat muun muassa vapaakirkolliset ja helluntailaiset.
Asiaa mutkistaa vielä se, että kirkkojen sisällä on erilaisia suuntauksia
Lue lisää
Pääkirjoitus
Eri kieli- ja kulttuuritaustat asettavat suuria haasteita yhteiskunnalle, muun muassa koululaitokselle. Kantasuomalaiselta väestöltäkin vaaditaan paljon ymmärrystä ja sopeutumista tilanteeseen. Myös kirkon tulee toiminnassaan ja panostuksissaan ottaa huomioon muuttuva ympäristö.
Perinteisesti Suomi on ollut uskonnollisesti hyvin yhtenäinen maa. Lähes 80 prosenttia suomalaisista on yhä evankelisluterilaisen kirkon jäseniä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Tämän päivän kirkko on astetta avarampi kuin vuosi sitten. Viime lokakuussa muuan tv-ohjelma aiheutti noin neljänkymmenen tuhannen ihmisen eron kirkosta. Pääosin siksi, että monet kokivat kirkon suvaitsemattomaksi. Jopa tuli piispoille ja muulle kirkon johdolle kiire panna rivit järjestykseen ja osoittaa, ettemme ole niin ahdaskatseisia, miltä näytämme. Myös seurakuntavaaleissa puhalsivat uudet raikkaat tuulet.
Lue lisää
Suomalaiseen sanavarastoon on onnistuttu syöttämään termi maahanmuuttokriittinen. Niin sanotut maahanmuuttokriitikot haluavat muka keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Usein sen varjolla kuitenkin luodaan, vahvistetaan ja ylläpidetään ennakko- ja epäluuloja muualta muuttaneita, erinäköisiä, toisin uskovia tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvia kohtaan. Joskus haisee silkka rasismi.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Viime viikolla julkaistu tutkimus vahvistaa tutun näppituntuman: suomalaiset eivät enimmäkseen ole mitään uskonintoilijoita. Suomalaisten enemmistön uskontoa voisi kuvata ilmaisulla maltillinen kristinusko. Vähän ikävämmällä sävyllä sitä voisi luonnehtia laimeaksi. Meikäläiset tuntuvat vierastavan niin uskonnollista kuin muutakin äärimmäisyysajattelua ja toimintaa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin keskustassa liikkuvat ovat voineet keväästä lähtien nähdä, kuinka Kampin Narinkkatorin kulmalle on alkanut nousta hiljaisuuden kappeli. Nyt hanke on siinä vaiheessa, että rakennus on saanut ympärilleen sääsuojat. Valmista pitäisi olla ensi keväänä ja kappeli on määrä vihkiä käyttöönsä ensi toukokuun lopussa suvivirren soidessa.
Ajatus kappelin rakentamisesta Narinkkatorille tuli Helsingin kaupungilta.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Ensi lauantaina alkavan sorsastuskauden alla on hyvä todeta, että metsästys ja tarkkuusammunta ovat loistavia harrastuksia. Oikein mitoitettu metsästys ei vaaranna lajien tulevaisuutta vaan tarjoaa erämiehille ja -naisille liikuntaa, unohtumattomia kokemuksia ja toisinaan myös saalista. Ammunnan harrastaminen kehittää muun muassa keskittymiskykyä ja nollaa suorituksen ajaksi kaiken ulkopuolisen hetkeksi pois.
Lue lisää
Kun koulut ensi viikolla alkavat, monessa luokkahuoneessa palataan Norjan tapahtumiin. Moni lapsi kysyy, miksi joku tappaa? Miksi lapset ja nuoret joutuvat toistuvasti väkivallan uhreiksi?
Koulujen alla on käyty keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä erityisesti netissä vellovalle vihapuheelle, jossa kohteena ovat maahanmuuttajat ja muslimit. Vihapuheella tarkoitetaan lyhyesti sellaista puhetta, jossa edistetään ennakkoluuloon
Lue lisää
Maailmassa näyttää katastrofi seuraavan toistaan. Ihmiset joutuvat suurin joukoin keskelle tapahtumia tai olosuhteita, joissa hengissä selviäminen on voitto.
Osan katastrofeista aiheuttavat ihmiset itse toisilleen, osan luonnonmullistukset ja osassa on kummallakin vaikutuksensa. Jotkut syntyvät äkillisesti, toiset kehkeytyvät pitkän ajan kuluessa. Itä-Afrikan meneillään olevassa nälänhädässä on vähitellen kehittyneestä
Lue lisää
Oslon tuomiokirkosta viime sunnuntaina välitettyihin kuviin tiivistyi jotakin Norjassa ja koko Pohjolassa tunnetusta surusta ja ahdistuksesta.
Kuningas Harald antoi tunteidensa nousta pintaan ja kyyneleiden valua. Kirkon edustalla olleet nuoret rutistivat tiukasti toisiaan etsien ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä voimaa ja turvaa. Norjan tuska ja suru koskettaa syvästi myös suomalaisia.
Lue lisää
Suomi elää hiljaiseloa kesällä, erityisesti heinäkuussa. Sama näyttää olevan tahti seurakunnissa.
Kaikille avoimia tilaisuuksia on harvakseltaan lukuun ottamatta joka sunnuntaisia messuja. Tämä on ymmärrettävää, tarvitsevathan seurakuntien työntekijätkin lomansa ja leireistä kertyvät vapaansa. Milloin niitä olisi parempi pitää kuin silloin, kun muukin kansa on lomalaitumilla.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Herätysliikkeet pitävät vuosittain hengellisiä kesäjuhliaan. Viime viikonloppuna vuorossa olivat körttiläisten herättäjäjuhlat.
Körttiläiset ovat nykyisin herätysliikkeistä lähimpänä kansankirkon valtavirtaa. Kirkon enemmän tai vähemmän liberaali eliittikin ui heidän kesäkekkereissään kuin omissa rantavesissä. Joidenkin muiden liikkeiden asema kirkossa sen sijaan on hakusessa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin piispa Irja Askola kertoi valtakunnan päälehden haastattelussa tapaamisestaan Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtajan kanssa. Keskustelussa oli mainittu tilapula, jolloin toimittaja oli kysynyt, voisiko islamilainen yhteisö käyttää luterilaisen seurakunnan tiloja omiin tarkoituksiinsa.
Piispa piti sitä mahdollisena sen vuoksi, että kirkon tehtävä on luoda tilaa kohtaamiselle ja vieraanvaraisuus kuuluu
Lue lisää
Pääkirjoitus
Monella suomalaisella on sellainen käsitys, että uskominen on elämälle vierasta ponnistelua ja sellaista yritystä, jossa täytyy koko ajan tietää tarkasti, mitä pitää uskoa ja miten elää elämänsä. Muuten käy huonosti.
Tätä käsitystä ovat menneen talven aikana ruokkineet julkisuudessa tapahtunut vääntö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, oikeudenkäynnit naispappien työsyrjinnästä ja lehdissä esitetyt syytökset siitä, kuinka
Lue lisää
Pääkirjoitus
Jokainen voi omin silmin nähdä, että nuorukaisia notkuu mitään järkevää tekemättöminä kaupungin puistoissa, ostareille ja asemilla. Valitettavasti tilastot ja alan asiantuntijat vahvistavat tämän näppituntuman.
Suuri joukko nuoria, erityisesti miehenalkuja, on syrjäytynyt tai syrjäytymässä yhteiskunnan rakentavasta osallisuudesta, työstä tai opiskelusta. Usein tähän liittyy moniongelmaisuutta, päihteitä ja vaikeuksia terveyden
Lue lisää
Suvivirttä veisattiin viime viikolla sydämen kyllyydestä kouluissa, kirkoissa ja toreilla. Vanha perinne on voimissaan ja luo ihmisille jatkuvuuden tunnetta ja hyvää mieltä. Uuttakin perinnettä syntyy yllättävän nopeasti. Kauneimpia joululauluja on laulettu vasta muutama vuosikymmen, mutta nyt ne ovat jo kirkollisen elämän vankinta peruskauraa.
Töölössä on muutaman kerran pidetty kansaa koskettava helatorstain torimessu.
Lue lisää
Kirkossa on viime vuosina kiistelty riittämiin. Monien mielestä olisi jo aika etsiä tie, jota voitaisiin kulkea samaan suuntaan vaikka eri tahtiinkin ja jossa kaikkien olisi helppo hengittää. Kansankirkon pitäisi olla avara kuin meri, jossa kaikki saavat kalastaa tyylillään, kuka verkolla, kuka virvelillä.
Kummallisia kielikuvia seesteisestä ja rauhallisesta kirkosta keksitään ehtimiseen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Suvivirsi kuuluu suomalaiseen äänimaisemaan kevään ja kesän taitekohdassa. Se soittaa herkkiä kieliä suomalaisen sielussa. Siihen liittyy hyviä tuntoja ja hyviä muistoja. Yhdellä jos toisella kostuu silmäkulma virttä kuullessa ja laulaessa. Siinä on aavistus aukeavasta kesästä ja kaipaus kohti Korkeampaa. Sanalla sanoen Suvivirsi on hieno kristillinen perinne.
Suvivirsi liittyy suomalaisten mielissä erityisesti koulun
Lue lisää
Pääkirjoitus
Stadi meni snadisti sekaisin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja taisi mennä vähän koko Suomi. Voimme olla taas niin ylpeitä omistamme ja itsestämme. Meillä on paras joukkue. Nimenomaan joukkue, joukkueena voitetaan. Kaikkia nimiä ei voi mainita, mutta sanotaan muutamia, että tiedetään joukkueen koostuvan oikeista ihmisistä. Granlund, Immonen, Koivu, Ruutu, Vehanen, Jalonen.
Lue lisää
Kirkon paljon puhuttu rikkaus ja suuret rahat pyörivät etupäässä seurakuntatalouksissa. Saman kunnan alueella olevat seurakunnat toimivat yhtenä taloutena, seurakuntayhtymänä.
Helsingin seurakuntayhtymän vuotuiset tulot ja menot ovat runsaan 110 miljoonan euron suuruiset. Se vastaa noin 20 000 asukkaan kunnan, esimerkiksi Mäntsälän, taloutta. Jos yhtymä olisi yritys, puhuttaisiin liikevaihdosta, joka mahtuisi nipin napin 400
Lue lisää
Pääkirjoitus
Joskus on hyvä pysähtyä vähän miettimään, panostetaanko kirkossa oikeisiin asioihin. Esimerkiksi jo perinteeksi tulleeseen pääsiäisen aikaan toteutettavaan katunäytelmään, Via Crucikseen käytetään kirkollisveron maksajien rahaa vuosittain toistasataatuhatta euroa. Onko syytä panna tällaiseen kertaluonteiseen tapahtumaan näin paljon rahaa?
Käytetyn rahan määrä ei näytäkään enää niin suurelta, jos kokonaissumma jaetaan
Lue lisää
Kipu, tuska, kärsimys. Millä nimellä sitä kutsuukin, se on ihmiskunnan yhteinen kokemus vuodesta ja vuosisadasta toiseen. Pimeys, yö ja kuolema ovat pala ihmisen osaa siinä missä elämä, valo ja aamunkoittokin.
Tämänkin vuoden alussa olemme joutuneet katsomaan onnettomuuksia, joissa tuhansia ihmisiä on kohdannut samanaikaisesti suunnaton tuska. Luonnonmullistus tai ihmisen pahuus toistaan kohtaan on pyyhkäissyt yli turvallisen
Lue lisää
Ensi pyhänä kannattaa mennä kirkkoon. Palmusunnuntaina kerrotaan Jeesuksen ratsastamisesta aasilla Jerusalemiin. Kansa levitti Jeesuksen eteen palmunoksia, siitä pyhälle nimi. Samasta tapahtumasta puhutaan ensimmäisenä adventtina Hoosiannan veisaamisen ohella, mutta vähän toisesta vinkkelistä.
Karussa Pohjolassa pääsiäisen alla on käytetty palmunlehvien sijaan pajunoksia aikaan liittyvinä koristeina.
Lue lisää
Vaalien yhteydessä on puhuttu paljon populismista. Filosofi Tuomas Nevanlinna on antanut populisteista hauskan määritelmän: he esittävät hyvältä kuulostavia, mutta vastuuttomia vaatimuksia usein toivoen, että niillä saa suosiota, mutta niitä ei toteuteta. ”He karjuvat katsomossa sen joukkueen puolesta, jonka häviöstä ovat lyöneet vetoa”. Nevanlinnan mukaan populisti on poliitikko, joka laskee sen varaan, etteivät hänen vaatimuksensa mene läpi.
Lue lisää
Ne tekivät sen taas. Kestämätöntä raamatuntulkintaa harjoittavat järjestöt, joille ihmisen seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tuntuu tulleen pakkomielle ja jonkinlainen pelastuksen aamunkoitto, panivat pystyyn kampanjan, jolla saivat lukemattoman määrän ihmisiä etääntymään kristillisestä uskosta ja tuhansia eroamaan kirkosta.
Evankelisluterilaisen kirkon kannalta irvokasta on, että osa näistä järjestöistä kantaa nimessään
Lue lisää
Vaalien alla on hyvä muistuttaa vanhasta kunnon luterilaisesta kahden regimentin opista. On maallista valtaa ja hengellinen elämänpiiri eikä näitä pidä sekoittaa.
Yhteiskuntaa tulee johtaa sillä terveellä järjellä, joka äänestäjillä ja heidän valitsemillaan päättäjillä on. Väkeväkään usko ei anna erityisosaamista yhteisten asioiden hoitoon, jos muut edellytykset puuttuvat.
Lue lisää
Kirkko tekee työtä sen puolesta, että tästä maasta ja maailmasta tulisi ihmisille parempi paikka elää. Kirkon omat hauikset eivät riitä korjaamaan kaikkia ongelmia eivätkä kaikkien asioiden hoitaminen ja kaikkeen puuttuminen sen reviiriin kuulukaan. Kirkkaasti sen tehtävä on kuitenkin muistuttaa vallanpitäjiä siitä, mistä kristillisen uskon ja etiikan viitoittaman hyvän elämän ainekset koostuvat.
Lue lisää
Pääkirjoitus
”Köyhät teillä on aina keskuudessanne”, tokaisi jo Jeesus aikanaan. Valitettavan todeksi tämä on osoittautunut.
Ei ole ollut eikä tullut yhteiskuntaa ja maailmaa, jossa ei olisi köyhyyttä. Sitä ei onnistunut poistamaan kommunismi eikä ole onnistunut pohjoismainen hyvinvointivaltiokaan. Meilläkin leipäjonot kasvavat yhä. Samaan aikaan silmiimme tulvii tietoa äärimmäisestä köyhyydestä maailmalta.
Lue lisää
Vaalien läheisyys alkaa kiihottaa mieliä. Vaaliaseiksi hankitaan jos jonkinlaisia keppihevosia. Jotkut elämöivät kristillisyydellään. On epämiellyttävää, että kristinuskon nimi omitaan politiikalle, jossa ei välttämättä näy juuri häivää vähänkään syvemmin ymmärretystä kristillisestä etiikasta.
Entinen kristillinen liitto, joka nyttemmin on muuttanut nimensä kristillisdemokraateiksi, on tästä jo vanha esimerkki.
Lue lisää
Kirkosta viime vuoden lopun erobuumin aikana eronneilta on kerätty palautetta. Palautteen antajat mainitsevat syyksi eropäätökseen yleisimmin kirkon suvaitsemattomuuden. Yksilöidymmin he puhuvat kirkon syrjivästä asenteesta homoseksuaaleihin.
Suvaitsemattomuus ja nihkeä suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin ei tietenkään ole koko totuus kirkosta. Mielikuvan tasolla se on kuitenkin ollut totta hyvin monille.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kirkon saama osuus yhteisöverojen tuotosta on aihe, jota on helppo populistisesti arvostella. ”Miksi yritykset joutuvat maksamaan kirkolle veroja, vaikka ne eivät edes käy kirkossa?” ”On väärin, että ateistienkin omistamat yritykset joutuvat rahoittamaan kirkon toimintaa.” ”Ahne kirkko haluaa käydä yritystenkin kukkarolla, vaikka ei palvele niitä mitenkään.”
Vaalien alla monet poliitikot, erityisesti puolueiden
Lue lisää
Meikäläisessä järjestelmässä kirkon jäsen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella hän asuu. Tästä eivät kaikki pidä.
Esimerkiksi muuton yhteydessä moni haluaisi asuinpaikan vaihtumisesta huolimatta pysyä vanhassa tutussa seurakunnassa, jonka elämään ja toimintaan on tottunut osallistumaan. Toive on yksilön näkökulmasta ymmärrettävä. Järjestelmän, jota voi kutsua byrokratiaksikin, kannalta se on hankala.
Lue lisää
Ei suomalainen yhteiskunta ihan läpimätä ole. Aika pitkälti meidän yhteiseen arvopohjaamme kuuluu yhä se, että heikommasta on pidettävä huolta ja kaikille pitää taata ihmisarvoinen elämä. Hyvä yksittäinen esimerkki tästä on viime viikolla avajaisiaan viettänyt Diakonissalaitoksen Auroratalo.
Talossa on 125 uutta kotia pitkäaikaisesta asunnottomuudesta kärsineille veljillemme ja sisarillemme.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Elintilastaan kamppailevien iltapäivälehtien maine oikean ja oleellisen tiedon välittäjinä ei ole hääppöinen. Eikä syyttä. Kerran toisensa jälkeen joutuu toteamaan, että raflaavilla otsikoilla ei ole katetta juuri nimeksikään. Tälle voisi vapaasti naureskella, ellei tietäisi, että ihmisille jää asioista mielikuvia pelkkien otsikon perusteella. Itse juttuja ei ehkä edes lueta.
Lue lisää
Kaikki, mitä Jumalasta voidaan sanoa, on korkeintaan likiarvoa. Vaikka Jumalasta ei voida sanoa mitään ihan täsmällistä, Hänestä voidaan kertoa asioita, jotka ovat ihmiselle tarpeellisia ja riittäviä. Hänestä voidaan kertoa sanoilla, teoilla, kuvilla, sävelillä ja niin edelleen. Oikeastaan sanoissa, teoissa, kuvissa, sävelissä, kauneudessa, hiljaisuudessa ja niin edelleen voi kuulla Hänen puhutteluaan ja läsnäoloaan.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Yksi viime vuoden puhutuimmista aiheista oli kirkon jäsenyys. Vuodenvaihteen jälkeen on koottu tilastoja siitä, kuinka monet ovat kirkon jättäneet ja kuinka monet ovat takaisin tulleet. Molemmat luvut ovat ennätyssuuria. Eronneita on toki huomattavasti enemmän. Liittyneiden määrä on silti myös merkittävä.
Lokakuussa nähtiin vertaansa vailla ollut kirkosta eroamisen aalto surullisenkuuluisan tv-keskustelun jälkeen.
Lue lisää
Minulle on tullut tavaksi käydä Malmin hautausmaalla jouluyönä. Näin on ollut isän kuolemasta lähtien 90-luvun lopulta. Samoihin multiin parinkymmenen metrin päähän haudattiin puolitoista vuotta isän jälkeen veljenpoika. Sinne lähipiiristä lähteneen kahden eri sukupolven miehen leposijoille käyn sytyttämässä kynttilät.
Se on semmoinen pieni perinne. Hetki, jossa joskus pienessä mielessä käy isotkin ajatukset.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Usein kuulee sanottavan, etteivät tiedotusvälineet kerro todellisista ongelmista kuten köyhyydestä ja syrjäytymisestä vaan keskittyvät erilaisiin riitakysymyksiin ja pintajulkisuuteen. Voi olla toisinkin päin. Ehkeivät jutut niistä juuri kiinnosta yleisöä.
Nykyajan tekniikka on paljastavaa, kun pystytään tarkasti laskemaan mitä esimerkiksi nettilehdistä luetaan. Muun muassa syksyn alussa aloittaneessa Kotimaa24
Lue lisää
Kirkon synkän syksyn, kaiken voivottelun ja itseruoskinnan jälkeen voi hyvillä mielin todeta, että monet mittarit ja luvut ovat nousujohteisia. Kuten surullisenkuuluisan homoillan juontaja Jyrki Richt viime viikolla pidetyssä seminaarissa totesi, kirkko joutui käymään kiperän keskustelun, mutta jatkaa nyt sisäisesti vahvempana ja astetta suvaitsevampana kuin ennen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Valveutunut kuluttaja joutuu nykyisin aikamoisiin ristipaineisiin. Pitäisikö suosia suomalaista, luomua, lähiruokaa, reilua kauppaa, luontoystävällistä, terveellistä vai edullista. Olisi kulutettava, että talouden pyörät pyörisivät ja suomalaisilla olisi työtä, mutta samalla vältettävä turhaa tavaraa, ettei maapallon kestokyky olisi koetuksella.
Ei saisi ostaa sellaista tavaraa, joka on tehty kehitysmaissa surkeissa
Lue lisää
Vaalit tuovat aina suuria muutoksia seurakuntien luottamuselimiin. Yleensä noin puolet niiden jäsenistä vaihtuu. Useat jättävät luottamustehtävät vapaaehtoisesti jo yhden kauden jälkeen. Moni turhautuu, kun valtuustossa tai neuvostossa ei heti voikaan vaikuttaa niin paljon kuin on etukäteen kuvitellut.
Tällä kertaa vaalit toivat poikkeuksellisen suuren muutoksen Helsingin luottamuselinten kokoonpanoon.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Seurakuntavaalit innostivat kansaa uurnille ennätysmäisesti. Yli kahteenkymmeneen vuoteen ei väki ole käynyt äänestämässä näin ahkerasti. Selitystä ei ole vaikea löytää. Kirkko oli muutamat viikot ennen vaaleja ennen näkemättömän keskustelun kohteena. Monet halusivat sanoa sanottavansa kirkon suunnasta äänestämällä.
Erityisen ilahduttavaa on helsinkiläisten vaali-innostus.
Lue lisää
Seurakuntavaalit kiinnostavat tällä kertaa ihmisiä yli odotusten. Helsingissä äänestettiin ennakkoon kaksin verroin enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Äänestysprosentti nousee ilman muuta korkeammaksi kuin miesmuistiin. Sama kaiku on askelten muuallakin maassa.
Selityksiä vaali-intoon on helppo löytää. Kiivaana kirkon asioista käytävä keskustelu on herättänyt monet vaikuttamaan kirkon suuntaan.
Lue lisää
Vielä 1600-luvulla kirkon johto pakotti Raamattuun ja kristilliseen oppiin vedoten Galileo Galilein kieltämään tutkimuksiinsa perustuneen tiedon, että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin.
Helsingin seurakuntien vaalikoneessa ei nyt kysytä, kumpi kiertää kumpaa. Sen sijaan siellä on muita kysymyksiä, jotka saattavat tuntua naurettavilta jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Maailma muuttuu, tietomme kasvaa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Mediassa on keskusteltu jo pari viikkoa kirkosta ja homojen ihmisarvosta. Kuka on oikeassa, kuka tulkitsee Raamattua oikein?
Lehtien yleisöpalstoilla on nähty kristinuskon nimissä kannanottoja, joiden mukaan kirkosta eronneet ovat häilyväisiä kahdella tuolilla istuvia nimikristittyjä, jotka joutavatkin mennä. Tärkeintä kristitylle on tietää, millä tuolilla hän itse istuu.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Tuhannet ihmiset ovat jättäneet jäähyväiset kansankirkolle viime viikon tiistain jälkeen, jolloin televisiossa keskusteltiin homoliitoista. Enimmiltään lähtijät ovat täyspäisiä nykyaikaisia ihmisiä, jotka eivät voi käsittää sitä syrjintää, jota kirkolliset tahot harjoittavat seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
Keskustelussa tuomion pasuunaa soittivat jyrkät uskovaiset kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen
Lue lisää
Monet nuoret pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa kuukauden päässä käytävissä seurakuntavaaleissa. Niissä äänioikeusikärajaa on alennettu 16 vuoteen. Jos kokemukset ovat hyvät, sillä voi olla merkitystä esimerkiksi kunnallisvaalien järjestelyihin. Merkittävää on erityisesti se, kuinka aktiivisesti nuoret oikeuttaan käyttävät.
Kynnystä nuorten äänestämiseen pyritään madaltamaan monin konstein, muun muassa viemällä
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin hiippakunnan eli Helsingin, Vantaan ja Itä-Uudenmaan papit kokoontuivat viime viikolla Tuomiokirkkoon. Mahtoi kansa katsoa kummissaan, kun moinen joukko liikkui tummissaan. Kaksi päivää papit puhuivat keskenään Jeesuksesta. Pari tuhatta vuotta on jo väännetty siitä, mikä mies hän oikein oli, eikä siitä näytä vieläkään oikein tolkkua tulevan.
Sanovat Jeesuksen olleen/olevan Jumalan poika, puoliksi ihminen, puoliksi
Lue lisää
Pääkirjoitus
Pappi ja raha on lähes yhtä kiihottava yhdistelmä kuin pappi ja seksi tai pappi ja viina. Jos papin saa yhdistettyä johonkin näistä siten, että syntyy jollakin tavalla epämääräinen mielikuva, liikutaan lähellä lööppiainesta. Juorulehdet ja netin keskustelupalstat, nuo aikamme uusmoralismin etuvartioasemat, saavat uutta käyttövoimaa.
Helsingissä tuore esimerkki tästä on Lauttasaaren kirkkoherralle hankittu kallis asunto.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kouluissa kuluu maanantaisin ruokaa enemmän kuin muina päivinä. On helppo päätellä, etteivät ainakaan kaikki lapset syö viikonloppuisin hyvin kotonaan. Yhteisen aterioinnin perinne taitaa olla hukassa monessa perheessä myös arkisin. Lasten ja vanhempien harrastukset aikatauluttavat elämää niin, ettei ehditä istahtaa yhdessä ruokapöytään, saati valmistaa ateriaa yhdessä.
Lue lisää
Kirkossamme naisia on ollut pappeina jo yli 20 vuotta. Toisin on toisaalla, missä on jääräpäisesti jämähdetty keskiajalle tai ainakin viime vuosisadalle. Meillä Helsingissä nainen hoitaa nyt jopa piispanvirkaa. Leuka pystyyn, meillä on tässä päivässä elävä ja tulevaisuuteen kurkottava kirkko.
Pappisviran avaaminen naisille on vain yksi esimerkki oman luterilaisen kirkkomme kyvystä kehittyä, kun maailma muuttuu ja ihmisten
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kirkkoa vähän etäämmältä katsovat saattavat kuvitella, että kirkollisissa sisäpiireissä riidellään paljon ja käytetään toisin ajattelevista hurjan kovaa kieltä.
Ihan oikein näkevätkin, kyllä täällä mätkitään puolin ja toisin aika rankoin sanakääntein. Kerran jos toisenkin on saatu kuulla, että esimerkiksi tällä palstalla olevat ajatukset ovat isästä perkeleestä ja että koko lehti on eksyttämässä ihmisiä helvettiin.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on kiivaimmillaan. Listojen jättämiseen on aikaa kaksi viikkoa. Edellisissä vaaleissa erityisesti Helsingissä ongelmana on ollut, etteivät listojen nimet kerro juuri mitään ehdokkaiden taustoista tai ajatusmaailmasta.
Äänestäjän on vaikea löytää mieleistään ehdokasta, ellei satu tuntemaan jotakuta heistä tai ole erityisen vihkiytynyt kirkolliseen koodikieleen.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Meillä on viikon verran oltu kovasti tohkeissaan siitä, että Suomi luokiteltiin amerikkalaisen Newsweek -lehden vertailussa maailman parhaaksi maaksi. Monet ovat olleet ylpeitä.
Myytti siitä, että on lottovoitto syntyä suomalaiseksi, näyttää sittenkin pitävän paikkansa. Monet ovat myös olleet kovin hämmästyneitä ja kriittisiä. Jos tämä on maailman paras maa, kyllä muualla asiat ovat tosi huonosti.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka hyvät kalavedet Helsingissä on. Kuha hakeutuu lahtivesiin kutemaan, lohi ja meritaimen nousevat Vantaanjokeen ja samoin siika pyrkii sinne. Vanhankaupunginkosken suvannossa nämä kalojen ikiaikaiset liikkeet seuraavat toisiaan idyllisessä maisemassa. Kalamiehet puolestaan voivat tavoitella siellä kaloja rannalta vapavälinein, ilman venettä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Jos aikoo päästä vaaleissa läpi, kannattaa kiireen vilkkaa asettua ehdokkaaksi.
– Ai missä vaaleissa? – Seurakuntavaaleissa, jotka pidetään marraskuussa täällä Helsingissä ja kaikkialla muuallakin. Valtakunnalliset vaalit, näet. – Ikinä kuullutkaan. – Ei se mitään. Nyt kuulet. Seurakuntavaalit pidetään kerran neljässä vuodessa, ihan samoin kuin kuntavaalit tai eduskuntavaalitkin.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kirkosta käytävässä julkisessa keskustelussa pulpahtaa toistuvasti esiin eräs kupla, jota tekee mieli tökätä. Viimeksi näin on käynyt kirkon vihkimisoikeudesta käydyn keskustelun sivutuotteena.
Kirkko nimittäin määrittyy puheessa usein vain palveluja tuottavaksi laitokseksi. Nytkin on aiheellisesti sanottu, että kirkollinen avioliittoon vihkiminen on tärkeä syy kuulua kirkkoon.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Nykyelämä tuottaa kammottavia sanahirviöitä.
Muun muassa sukupuolineutraali avioliitto on rantautunut kielenkäyttöön, keskustelunaiheeksi ja ilmeisesti yhdeksi tulevien vaalien teemaksikin. Kauhea ilmiö. Siis sanahirviöt. Kysymyshän on yksinkertaisesti siitä, että kaksi täysi-ikäistä ja -päistä ihmisiä voisivat solmia keskenään avioliiton riippumatta siitä, mitä sukupuolta edustavat.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kirkko on rikas. Sen mammona ei kuitenkaan riitä tulevina vuosikymmeninä.
Lähes jokaisella Suomen kolkalla kirkolla on paikkakunnan komein rakennus. Parhaissa useampia. Seurakuntien touhusta ei mitään tulisikaan ilman tiloja, jotka ovat kelpoja ihmisten häihin, hautajaisiin, messuihin, konsertteihin ja mitä niitä onkaan. Ihan hirmuisesti tämän kiinteistömassan ylläpito kumminkin maksaa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Eläin on monelle läheinen ystävä. Yhdelle se on koira, joka vilpittömästi iloitsee, kun tulet kotiin ja on aina valmis lähtemään mukaasi.
Toiselle kissa, tuo oman tiensä kulkija, joka tarvitsee hoivaasi ja hellyyttäsi mutta myös tarjoaa lämpöään ja läheisyyttään. Kolmannelle hevonen, joka kirjaimellisesti kantaa sinua eteenpäin. Kilpikonnia, kaneja ja mitä otuksia niitä onkaan.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Jalkapallo on hieno laji. Kaikki eivät tätä ymmärrä.
Varsinkin naisväen kuulee usein huokaavan, mitä tolkkua on siinä, että isot miehet juoksevat ympäri kenttää pallon perässä. Jotkut niistä, jotka eivät ymmärrä, katsovat oikeudekseen jopa pitää hienosta lajista innostuneita jotenkin tyhminä. Ikään kuin joku toinen laji, jota he puolestaan ymmärtävät, esimerkiksi baletti, ooppera, perhosten keräily tai hienot viinit, olisi
Lue lisää
Vapaaehtoisen haluavat kaikki. Kirkko, kansalaisjärjestöt, festivaalit, urheiluseurat, hoitolaitokset, kehitysyhteistyöhankkeet. Vapaaehtoisella on paljon ystäviä ja varaa valita, sillä tehtävää on paljon ja tarpeet suuret.
Vapaaehtoistyö on määritelmän mukaan työtä, josta ei makseta. Tästä näkökulmasta monet työharjoittelupaikatkin ovat nykyisin vapaaehtoistyötä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Ajassamme elää vahva vaatimus, että kirkon asemaa pitäisi heikentää. Vitsikkäimmästä päästä näitä tempauksia oli taannoinen vapaa-ajattelijoiden isku, jossa he kritisoivat kirkon seksuaaliopetusta vaihtamalla Raamattuja pornolehtiin Kolmen sepän patsaalla. Sisäpiirissään he olivat pohtineet vaihdossa saamiensa pyhien kirjoitusten polttamista, mutta päätyneet lahjoittamaan ne eteenpäin. Se oli viisasta.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Onneksi olkoon Suomen kirkko. Historiassasi käännettiin uusi lehti, kun piispojesi joukkoon valittiin Irja Askola. Ensimmäiset tekevät aina historiaa. Nyt piispojen kaartiin tulee ensi kertaa nainen.
Jo valinnan jälkeiset päivät osoittavat, että viisas naispiispa tekee hyvää kirkolle, joka on saanut aimo annoksen lisää uskottavuutta nykyaikaisena, kaikkien ihmisten tasa-arvoa edistävänä yhteisönä.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Kirkko on rikas, kirkossa on huono työilmapiiri, kirkko on täynnä pedofiilejä. Julkisessa keskustelussa kirkosta liikkuu sitkeitä mielikuvia. Niillä on omat lähtökohtansa, mutta suhteellisuudentaju on usein kateissa.
Ei kirkko ikävä kyllä niin rikas ole kuin kuvitellaan, vaan oikeastaan taloudellisissa vaikeuksissa. Esimerkiksi suuri kiinteistöomaisuus on enimmiltään satojen vuosien aikana rakennettua omaa toimitilaa, ennen
Lue lisää
Pääkirjoitus
Joillakin poliitikoilla ja populistisella medialla ovat menneet puurot ja vellit pahasti sekaisin keskustelussa rippisalaisuudesta ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lasten hyväksikäyttö on rikoksista kuvottavimpia.
Kaikki mahdollinen on tehtävä, että sitä voitaisiin torjua. Rippisalaisuuden murtaminen ei kuitenkaan auta tässä piirun vertaa, pikemminkin päinvastoin. Maailmassa pitää olla joku tappi, joka ei liiku.
Lue lisää
Nykyinen piispanvaalitapa on kiehtova. Ehdokkaat asetetaan, heitä pyöritetään paneeleissa ja mediassa, ja ensimmäiseltä kierrokselta pääsee loppukilpailuun kaksi parasta, jotka jatkavat samaan tahtiin hamaan toiseen äänestyspäivään saakka.
Asetelma näyttää johtavan siihen, että toisella kierroksella on mukana selkeästi toisistaan poikkeavat ehdokkaat. Asiaan kuuluu, että vastaehdokkaista etsitään eroja myös pelkistäen ja
Lue lisää
Suomen kansalla on sydän paikallaan ja karttuisa käsi. Haitin tammikuisen maanjäristyksen jälkeen ovat kansalaiset lahjoittaneet pelkästään Kirkon ulkomaanavulle uhrien auttamiseen lähes kolme miljoonaa euroa.
Kun valtio vielä kanavoi hätäapuaan 800 000 euroa Kirkon ulkomaanavun kautta, on järjestö voinut lähettää apua Haitiin lähes neljän miljoonan euron arvosta.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Vaalit värittävät tänä vuonna kirkkoa Helsingissä. Kohta äänestetään uudesta piispasta.
Lauttasaaren vasta valittu kirkkoherra asetetaan sunnuntaina virkaansa. Piakkoin seurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran sekä Mikaeliin että Vuosaareen. Syksyllä on seurakuntavaalit, joissa neuvostot ja valtuusto pannaan uusiksi. Kirkko toimii demokraattisesti. Ainakin periaatteessa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto teki viime viikolla merkittävän päätöksen. Se valitsi Helsingin seurakunnille uuden yhteisöilmeen. Yhteinen merkki on nähtävissä näköislehden kannen ”silmäkulmassa” sekä verkkolehden etusivun jutussa.
Tällaiset merkit ja tunnukset ovat yleensä vahvasti makuasioita, yksi tykkää ja toinen ei, mutta nyt valtuustossa ei kuulunut minkäänlaisia soraääniä, ei ensimmäistäkään vastustavaa
Lue lisää
Pääkirjoitus
Joku roti pitää olla pöytätavoissa. Yhteisellä aterialla ei saa porsastella ihan oman halunsa mukaan, muuten kaikilta menee ruokahalu. Kunnolliset vanhemmat pistävät porsastelevan lapsensa pois pöydästä, jotta muut saavat syödä rauhassa.
Vähän tämmöisestä on kyse, kun kirkossa kuppi tuli täyteen Luther-säätiön temppuilusta. Liika on liikaa. Tässä tapauksessa liikaa oli se, että kirkon pappi vihitytti itsensä piispaksi vastoin
Lue lisää
Pääkirjoitus
Suurten kertomusten aika on ohi, sanotaan. Suuret aatteet, ismit tai yhteinen usko eivät innosta, elähdytä eivätkä kokoa joukkoja lippujensa alle.
Elämme yksilöiden aikaa, olemme oman onnemme seppiä. Jokainen piirtää oman kertomuksensa, joka ei liity toisiin eikä mihinkään suurempaan. Kertomus on villi ja vapaa, riippumaton, ainutkertainen. Kun näitä pieniä yksilöllisiä kertomuksia vähän pinnasta raapaisee, huomaa kumminkin,
Lue lisää
Uusi arkkipiispamme Kari Mäkinen toi valintansa jälkeen voimakkaasti esiin kirkon moniäänisyyden.
Voisimmekin reippaasti unohtaa käsityksen, että kirkko on jollakin lailla yksioikoinen, -mielinen tai -totinen yhteisö. Erilaisia näkemyksiä on lähes kaikesta, mikä liittyy sen elämään ja uskoon. Mäkisen valinta arkkipiispaksi vahvistaa, että siihen on lupa, eikä se ole kirkon heikkous vaan liikkeellä pitävä voima.
Lue lisää
Ulkomaalaisten mummojen käännyttäminen on kuohuttanut mieliä viime aikoina. Jotkut ovat hävenneet Suomen puolesta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi, toiset ovat suitsuttaneet päätöstä ja keittäneet juhlakahvit.
Mummojen ei pelätä syyllistyvän rötöksiin tai vievän työpaikkoja suomalaisilta. He eivät rettelöi öisillä kaduilla, vaan istuvat enimmäkseen kotona. Mutta mummot sairastavat, ja se tulee kalliiksi, pelätään.
Lue lisää
Lapsen kasvatuksessa ja erityisesti hänen uskonnollisessa kasvattamisessaan on kiusallisia hankaluuksia.
Vanhemmat voivat olla täynnä hyvää tahtoa, uskoa, tietoa ja yritystä, mutta perheen lapset reagoivat eri tavoin – jotkut jopa päinvastoin kuin oli tarkoitus. Saman perheen samoin kasvatetuista lapsista kasvaa yksilöitä. Se, mikä on peräisin geeneistä ja mikä annetaan kasvatuksessa ja lapsen koko sosiaaliseen ympäristön
Lue lisää
Pääkirjoitus
Romaniasta tulleet romanit ovat taas ilmestyneet Helsingin katukuvaan. Jalkakäytävillä ilmeettöminä kerjäävät ulkomaalaiset ovat yksi osoitus siitä, että ajat ovat muuttuneet. Monimutkaisen maailman monitahoiset ilot ja ongelmat tunkevat maahamme ja kaupunkiimme vääjäämättä. Puhtoista pohjoista lintukotoa ei enää ole eikä paluuta Impivaaraan.
Meillä kadunkulmissa kerjäävät ihmiset eivät kenenkään mieltä ylennä.
Lue lisää
Vähänkin etäämpänä kirkon sisäpiirin ajatuksenjuoksusta oleva on varmasti jälleen kummissaan. Mitä ihmettä piispat oikein tarkoittavat, kun he sanovat, että homoparien puolesta tai heidän kanssaan kyllä saa rukoilla, mutta heidän liittoaan ei voi siunata?
Ei haluta, että kirkossa voitaisiin toimittaa näille pareille seremonia, joka vastaa miehen ja naisen keskinäiseen avioliittoon vihkimistä tai sen siunaamista.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Toisen ihmisen hyväksi käyttäminen vastoin tämän tahtoa on aina väärin.
Erityisen vastenmieliseksi sen tekee, jos se kohdistuu henkistä tai ruumiillista ylivoimaa hyödyntäen pienemmän tai heikomman herkille alueille. Lapsiin suunnattuna se on raukkamaista ja kuvottavaa. Ikävä kyllä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu yllättävän paljon. Liian monessa perhepiirissä se on pitkään vaiettu ja varjeltu salaisuus, jolla on
Lue lisää
Pääkirjoitus
Moni on viime aikoina kiinnittänyt huomiota siihen, että kulttuurin ja median virrassa käsitellään melko paljon uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia aiheita. Esimerkiksi teatterissa ja elokuvissa ilmiö on ollut silmiinpistävä.
Myös televisio ja radio ovat olleet kiitettävästi tässä ajan hengessä mukana. Ihan viime viikkoina olemme saaneet nähdä televisiossa muun muassa Klaus Härön hienon elokuvan Postia pappi Jaakobille
Lue lisää
Pääkirjoitus
Me suomalaiset 2000-luvun kristityt olemme ”joulukansaa”. Ensimmäiset kristityt olivat pikemminkin ”pääsiäiskansaa”. Heille Messiaan merkitys avautui rististä ja ylösnousemuksesta.
Kristuksen seuraaminen sai hyvin näkyviä muotoja. Pääsiäisen aikaan se merkitsi Golgatan tien kulkemista ja rukousta niissä paikoissa, joissa Jeesus ristin tiellä Jerusalemissa pysähtyi. Kristillinen pyhiinvaellusperinne sai alkunsa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Joskus ei voi kuin taputtaa käsiä ihmisten ideoille ja sinnikkyydelle. Yksi tämmöinen hanke on Tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisen Arto Antturin aikomus lukea Helsingin keskustassa Dostojevskin romaania Idiootti.
Lukemisellaan Antturi kerää varoja Keniassa kuivuudesta kärsivien ihmisten hyväksi. Niin idioottimainen idea, ettei se voi kuin onnistua. Saa nähdä, syntyykö tästäkin jotain pysyvämpää.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingin hiippakuntaa 20 vuotta uskollisesti ja ansiokkaasti palvellut ja johtanut piispa Eero Huovinen on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle. Hän kertoi päätöksestään tyylikkäästi.
Huovinen esitti ensin pitkään totisella naamalla jäävänsä pois vasta 70-vuotiaana, mutta ilmoitti sitten yllättäen jättävänsä tehtävänsä hyvissä ajoin ennen sitä. Keskustelulle seuraajasta jää hyvin aikaa.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsingissä päiväjumalanpalveluksissa käy vuosittain vajaa 250 000 osallistujaa.
Kun luvussa ovat mukana myös joulukirkot ja muut paljon kansaa vetävät juhlapyhät, voi lyhyelläkin matematiikalla laskea, että tavallisena sunnuntaina kirkossa käyvien määrä on lähempänä nollaa kuin yhtä prosenttia. Tilanne ei ole ratkaisevasti parempi, vaikka mukaan laskettaisiin Tuomas-, pop-, metalli- ynnä muut erityismessut.
Lue lisää
Pääkirjoitus
Helsikiläisten on keskiviikkona postitettu lehti, joka näyttää vallan erilaiselta kuin viime viikon numeromme. Tottunut lukijamme löytää siitä kuitenkin samaa vanhaa kunnon Kirkko ja kaupungin moraalista puhkua ja journalistisella kunnianhimolla tehtyä kevyeen asuun puettua syvämietteisyyttä, mihin hän on tottunut. Kokemuksesta tiedämme, että lehtiuudistuksen äärellä moni näkee punaista, mutta toinen vaipuu sinisiin
Lue lisää
Kiertely Helsingin seurakuntien messuissa antaa satunnaiselle kävijälle vaihtelevan kokemuksen. Joissakin kirkoissa tunnelma on hyvä, seurakuntalaisia runsaasti niin penkeissä kuin erilaisissa tehtävissä messua toteuttamassa, arkkitehtuuri, esineistö, musiikki ja kirkon koristelu hivelevät sielua myös esteettisesti, ja pappi puhuu asiaa kuin aikuisille antaen virikkeitä ajattelulle.
Lue lisää
|
|
-
Kirkko & Kaupunki -verkkolehden koko sisältö syyskuusta 2005 alkaen on haettavissa arkistostamme. Näköislehdet on talletettu erikseen.
|
