Tehdyt toimenpiteet
Seurakunnat työllistävät maahanmuuttajia
Pääkaupunkiseudulla 36 maahanmuuttajaa on päässyt työelämän makuun Yhteisvastuuhankkeen kautta.
Vuoden 2009 Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin varoja Yhdessä työhön -hankkeeseen, joka tähtää maahanmuuttajien työllistämiseen seurakunnissa tai muissa kristillisissä organisaatioissa.
Vietnamilainen Phuong Hong Thi Phan on nyt vuoden pyörittänyt Mikael Agricolan kirkon kahvilaa. Kahvilan emäntänä hän vastaa asiakaspalvelusta, ruokatilauksista, tilan siisteydestä sekä harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten opastamisesta.
– Olen oikein tyytyväinen työhön ja viihdyn mainiosti. Tuntuu hyvältä olla osallisena kirkon työssä, Phuong Phan sanoo.
Kahvilassa lounastaa arkisin 70–90 asiakasta ja lisäksi tulevat kahvinnautiskelijat. Jokaisen lounasannoksen hinnasta lahjoitetaan osa Kirkon Ulkomaanavun kautta nälkäisten ruokkimiseen Afrikassa.
Phuong Phanin tie Agricolan kahvilaan alkoi Tikkurilasta, työvoimatoimiston työtorilta, missä esiteltiin Yhdessä työhön -hanketta. Hän varasi ajan Diakoniaopiston työluotsille, joka kartoitti Phuongin kielitaidon, työkokemuksen, elämäntilanteen ja harrastukset.
Työluotsi ryhtyi etsimään Phuongille sopivia työpaikkoja ja auttoi hakemuksen tekemisessä. Muutaman kuukauden kuluttua tästä Phuong oli jo työharjoittelussa uudessa Cafe Agricolassa. Työ on jatkunut määräaikaisena, ja Phuong elättää toiveita jatkosta.
Helsingin seudun Yhdessä työhön -hanke on jo päättynyt ja sitä kautta on 36 maahanmuuttajaa löytänyt työ- harjoittelu- tai opiskelupaikan. Lisäksi monta muuta on autettu työelämän pariin. Kaikkiaan hanke on toteutettu seitsemällä paikkakunnalla ja työpaikka on löytynyt 150 ihmiselle.
Hengelliseksi katsottavaan työhön kuten nuoriso-ohjaajiksi hakeutuvilta on edellytetty kirkon jäsenyyttä, mutta muita töitä ovat voineet hakea myös muiden uskontokuntien jäsenet. Työnantajina ovat toimineet seurakunnat ja muut kirkkoa lähellä olevat organisaatiot, mutta hankkeen työntekijät ovat auttaneet työntekijää ja työnantajaa löytämään toisensa. Lisäksi on järjestetty kielikursseja, infotilaisuuksia työnantajille ja muita kohtaamisia.
– Kokemuksemme mukaan maahanmuuttajien valmiudet eivät usein ole ongelma. Sen sijaan työnantajien ennakkoluulot tai ylimitoitetut vaatimukset voivat muodostua työllistymisen tulpaksi, toteaa valtakunnallisen Yhdessä työhön -hankkeen projektipäällikkö Sanna-Maaria Tornivaara Kirkkopalveluista.
Esimerkkinä hän mainitsee työpaikkailmoituksen, jossa haettiin hautausmaatyöntekijöitä. Hakijoilta edellytettiin erinomaista suomen kielen taitoa, mutta arvostettiin halua ja kykyä ulkotöihin.
– Voisi kuvitella, että asia olisi toisin päin, Tornivaara huomauttaa.
Phuong Phan osaa suomea erittäin hyvin. Hän tuli maahan 1990-luvun alussa äitinsä ja veljensä kanssa. Takana oli 30 päivän soutumatka Vietnamista Hong Kongiin ja pakolaisleiri, josta Suomen viranomaiset kävivät valitsemassa kiintiöpakolaisia.
Ensimmäisen vuoden 11-vuotias Phuong perheineen vietti Kemissä. Sen jälkeen he muuttivat Vantaalle. Phuongin koulunkäynti sujui takkuisesti, sillä 20 vuotta sitten ei maahanmuuttajalapsille ollut tarjolla nykyisenkaltaista tukea.
Töitä ahkera nuori nainen on kuitenkin tehnyt paljon: pakkausalalla, kahvilassa ja kaupan kassalla. Välillä hän hoiti omaa grilliäkin, mutta se kävi kahden kouluikäisen pojan yksinhuoltajalle liian raskaaksi. Päivätyö Agricolassa sopii paremmin.
– Toivon, että saan olla työelämässä niin kauan kuin kykenen ja että minulla olisi turvattu työpaikka. Arvostan kovasti sitä, että Suomessa kaikilla on mahdollisuus koulutukseen ja hyvään elämään, Phuong Phan sanoo.
Salla Korpela
