Tehdyt toimenpiteet
Valtuusto on vapaamielisten käsissä
Helsingin seurakuntien ylimpään päättävään elimeen eli yhteiseen kirkkovaltuustoon ovat siilaantuneet kaikkein avarakatseisimmat luottamushenkilöt.
Mielikuva Helsingin seurakuntien luottamuselimiin valittujen luottamushenkilöiden vanhoillisuudesta näyttäisi romuttuvan. Helsingin vaaleissa asemiaan kohensivat homokysymyksessä liberaalit, nuoret, vihreän liikkeen itselleen läheiseksi tuntevat ja herätysliikkeisiin sitoutumattomat ehdokkaat.
Homoseksuaalit saavat seurakuntaneuvostoissa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa vahvaa tukea. Liki 81 prosenttia kaikista vaalikoneeseen vastanneista uusista luottamushenkilöistä kannattaa vähintään homoparin puolesta rukoilemista. Neljännes olisi valmis suomaan homoparille kirkollisen vihkimisen. Luottamushenkilöistä 40 prosenttia soisi parisuhteensa rekisteröineille kirkollisen siunauksen ja 16 prosenttia on sitä mieltä, että kirkossa voitaisiin rukoilla homoparin puolesta ilman virallista siunauskaavaa.
Yhteisessä kirkkovaltuustossa ollaan vieläkin vapaamielisemmällä linjalla. Valtuustossa 83 prosenttia kannattaa vähintään homoparin puolesta rukoilemista. Kolmannes olisi valmis suomaan samaa sukupuolta oleville oikeuden kirkolliseen vihkimiseen. Liki kolmannes on siunauksen kannalla. 18 prosenttia rukoilisi parien puolesta ilman kaavaa.
Syntinä homoutta pitää vaalikoneen vastausten perusteella enää yksi keski-ikäinen mies Malmilla.
Homoseksuaalien kirkollista vihkimistä kannatetaan eniten Meilahdessa, jossa puolet luottamushenkilöistä olisi valmis luomaan tätä varten kaavan kirkkokäsikirjaan. Paavalissa olisi valmis samaan 40 prosenttia valituista ja Kalliossa 38,9 prosenttia luottamushenkilöistä. Vähiten kannatusta kirkollinen vihkiminen saa Pitäjänmäellä, jossa 8,3 prosenttia ehdokkaista on sen kannalla.
Naispappeutta kannattaa kaikista luottamushenkilöistä 85,4 prosenttia. Uudessa yhteisessä kirkkovaltuustossa yli 89 prosenttia vastanneista hyväksyy naispappeuden.
Liki viisi prosenttia kaikista luottamushenkilöistä on vielä sitä mieltä, että naispappeus on vastoin ”Raamatun sanaa”. Varsin yksin naispappeuden vastustajat seurakunnissa ovat. Haagassa on kaksi naista, joiden mielestä naispappeus ei ole soveliasta. Herttoniemessä ja Kalliossa on molemmissa yksi alle kolmekymppinen mies tätä mieltä, Malmilla kolme miestä ja yksi nainen, Meilahdessa yksi nuori mies, Munkkiniemessä ja Oulunkylässä molemmissa yksi yli kuusikymmentävuotias mies ja nainen sekä Pitäjänmäellä ja Vuosaaressa keski-ikäinen mies ja nainen. Yhteisen kirkkovaltuuston 91 henkeen mahtuu tulevalla kaudella vaalikoneen vastausten perusteella neljä naispappeuden vastustajaa.
Vihreät aatteet näyttävätsaaneen pienen vaalivoiton, kun liki 15 prosenttia seurakuntaneuvostoihin valituista ja 15,5 prosenttia valtuutetuista ilmoittaa vihreiden aatemaailman itselleen läheisimmäksi. Ehdokkaista vain 11 prosenttia kertoi samaa. Sosialidemokraattien aatemaailma taas kärsi pienen tappion, kun noin 11 prosenttia valituksi tulleista luottamushenkilöistä ilmoittaa sen itselleen läheiseksi. Ehdokkaista heitä kuitenkin oli 14 prosenttia. Kokoomuslaisuus on edelleen suurin ryhmittymä kaikkien luottamushenkilöiden joukossa liki 18 prosentin kannatuksella.
Suurimman yhtenäisen ryhmän muodostavat poliittiselta aatemaailmaltaan neutraalit luottamushenkilöt, joita on 36,6 prosenttia kaikista vastanneista. Valtuustossa heitä on yli 40 prosenttia.
Selvästi vihertäviä seurakuntaneuvostoja on Kalliossa, Meilahdessa, Oulunkylässä, Paavalissa ja Vuosaaressa. Näissä vihreitä on yhtä paljon tai enemmän kuin niitä, joille mikään poliittinen aatemaailma ei ole läheinen. Meilahdessa ja Vartiokylässä on myös kokoomuslaista väriä yhtä paljon tai enemmän kuin sitoutumattomia.
Herätysliikkeillä ei ole valtaa Helsingin seurakuntien luottamuselimissä. Yli 63 prosenttia kaikista valitusta ilmoittaa, ettei mikään herätysliike ole heille erityisen läheinen. Valtuustossa heitä on 66,7 prosenttia kaikista vastanneista. Suurin yksittäinen herätysliiketausta on herännäisyys, jonka kannatus on 11 prosentin luokkaa valtuustossa ja 12,3 prosenttia kaikkien luottamushenkilöiden joukossa.
Raamatusta ja kirkon opistakaikkiaan 68 prosenttia luottamushenkilöistä on sitä mieltä, että kirkon tulee entistä joustavammin korjata näkemyksiään uuden tiedon valossa. Valtuustoon valituista 69 prosenttia on tätä mieltä.
Tommi Sarlin
Vaalien järjestäjä: Vaalit onnistuivat yli odotusten
Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus nousi Helsingissä 13,9 prosenttiin edellisten vaalien 8,2 prosentista. Myös yli 16-vuotiaan nuoret äänestivät vilkkaasti. Helsingin seurakuntien keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Sakari Enroldin mukaan vaali-innostus johtui paitsi kirkon saamasta julkisuudesta myös nuorille suunnatusta vaalikampanjasta.
Enrold oli koko ennakkoäänestysajan paikalla Kannelmäen Prismassa ja odotti ihmisiltä aluksi tiukkaa palautetta.
– Yllätys oli, että ihmiset tulivat kiittämään. He olivat tyytyväisiä siihen, että ennakkoon saattoi äänestää näin vaivattomasti. Monet iäkkäämmätkin henkilöt kertoivat, että he äänestävät nyt ensimmäistä kertaa.
Sakari Enrold iloitsee, että vaaleissa oli runsaasti ehdokkaita.
– Ehdokkaat ansaitsevat kiitoksen siitä, että antoivat nimensä ja kuvansa julkisuuteen tämän asian puolesta. Kiitos myös äänestäjille ja vaalitoimitsijoille, jotka laskivat ripeästi suuren määrän ääniä.
Enrold näkisi mieluusti, että seuraavissa seurakuntavaaleissa äänestystapa olisi yksinkertaisempi.
– Jos kirkosta voi erota nappia painamalla, myös äänestäminen pitäisi tehdä yhtä helpoksi.
