Lukemistutkimukseen vastanneita pyydettiin mainitsemaan 2–3 kuvailevaa sanaa, jotka heille tulevat mieleen painetusta Kirkko ja kaupunki -lehdestä. Tuloksena oli tällainen sanapilvi.
”Freesi näkökulma” – Kolmannekselle lukijoista Kirkko ja kaupunki on täysin tai lähes ainoa side kirkkoon
Kirkko ja kaupungin johtokunnan puheenjohtajan Heikki Sarasteen mukaan lehti tavoittaa hyvin lukijansa. Tutkimukseen vastasi 1500 lukijaa.
Kirkko ja kaupungin lukijat pitävät lehteä nykyaikaisena, mielenkiintoisena ja luotettavana. Kun lukijoilta kysyttiin sanoja, joita heille tulee lehdestä mieleen, toistuivat myös sanat moderni, ajankohtainen, helppo ja selkeä.
– Nämä ovat positiivisia sanoja, joita ei kovin usein liitetä kirkkoon, toteaa Kirkko ja kaupungin johtokunnan puheenjohtaja Heikki Saraste.
Sarasteen mukaan lehden keväinen lukemistutkimus osoittaa, että lehti tavoittaa lukijat.
– Olen aina pitänyt Kirkko ja kaupunkia tärkeänä yhdyssiteenä seurakuntalaisiin. Lukemistutkimuksen tulokset osoittavat, että lehti täyttää tehtävänsä juuri kuten toivottiin – tai jopa paremmin, Saraste sanoo.
Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen lehti aloitti vuonna 2017. Lehdelle perustettiin seurakuntien luottamushenkilöistä koostuva johtokunta. Espoolainen Saraste on ollut johtokunnassa alusta asti. Vuodesta 2019 hän on toiminut johtokunnan puheenjohtajana.
Sarasteella on pitkä kokemus media-alan johtotehtävistä kaapelitelevision toimitusjohtajana ja monien aikakauslehtien ja sanomalehtien kustantajana.
– Kun on mediatausta, koen olevani kirkolle parhaiten hyödyksi tässä tehtävässä, Saraste sanoo.
Espoolainen Heikki Saraste on Kirkko ja kaupungin johtokunnan puheenjohtaja. Hänellä on pitkä kokemus media-alalta.
Lehti kiinnostaa niin jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomia
Innolink Oy:n tekemään lukemistutkimukseen haettiin vastaajia, jotka tuntevat painetun Kirkko ja kaupungin. Lehden verkkolukemisesta on tehty oma tutkimuksensa.
Vastaajia oli yli 1500, joista 56 prosenttia oli Helsingistä, 21 prosenttia Vantaalta, 21 prosenttia Espoosta ja kolme prosenttia Kauniaisista.
Vastaajista puolet oli naisia, 49 prosenttia miehiä ja vajaa prosentti muunsukupuolisia tai ei halunnut kertoa sukupuoltaan.
Vastaajista 19 prosenttia oli alle 30-vuotiaita, 19 prosenttia 30–39-vuotiaita, 17 prosenttia 40–49-vuotiaita, 16 prosenttia 50–59-vuotiaita ja 28 prosenttia yli 60-vuotiaita.
Vaikka Kirkko ja kaupunki postitetaan vain evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville, kysely ja lehti kiinnostivat myös niitä, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Heitä oli 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi kolme prosenttia ilmoitti kuuluvansa johonkin muuhun kirkkokuntaan ja yksi prosentti muuhun uskontoon.
Joku luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista vastaajista kertoi lehden tulevan puolisolleen, toinen luki sitä äitinsä luona. Joka tapauksessa lehteen oli tartuttu.
– Tämä kertoo siitä, että journalistisesti hyvin tehty lehti kiinnostaa monenlaisia lukijoita. Vaikka kirkkoon kuuluminen on vähentynyt, uskonnollisuus ei ole hiipunut. Ehkä joku joskus palaa kirkon jäseneksi, Saraste pohtii.
Lehden kannalta tulos on merkittävä ja kertoo sen tavoittavuudesta ja merkityksestä lukijoille.
Saraste nostaa esille sen, että lukijatutkimuksen mukaan Kirkko ja kaupunki on kolmannekselle kyselyyn vastanneista ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan.
– Lehden kannalta tulos on merkittävä ja kertoo sen tavoittavuudesta ja merkityksestä lukijoille. Vaikka kirkon kannalta tämä ei kerro kovin hyvää jäsensuhteesta, niin hyvä, että edes lehti pitää yllä kontaktia ihmisiin, Saraste sanoo.
Selailu on tavallinen tapa lukea lehtiä
Miten Kirkko ja kaupunkia sitten luetaan? Suurin osa printtilehden lukijoista kertoo olevansa selailija. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiseen numeroon ei välttämättä tartuta ja jos lehteen tartutaan, se usein silmäillään läpi ja katsotaan itseä kiinnostavimmat asiat. Vajaa kolmannes lukee lehden säännöllisesti. Kun lehteen tartutaan, 18 prosenttia lukee sen hyvin tarkasti.
Selailu on Sarasteen mukaan varsin tavallinen tapa lukea lehtiä.
– Nykyisin ihmisten saatavilla on niin paljon erilaisia viestejä, ettei enää voi olettaa, että lehdet luetaan kannesta kanteen, Saraste sanoo.
Koska lukijat tarttuvat itseään kiinnostaviin aiheisiin, on Sarasteen mukaan tärkeää, että lehti on monipuolinen ja siellä on jokaiselle jotakin. Kannen, otsikoiden ja kuvien merkitys korostuu.
Lukijatutkimus tehtiin pian sen jälkeen, kun lehden sisältöä ja ulkoasua uudistettiin. Vain kaksi prosenttia piti muutosta huonona, 39 prosenttia parannuksena.
Tutkimuksessa kysyttiin myös Kirkko ja kaupungin merkitystä vastaajalle. 41 prosenttia piti lehteä tärkeänä tietolähteenä seurakunnan tapahtumista ja 35 prosenttia luotettavana kirkkomediana. Viisi prosenttia tutkimukseen vastanneista piti Kirkko ja kaupunkia liian maallisena ja yksitoista prosenttia liian hengellisenä.
Sanallisissa palautteissa oli myös kriittisiä kommentteja lehdestä tai kirkosta ylipäänsä. Enemmän tuli kiitosta tyyliin ”antaa ennakkokäsityksistä poikkeavan ja freesin näkökulman kirkkoon” ja ”arvostan ja seuraan!”
Ennakkotietoa verkkolukijoista – suurin ikäryhmä 16–34-vuotiaat
Kaksi kolmesta Kirkko ja kaupungin lukijasta haluaa lehtensä ehdottomasti tai mieluiten painettuna, vain pieni osa tyytyisi verkkomediaan.
Lehden verkkolukemisesta on tehty erillinen tutkimus, jonka kaikkia tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Se tiedetään jo, että ajanjaksolla 30.4.–11.6. kirkkojakaupunki.fi-sivuilla oli 174 600 eri kävijää. Kävijäjoukosta suurin ryhmä, 39 prosenttia, on 16–34-vuotiaita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Kiitos sinulle lukija! – lukijatutkimus osoitti, että lehti on tärkeä kontakti kirkkoon
PuheenvuorotKirkko ja kaupungin lukijakunta on laaja, ja siihen kuuluu niin kirkon jäseniä kuin kirkkoon kuulumattomiakin.
