Israelin sotilaat vartioivat 23. tammikuuta, kun sotilasoperaation tieltä evakuoidut palestiinalaiset kantoivat tavaroitaan Länsirannalla sijaitsevalta Jeninin pakolaisleiriltä. Kuva: AP / Lehtikuva / Majdi Mohammed.
”Gazan sota on muuttanut Lähi-itää poikkeuksellisen kovalla tavalla”, sanoo rauhantyötä Jerusalemissa tekevä Tarmo Heikkilä
”Osa rauhan puolesta työtä tekevistä ihmisistä on luovuttanut, mutta onneksi on myös niitä, jotka haluavat jatkaa”, sanoo Jerusalemissa toimivan Suomen Lähetysseuran keskuksen johtaja Tarmo Heikkilä.
Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä hyvää tulevaisuus voisi tuoda? Tällaiset kysymykset puhuttavat Tarmo Heikkilän kohtaamia ihmisiä, kun hän tapaa Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppaneita Jerusalemissa ja Länsirannalla sekä keskustelee Gazassa asuvien ja työskentelevien ihmisten kanssa.
Israel ja äärijärjestö Hamas allekirjoittivat viikko sitten sopimuksen aselevosta ja vankienvaihdosta Qatarin Dohassa. On kuitenkin ennenaikaista sanoa, että Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemästä terrori-iskusta alkanut sota olisi ohi.
– Sota on muuttanut yhteiskuntaa, yhteisöjä ja yksilöitä poikkeuksellisen kovalla tavalla. Osa rauhan puolesta työtä tekevistä ihmisistä on luovuttanut. Olemme myös nähneet paljon poismuuttoa, kun monet israelilaiset ja palestiinalaiset ovat jättäneet alueen ja lähteneet sotaa pakoon, Heikkilä sanoo.
Suomen Lähetysseura on toiminut Lähi-idässä jo vuosisadan ajan. Viime vuosina järjestön työ on painottunut rauhan edellytysten rakentamiseen. Heikkilä johtaa Jerusalemissa Lähetysseuran Felm-keskusta, jota hän luonnehtii osaksi rauhantyön pakettia.
Heikkilä aloitti nykyisen työnsä vain muutamaa viikkoa ennen Hamasin tekemää terrori-iskua. Väkivaltaisten tapahtumien jälkeen keskus oli kiinni kaksi viikkoa, mutta sen jälkeen ovet avattiin uudelleen.
– Täällä kokoontuvat ryhmät ja yhteistyökumppanimme halusivat jatkaa tapaamisia ja yhteisen elämän edellytysten kehittämistä. Onneksi on vielä niitä, jotka jaksavat nähdä, että myös konfliktin toinen osapuoli on ihminen, joka kokee huolta turvallisuudesta.
Tel Avivin panttivankien aukiolla on ruokapöytä, jossa jokaiselle Hamasin panttivangille, myös lapsille, on varattu oma tuoli. Installaatio on kuvattu päivää ennen ensimmäisten israelilaisten panttivankien vapautusta nykyisen tulitauon aikana. Kuva: Suomen Lähetysseura / Tarmo Heikkilä.
Neutraali kohtaamispaikka on nyt erityisen tärkeä
Jerusalemin Felm-keskus toimii turvallisena ja neutraalina kohtaamispaikkana paikallisille rauhan puolesta toimiville järjestöille, yhteisöille ja ihmisille, joilla ei muuten olisi luontevaa yhteistä tilaa. Israelin juutalaisilla ja arabeilla sekä palestiinalaisilla on Tarmo Heikkilän mukaan hyvin pitkälle omat kulmat, koulut ja kokoontumispaikat.
– Kohtaamispaikan tarjoaminen on ollut kuluneen vuoden aikana erityisen tärkeää. Moni kokee uskontojen ja konfliktin osapuolten välisen dialogin nyt aikaisempaa vaikeammaksi, Heikkilä sanoo.
– Israelilaisille Hamasin terrori-isku ja panttivankien kohtalo ovat trauma, jonka takaa heidän on usein vaikea nähdä palestiinalaisten huolta. Palestiinalaiset taas kysyvät Gazan humanitaarisen hädän vuoksi, välittääkö kukaan heidän kohtalostaan ja ihmisarvostaan.
Heikkilän kohtaamat israelilaiset puhuvat siitä, että he elävät monen vihollisen ympäröimänä. Moni heistä ajattelee, että koko maailma on heitä vastaan ja että heidän kotimaansa olemassaolo on uhattuna.
”Moni kokee uskontojen ja konfliktin osapuolten välisen dialogin nyt aikaisempaa vaikeammaksi”, Tarmo Heikkilä sanoo. Kuva: Esko Jämsä.
Länsirannalla asuvia palestiinalaisia huolestuttaa Israelin puolustusvoimien terrorismin vastaisten operaatioiden lisääntyminen. Moni pelkää, että aseellinen konflikti siirtyy Gazasta heidän alueelleen.
– Länsirannalla ihmisten avun tarve on lisääntynyt, kun moni palestiinalainen on menettänyt työpaikkansa uusien liikkumisrajoitusten ja työlupien lopettamisen vuoksi. Tiesulkuja on aiempaa enemmän, ja monien ihmisten pääsy terveyspalvelujen piiriin on vaikeutunut.
Laadukkaat koulut ovat kestävän rauhan edellytys
Suomen Lähetysseuran Felm-keskuksessa on järjestetty muun muassa tilaisuuksia, joissa juutalaiset, muslimit ja kristityt ovat jakaneet ajatuksia uskontojensa pyhistä kirjoituksista ja Lähi-idän tilanteesta. Myös israelilaisten ja palestiinalaisten nuorten kuorot harjoittelevat keskuksessa yhdessä.
Omien tilaisuuksien ja kurssitoiminnan lisäksi Lähetysseura tukee Lähi-idässä kumppanijärjestöjensä, paikallisten kansalaisjärjestöjen sekä Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon työtä. Kirkko muun muassa ylläpitää kouluja ja tekee diakoniatyötä Länsirannalla.
Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana Lähetysseura on toimittanut Gazaan humanitaarista apua.
Lähi-idän kirkkojen neuvoston DSPR-avustusjärjestön mobiiliklinikka Gazassa. Tulitauon astuttua voimaan mobiiliklinikoita voidaan nopeasti siirtää sinne missä ihmiset ovat. Kuva: DSPR / Mousa Ayad.
Nyt ajankohtaisista asioista Tarmo Heikkilä nostaa esiin juutalaisten rabbien ja ihmisoikeusaktivistien hankkeen, jossa he jalkautuvat Länsirannan paikallisiin kyläyhteisöihin.
– Suojelevan läsnäolon tarkoituksena on hillitä kiihkomielisten Israelin siirtokuntien asukkaiden lisääntynyttä kiusantekoa palestiinalaisia viljelijöitä kohtaan.
Heikkilä pitää tärkeinä myös keskustelutilaisuuksia, joita Lähetysseuran tuella järjestetään Israelin kouluissa. Niiden avulla pyritään lisäämään opettajien ja oppilaiden tietoisuutta palestiinalaisten vaikeasta asemasta.
– Pyrimme osaltamme varmistamaan, että koulujen opetusmateriaalit ovat neutraaleja ja että opettajat kummallakin puolella puhuisivat konfliktin toisesta osapuolesta kunnioittavasti. Laadukkaat koulut ja niiden tarjoamat elämäntaidot ovat edellytys sille, että pitkään jatkuneen konfliktin juurisyitä saadaan jonakin päivänä ratkaistua.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Lähi-itään tarvitaan kestävä rauha” – Arkkipiispa Tapio Luoma, Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat osapuoliin
AjankohtaistaMaanantaina tulee kuluneeksi tasan vuosi Hamasin hyökkäyksestä ja Gazan sodan alkamisesta.
