”Hän syntyy, jotta meillä on toivo”, kirjoittaa Teemu Laajasalo joulutervehdyksessään
”Jeesus-vauva syntyy Pelastajaksi, joka antaa jokaiselle luvan olla lapsi, Jumalan lapsi”, Helsingin piispa kirjoittaa.
Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään. Riimissä tiivistyy jotain tärkeää joulusta. Joulu on hetkellistä lapseksi tulemista. Yksi alkaa askarrella, toinen koristelee kotia. Aikuisille tulee lapsen mieli. Leikeille ja lauluille innostutaan ja altistutaan, paketteja annetaan ja avataan. Mieli muistelee lapsuuden tapoja ja tiloja. Se kaipaa ja toistaa perinteitä.
Lapsen mieli on velvoitteista vapaa. Kun jouluna haluaa olla lapsen mielellä, alkaa havitella huolettomuutta. Laulamme Arkihuolesi kaikki heitä kuin itsellemme kehotukseksi – varmemmaksi vakuudeksi, jotta arjen ahdistukset eivät yltäisi juhlaan. Toivomme, että saisimme olla yrittämättä liikaa. Kaipaamme sitä, että pyhäpäivien ajan meidän ei tarvitsisi kantaa vastuuta, jota muina päivinä kannamme. Lapsenmielisyyteen halajaminen on leikissä lepäämistä.
Mieleen nousevat myös joulut, jolloin tunnelma ei ole ollut lapsenmielinen. Joulut, jolloin oma ympäristö on ollut murheiden painamana ja puristuksissa, eivätkä mitkään leikit tai lahjat ole lohduttaneet. Silloin puheet arkihuolien heittämisestä tai leikin ilosta kuulostavat tilannetajuttomuudelta, ymmärtämättömyydeltä tai huonolta vitsiltä. Huolettoman lapsenmielen tavoittelu on satuttanut, kun on itse ollut liian kuormittunut tai surujen särkemä. Joulusta on tullut taakka muiden taakkojen päälle.
Jouluna avaruuksien ja äärettömyyksien Luoja, kaikkivaltias Jumala, tulee lapseksi puolestamme.
Elämän hyvinä hetkinä on mukavaa saada joulumieli ja lupa olla lapsenmielinen. Huonoina hetkinä joulun tunnelman tavoitteleminen ja siinä epäonnistuminen luovat lisätaakkaa ja pettymystä.
Lapsenmielisyyden tavoittelu jouluna ei lopulta ole oma hankkeemme tai tehtävämme. Jouluna avaruuksien ja äärettömyyksien Luoja, kaikkivaltias Jumala, tulee lapseksi puolestamme. Hän syntyy ihmisten käsiin pieneksi vauvaksi. Jeesus-vauva syntyy Pelastajaksi, joka antaa jokaiselle luvan olla lapsi, Jumalan lapsi.
Hän syntyy, jotta voimme antaa taakkamme Hänen käsiensä kannettavaksi. Hän syntyy, jotta voimme iloita ja innostua, vaikka maailma on täynnä epävarmuutta ja vaikeutta. Hän syntyy, jotta meillä on toivo silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta. Hän syntyy, jotta voimme olla Jumalan mielessä vapaita ja täydellisesti rakastettuja lapsia silloinkin, kun oma mielemme haraa vastaan ja vaatii aikuiselämän taakkojen alle nujertumista.
Lapsenmielistä joulua!
Teemu Laajasalo
Helsingin hiippakunnan piispa
Aattohartaus jouluaattona 24.12. kello 15.30 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Aattohartaudessa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Joulun ihme on Lapsi, joka kantaa myös aikuisen”, kirjoittaa piispa Teemu Laajasalo joulutervehdyksessään
Hengellisyys”Joskus aikuisen kiireet, murheet ja huolet ovat niin isoja, että vaikka taidot ja voimat riittäisivät joulun tekemiseen lapselle, voi oma joulu tuntua saavuttamattomalta”, kirjoittaa Helsingin hiippakunnan piispaTeemu Laajasalo.
