Haagan seurakunnan pappi Sami Lahtinen ja kirkkoherran Heikki Nenosen pahvikuva.
”Jos heistä joka sadas lahjoittaa meille semmosen kymppitonnin, niin se on siinä” – Papin luoma sketsihahmo tekee hyväntahtoista pilaa Yhteisvastuusta
Tuhannet ihmiset ovat katsoneet Haagan seurakunnan videoita, joissa Sami Lahtisen luoma sketsihahmo keräyspäällikkö Lahtinen laukoo totuuksia siitä, miten vaivaannuttavaa on pujotella feissareiden ja lipaskerääjien ohi.
”Mä sanoin, että satatonnia.” Pipopäinen mies selittää Twitterissä julkaistulla videolla tosissaan, että Haagan seurakunnan Yhteisvastuukeräyksen keräystavoite todellakin on kuusinumeroinen summa. Perinteisesti Haagan seurakunnan keräystulos on jäänyt reilusti alle 10 000 euroon.
Mutta pipomiehellä on strategia: ”Se salaisuus on ne pienen pienet välitavoitteet, vähän niinku semmoset tipuaskeleet, joilla sinne maaliin päästään huomaamatta”, hän sanoo.
Kyseessä on Haagan seurakunnan Yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Lahtinen. Se on pappi Sami Lahtisen eräänlainen alter ego, puolivahingossa syntynyt sketsihahmo, joka pyrkii saamaan somenäkyvyyttä Yhteisvastuulle.
Keräyspäällikkö Lahtinen ei siis näyttänyt esimerkkiä Haagan kristikansalle, millaisia ovat ne arjen pienet tipuaskeleet.
Keräyspäällikkö-hahmolla on aina yllään sama talvitakki ja keräysliivi. Tipuaskeleet tarkoittavat hyvin yksinkertaista matematiikkaa: ”Jos aatellaan, että meidän Twitter-tilillä on vaikka tuhat semmosta oikein aktiivista seuraajaa. Että jos heistä joka sadas lahjoittaa meille semmosen kymppitonnin, niin se on siinä”, keräyspäällikkö Lahtinen sanoo videolla.
Kirkko ja kaupungin haastattelussa hän kertoo itsekin lahjoittaneensa Yhteisvastuukeräykselle.
– Mutta alle kymppitonnin, hän tunnustaa.
Keräyspäällikkö Lahtinen ei siis näyttänyt esimerkkiä Haagan kristikansalle, millaisia ovat ne arjen pienet tipuaskeleet. Iskikö ahneus, vai eikö keräyspäällikön tilillä ole painetta?
– Meillä kirkossa ollaan usein hirveän työntekijäkeskeisiä, joten ajattelin, että juuri tällaisissa tilanteissa on hyvä jättää tilaa myös seurakuntalaisten osallistumiselle, keräyspäällikkö Lahtinen sanoo.
Seurakuntapapin töiden lisäksi Sami Lahtinen heittää pappikeikkaa muun muassa Suomen Jääkiekkoliitolle.
Pappi ei voi sanoa noin, mutta sketsihahmo voi
Yhteisvastuukeräyksen teemana on tänä vuonna vanhusten köyhyys. Miksi Sami Lahtinen kertoo tästä sketsihahmon kautta?
– Kun noita keräyspäällikön somevideoita alettiin kuvata kännykällä, niitä ei suunniteltu eikä editoitu. Se keräyspäällikön hahmo vain lähti kehittymään siihen suuntaan, Lahtinen sanoo.
Videoilla keräyspäällikkö Lahtinen toteaa, miten vaikea kadulla on pujotella kaiken maailman feissareiden ja lipaskerääjien ohi.
Pappi Sami Lahtinen ei tietenkään voisi sanoa ääneen, että vastaantuleva lipaskerääjä ärsyttää. Sketsihahmo sen sijaan voi sanoa ääneen, mitä moni ihminen oikeastikin ajattelee.
Kun ennakkoluulot ja ärsytyksen aiheet on sanottu ääneen, se tekee itse keräyksestä helpommin lähestyttävän.
Yhdellä videolla keräyspäällikkö Lahtinen selittää, että paras tapa väistää ärsyttävät feissarit ja lipaskerääjät on naamioitua itse sellaiseksi. ”Eihän ne tajua tulla meitä ahdistelemaan, jos meillä on itellä nämä liivit ja lippaat päällä”, keräyspäällikkö sanoo videolla.
Sketsihahmon takana oleva pappi Sami Lahtinen perustelee, miksi on hyvä, että sketsihahmo puhuu suunsa puhtaaksi.
– Kun ennakkoluulot ja ärsytyksen aiheet on sanottu ääneen, se tekee itse keräyksestä helpommin lähestyttävän, Lahtinen sanoo.
Haagan seurakunnassa voi osallistua Yhteisvastuukeräykseen ostamalla itsestä tehdyn pahvihahmon, joka sijoitetaan messustriimauksen ajaksi kirkonpenkkiin. Tätä kirjoittaessa Lahtisella on mukanaan vain kirkkoherra Heikki Nenosen pahvihahmo.
– Eihän se hirveästi puutu siihen, mitä teen, mutta on sillä aika takakireä ja hermostunut hymy, keräyspäällikkö Lahtinen luonnehtii pahviesimiestään.
Keräyspäällikkö Lahtinen antaa kiitosta pahviselle kirkkoherralle siitä, ettei hän ei hirveästi puhu. – Mutta on sillä aika takakireä ja hermostunut hymy.
”Ihanteet eivät yhdistä ihmisiä vaan elämän pohjakosketukset”
Seurakuntapapin töiden lisäksi Lahtinen heittää pappikeikkaa muun muassa Suomen Jääkiekkoliitolle.
– Sieltä katsottuna kirkko antaa itsestään moraalisesti piukean kuvan. Kirkossa puhutaan paljon ihanteista, jotka toisinaan ovat yllättävän korkealla, Lahtinen pohtii.
– Itse ajattelen, että ehkä kuitenkin elämän pohjakosketukset yhdistävät ihmisiä enemmän kuin ihanteet.
Lahtinen löytää tälle ajatukselle perusteita Martti Lutherilta, joka arvosteli omana elinaikanaan vallassa ollutta niin sanottua kunnian teologiaa. Lahtisen mukaan kunnian teologiassa Jumalaa etsitään aina kaikesta hyvästä, kauniista ja arvokkaasta.
Jumala rakastaa ihmistä, joka ei ole mitään.
– Luther ajatteli, että me ihmiset rakastamme toisissa ihmisissä aina sitä, mikä heissä on hyvää ja kaunista. Silloin odotamme, että saamme itsekin jotakin siitä hyvästä ja kauniista. Jos Jumalaa rakastetaan samalla tavalla, hänestä tulee vain ponnahduslauta ihmisen omalle kehitykselle. Kunnian teologiassa Jumala on pelkkä oman pönkityksen väline, Lahtinen sanoo.
– Sen sijaan ristin teologiassa Jumala on läsnä hulluudessa, kärsimyksessä ja epätoivossa. Jumala ei rakasta ihmisessä pelkästään sitä mikä hänessä on hyvää ja kaunista. Jumala rakastaa ihmistä, joka ei ole mitään. Siksi kristillinen rakkaus kohdistuu aina sinne, mistä ei itse saada hyötyä. Kristitty ei voi laskelmoida, että kannattaa auttaa, koska siitä ropisee pisteitä, Lahtinen sanoo.
Hänen mielestään tämä auttamisen teologia sopii yhteen myös Yhteisvastuukeräyksen kanssa.
– Kirkko ei voi välittää Jumalan rakkautta siten, että me varpaillamme kurottelemme kohti moraalisia ihanteita. Kirkon missio on siinä, että ihmisiä kohdataan elämän pohjakosketuksissa, Lahtinen sanoo.
Lisätietoja osoitteessa www.yhteisvastuu.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
’’On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta” – Haagan seurakunnan twiittaus synnytti keskustelun siitä, voiko kirkko ottaa kantaa politiikkaan
AjankohtaistaKirkkoherra Mari Mattssonin mukaan kannanotot ovat luontevia ja nousevat jokapäiväisistä keskusteluista seurakuntalaisten kanssa.
