”Kirkon jäsenkato pysäytetään markkinoinnilla” – Onko näin?
Karoliina Nivari, Tuomas Nevanlinna ja Nina Osei ottavat kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.
Kuva: Markku Pihlaja
”Kirkon olisi hyvin vaikeaa säilyttää yhteyttä ihmisiin ilman maksettua viestintää. Markkinointi ja mainonta eivät ole kirkolle mitään uutta. Kristityt ovat aina käyttäneet luovasti erilaisia keinoja tavoittaa uusia ihmisiä ja ylläpitää yhteisöjä. Arvojen ja kulttuurin muutos, joka näkyy kirkosta eroamisina, on laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Sitä ei pysty yksin viestinnän keinoin kääntämään. Tämä ei tarkoita, ettei kirkon markkinointiviestintää pitäisi vahvasti kehittää. Nykyään on entistä helpompaa kohdentaa viestintää ihmisten kiinnostusten ja elämänvaiheen mukaan. Kirkko on onnistunut markkinoinnissa, kun ihmiset löytävät itselleen merkitykselliset hengelliset tapahtumat, keskustelut ja ihmiset helposti niistä viestimistä, joita he muutenkin arjessaan käyttävät.”
– Karoliina Nivari, valtiotieteiden tohtori ja työyhteisöjen kehittäjä
”Tuotteita markkinoidaan, ja siinä voidaan onnistua tai epäonnistua. Tätä pidetään täysin ymmärrettävänä ilmiönä. Kirkon ja markkinoinnin suhde on monimutkaisempi. Mikä on sananjulistuksen ja markkinoinnin ero? Eikö jokainen mainos ainakin yritä olla 'ilosanoma'? Samalla on selvää, että kirkon markkinoinnilla on rajansa. Harhaanjohtavaa se ei saa olla, ja kömpelöä sen ei pidä olla. Kirkon ainoa mahdollisuus on tulla sellaiseksi, että sen toiminnasta voi ja kannattaa puhua. Tällöin kirkosta puhuminen ei enää kuulosta markkinoinnilta, mutta silti se toimii samoin kuin markkinointi. Kirkko voisi esimerkiksi möyhiä etäisensekavaa organisaatiomalliaan ja vähentää miesvaltaa. Diakoniatyötä ja kulttuurihistoriallista merkitystään kirkko voisi tuoda enemmän esiin.”
– Tuomas Nevanlinna, filosofi, esseisti ja suomentaja
Kuva: Esko Jämsä
”Yksi ongelma on sateenkaariväestön kokemus siitä, ettei heillä ole kirkkoon asiaa. Olen myös havainnut helsinkiläisen 16-vuotiaan silmin, että kirkosta erotaan siksi, että ateismia pidetään muodikkaana. Jotkut eivät enää löydä kirkosta mitään itselleen tärkeää kasteen ja rippikoulun jälkeen. Mainoksilla ja markkinointiviestinnällä voi vaikuttaa. On tärkeää muistuttaa kirkon olevan kaikkia varten, korostaa kirkossa olevan monenlaisia ihmisiä ja painottaa lapsia ja nuoria. Nuoria pitää kannustaa äänestämään seurakuntavaaleissa. Kannattaa kertoa, miten ja miksi on syytä vaikuttaa kirkossa. Kun ihmiset, varsinkin nuoret, saadaan uusilla tavoilla ymmärtämään kirkon roolia ja innostumaan kirkon tarjoamista mahdollisuuksista, syntyy hienoja ideoita. Näin kuva kirkosta muuttuu.”
– Nina Osei, Haagan seurakunnan nuortenparlamentin jäsen
Juttua korjattu 20.1. kl0 10. Nina Oseio ole nuorisoparlamentin vaan nuortenparlamentin jäsen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sanoma toivosta ilmestyy Espoon katukuvaan ja liikennevälineisiin – "Ihmiset kaipaavat kipeästi toisten läsnäoloa ja yhteistä tekemistä"
AjankohtaistaViiden espoolaisen tarinoita toivosta voi löytää Espoon katukuvasta pääsiäisen molemmin puolin. Ihmisiä kehotetaan myös jakamaan tarinoitaan sosiaalisessa mediassa.
