Bathsheba on kristitty. Hänen isänsä on ranskankielinen ja äiti englanninkielinen. Hänen perheensä on joutunut pakenemaan kodistaan. Hän joutui lähtemään maasta poliittisen vainon vuoksi. Kuva: Marianna Siitonen
”Kotikylästäni ovat jäljellä vain kuolleiden luut” – Bathsheba odottaa kahden pienen lapsensa kanssa, myöntääkö Suomi heille turvaa
Kamerunilaisen Bathsheban toivo oli jo katoamassa, kun Espoon Olarin seurakunta asettui hänen tuekseen.
Kun kamerunilaiselta Bathshebalta kysyy, miksi hän hakee turvaa Suomesta, tuntuu kuin padot aukeaisivat. Puolitoista- ja kolmevuotiaiden tyttöjen äiti alkaa vuolaasti kertoa, mitä hänelle, hänen perheelleen ja tuttavilleen on Afrikan länsirannikolla sijaitsevassa yli 20 miljoonan asukkaan maassa tapahtunut.
Tytöt leikkivät ja käyvät välillä ihmettelemässä toimittajan läppäriä. Bathsheba kuvailee tilannettaan pitkään ja yksityiskohtaisesti. Hän opiskeli yliopistossa valtio-oppia ja sekaantui opiskelijapolitiikkaan. Maan hallitus, jonka agentit hänen mukaansa valvovat opetusta, halusi ottaa yliopiston tiukkaan kontrolliin.
Syntyi konflikti, jonka osapuolia olivat hallitus, opettajat ja opiskelijat. Bathsheba ja kolme muuta valittiin opiskelijoiden edustajiksi neuvottelemaan tilanteesta. Tämä johti siihen, että uhkauksia tuli kaikkialta.
Lopulta saatiin aikaan opettajien ja oppilaiden sopimus, joka ei miellyttänyt maan hallitusta. Bathsheba oli leimattu hallinnon vastustajaksi ja hänen oli pakko paeta maasta. Suomeen hän tuli tammikuussa 2015.
Tämän jälkeen Kamerunin tilanne on yhä huonontunut. Nimenomaan opiskelijat, opettajat ja koulut ovat olleet tulilinjalla konfliktissa, joka koskee maan kieliryhmiä. Kahdessa englanninkielisessä maakunnassa on aseellisia liikkeitä, jotka haluaisivat niiden itsenäistyvän valtaosin ranskankielisestä maasta. Heidän vihollisiaan ovat hallitus ja ranskankieliset.
– Tilanteeseeni liittyy kieliryhmien välinen väkivalta. Isäni on ranskankielinen ja äiti englanninkielinen. Isäni perhe pakeni omalta alueeltaan englanninkieliselle alueelle ja isäni löysi englanninkielisen vaimon. Kun konflikti alkoi, jotkut ajattelivat, että kaikki ranskankieliset ovat vihollisia ja alkoivat vainota perhettäni, kertoo Bathsheba.
Miten lapsen etu vaikuttaa turvapaikkapäätöksissä?
Maahanmuuttoviraston mukaan lapsen etua arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti useista näkökulmista. Ensisijainen kriteeri on turvallisuus.
Lapsella voi olla vahvempia perusteita saada kansainvälistä suojelua kuin aikuisilla. Hänellä voi olla myös vanhemmistaan erillisiä perusteita suojelulle. On myös vainon muotoja, jotka koskevat vain lapsia. Tämä ja lapsen kotialueen turvallisuustilanne huomioidaan turvapaikkapäätöksenteossa.
Lapsen edun arvioinnissa huomioidaan niin ikään lapsen perhe- ja muut läheiset ihmissuhteet sekä hänen uskonnollinen, kielellinen ja kulttuurinen taustansa. Myös lapsen mahdolliset yksilölliset tarpeet vaikuttavat. Ne voivat liittyä esimerkiksi hänen kehitykseensä tai terveyteensä.
Ulkomaalaislaki velvoittaa Maahanmuuttovirastoa kuulemaan kaikkia yli 12-vuotiaita lapsia ennen päätöksentekoa. Nuorempia on mahdollisuus kuulla ikä ja kehitystaso huomioiden.
Veli sai turvapaikan Yhdysvalloista
Tilannetta pahensi, että isä oli aiemmin ollut mukana politiikassa. Sinä aikana, kun Bathsheba asui jo Suomessa, hänen kotiinsa hyökättiin. Nuorimman siskon otsalla pidettiin asetta.
– Tästä tuli alku tapahtumille, jotka johtivat siihen, että nyt koko kylä on tuhottu. Siitä ovat jäljellä vain kuolleiden luut. Perheeni joutui pakenemaan maan toiselle puolelle ja elää piilossa. Kaksi nuorinta veljeäni ei ole päässyt kahteen vuoteen kouluun. Yksi veljistäni joutui pakenemaan maasta. Hän on saanut turvapaikan Yhdysvalloista, Bathsheba kertoo.
Maassamme on monia tapoja tappaa hankalana pidetty ihminen.
– Bathsheba
Hänen opiskelijatovereitaan ja opettajia on kuollut. Yksi opettajista sai surmansa ”liikenneonnettomuudessa”.
– Maassamme on monia tapoja tappaa hankalana pidetty ihminen. Yksi niistä on, että hänet kaapataan autoon, tapetaan ja auto romutetaan kolarissa. Löytyy ruumis, joka on muka onnettomuuden uhri.
Kun Bathsheba tuli Suomeen, hän tutustui kamerunilaiseen mieheen ja sai kaksi lasta. Liitto kariutui, sillä hän erosi miehestään perheväkivallan takia. Väkivallasta jäi sekä henkisiä että näkyviä fyysisiä arpia sen pelon ja turvattomuuden päälle, jota Bathsheba itsensä ja lastensa vuoksi muutenkin tuntee. Maahanmuuttovirasto nimittäin hylkäsi ensimmäisen turvapaikkahakemuksen.
– Hallinto-oikeus palautti asian Migriin. Tein sitten uuden hakemuksen toukokuussa 2018. Sen käsittely on kesken. Olen varma, että jos joudun takaisin Kameruniin, minut pidätetään heti. Pelkään lasteni vuoksi. Mieleeni tulevat sodassa tapetut lapset, sanoo Bathsheba.
Bathsheballa on kaksi pientä lasta, toinen puolitoistavuotis ja toinen yli kolmevuotias. Hän on huolissaan heidän tilanteestaan. Kuva: Marianna Siitonen
Seurakunta hankki hätäasunnon ja auttaa lakiasioissa
Bathsheban tuntema epävarmuus ja pelko tulevaisuudesta olivat muuttuneet jo toivottomuudeksi, kun hän sai tukea Espoon Olarin seurakunnasta. Seurakunnan diakoniatyö on antanut hänelle henkistä tukea ja myös konkreettista apua, kun perhe oli jäämässä kodittomaksi.
– Ystäväni ei voinut enää majoittaa meitä. Seurakunta antoi meille tilapäisen asunnon lähes kuukaudeksi. Nyt asumme Nihtisillan vastaanottokeskuksessa, kertoo Bathsheba.
Bathsheba on kristitty. Olarin seurakunnan diakoniatyön pakeille hän päätyi Setlementtiliiton asukastalo Kylämajan Colourful Women -kahvilan kautta. Se on maahanmuuttajanaisten tapaamispaikka.
– Tämä ryhmä on minulle tärkeä. Siellä tunnen, että kuulun johonkin. Voin puhua tuskastani ja minua kuunnellaan. Myös seurakunnan työntekijät kuuntelivat, kun olin siinä tilanteessa, että ajattelin, ettei kukaan välitä meistä. Nyt olen saanut uutta toivoa, kertoo Bathsheba.
Olarin seurakunnan diakoniatiimi päätti alkaa selvittää Bathsheban tilannetta. Kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvolasta ja diakoniatyöntekijä Pirjo Lundista toimivat työparina hänen tukenaan.
– Espoon seurakunnissa on vuosien varrella tehty hiljaista työtä, joka on auttanut monia turvapaikanhakijoita. Joidenkin kohdalla tämä on vaikuttanut siihen, että asioita on arvioitu uudelleen. Toivottavasti niin käy tässä, sillä Bathsheba ja lapset tarvitsee turvaa. Tässä on aivan selvää, mikä olisi lasten etu, sanoo Lund.
Seurakunta auttaa Bathshebaa hankkimaan oikeusavustajan. Uuden hakemuksen tueksi on enemmän dokumentteja kuin ennen. Myös veljen Yhdysvalloista saamalla turvapaikalla voi olla merkitystä tilanteen arviossa ja lasten edunkin pitäisi painaa. Valoa on näkyvissä, vaikka se loistaa vasta pilven raosta.
– Moni muukin turvapaikanhakija, myös perheellinen, joutuu elämään pitkään, jopa vuosia, henkisesti raskaassa tilanteessa. Diakonian tehtävä on auttaa hädänalaisimpia ja haavoittuvimmassa asemassa olevia, korostaa Lund.
Separatistien tuhoamaksi väitetty auto seisoo autiolla markkinapaikalla Kamerunin englanninkielisen alueen Buean kaupungissa. Kaupungissa on 300 000 asukasta. Lokakuussa 2018 otetussa kuvassa vasemmalla on armeijan sotilas. Kuva: Marco Longari / Lehtikuva – AFP
Turvapaikanhakija ei aina uskalla kertoa väkivallasta
Bathsheba kertoo vielä, millaista on elää, kun ei ole Suomessa oleskelulupaa eikä siten oikeuksia palveluihin kuin rajatusti. Hän ei esimerkiksi saanut julkisesta terveydenhuollosta apua lapselleen. Onneksi yksityinen lääkäriasema tutki hänet kunnolla, sillä lapsella oli korkea kuume ja tulehdusarvot todella korkealla.
– Suomessa väkivalta on laissa kielletty. Sen kohteeksi joutuva turvapaikanhakija ei monesti uskalla puhua tilanteestaan, koska pelkää, että se vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa jäädä Suomeen. On iso kynnys tehdä rikosilmoitus esimerkiksi perheväkivallasta, selvittää Bathsheba.
Bathsheban seuraksi Nihtisiltaan muuttaa muitakin perheitä. Samalla siellä asuneet turvapaikanhakijamiehet joutuvat laittamaan elämäänsä uusiksi. Heitä nimittäin lähetetään hyvin lyhyellä varoitusajalla muualle Suomeen. Asiaan ei vaikuta, vaikka olisi työ tai seurakuntayhteys.
– Hekin elävät nyt ahdistavassa tilanteessa ilman tietoa tulevaisuudesta, sanoo Lund.
Jutussa käytetään turvallisuussyistä vain haastateltavan etunimeä.
Maahanmuuttoviraston raportti kertoo Kamerunista
Suomen Maahanmuuttovirasto (Migri) on julkaissut uusimman tilannekatsauksensa Kamerunista helmikuussa 2019. Sen, YK:n, kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen ja median tiedot Kamerunista antavat kuvan maasta, jossa laittomuus ja turvattomuus ovat satojentuhansien ihmisten arkea.
Kamerunissa käytiin viime vuonna presidentinvaalit. Presidentiksi valittiin maata jo 36 vuoden ajan hallinnut Paul Biaya. Oppositiopuolueen johtaja Maurice Kamto ja useita hänen kannattajiaan on pidätetty. Kamtoa syytetään kapinallistoiminnasta ja vallankumouksen suunnittelusta. Poliittinen tilanne kasvattaa täysimittaisen sisällissodan riskiä – tosin osa maasta on jo sotatilassa.
Suurin osa Kamerunista oli aiemmin Ranskan ja pienempi osa Englannin siirtomaa. Kamerun on yhdistelmä näistä ja siirtomaavallan perua on kieleen pohjautuva konflikti. Lokakuussa 2016 selkkaus maan englanninkielisten alueiden itsenäisyyttä haluavien anglofoniseparatistien ja hallituksen välillä syveni ja muuttui pian aseelliseksi. Konflikti on levinnyt Sud- ja Nord-Questin maakuntien eri osiin.
Kamerunin anglofonialueiden kriisi alkoi englanninkielisten opettajien, lakimiesten sekä ammatti- ja ihmisoikeusaktivistien aloittamista rauhanomaisista työnseisauksista ja mielenosoituksista. Hallitus pyrki tukahduttamaan ne voimalla. Separistiryhmät puolestaan pyrkivät ottamaan tilanteen haltuunsa ja lamauttamaan alueen koko opetussektorin toiminnan. Kriisin aikana kymmeniä kouluja on poltettu ja opettajia ja opiskelijoita tapettu. Kymmenientuhansien lasten koulunkäynti estetty.
Sekä separatistiryhmät, joita on yhteensä kahdeksan, että maan turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet murhiin ja kidutukseen. Yleislakkoja ja ulkonaliikkumiskieltoja on käytetty valtataistelun välikappaleena. Taisteluita käydään lähellä asutusta. Kokonaisia kyliä, kouluja ja jopa sairaala on poltettu. Satoja siviilejä on murhattu. Ainakin 30 000 ihmistä on paennut Nigeriaan ja 437 000 maan sisäisesti.
Pohjoista Extrême-Nordin maakuntaa puolestaan terrorisoi ääri-islamistinen Boko Haram. Taistelut ovat siellä ajaneet 228 000 ihmistä kodeistaan. Myös katolinen kirkko on joutunut iskujen kohteeksi.
Naiset ja lapset ovat joutuneet konflikteissa seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi. Opettajat, opiskelijat, toimittajat, ihmisoikeusaktivistit ja opposition edustajat kohtaavat jatkuvaa häirintää, uhkailua, pidätyksiä ja väkivaltaa.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan humanitaarista apua tarvitsee 4,3 miljoonaa kamerunilaista. Pahin tilanne on englanninkielisissä maakunnissa, joissa tuhannet lapset kärsivät aliravitsemuksesta.
Tuhannet odottavat päätöstä kohtalostaan
Kirkko ja kaupunki kysyi Maahanmuuttovirastolta tilastotietoja turvapaikanhakijoiden tämänhetkisestä tilanteesta. Kysymyksiin vastasi viestintäasiantuntija Jaana Vaahtio.
Paljonko Suomessa nyt on turvapaikanhakijoita?
– Vastaanottokeskusjärjestelmässä oli huhtikuun alkupuolella asiakkaita noin 10 160.
Moniko turvapaikanhakija on saanut ainakin yhden kielteisen päätöksen ja odottaa uutta ratkaisua?
– Vastaanottokeskuksissa kirjoilla olevista ainakin yhden kielteisen päätöksen saaneita oli noin 7 560. Noin 3 860 asiakkaan asia oli valitusvaiheessa HaO:ssa tai KHO:ssa.
Paljonko turvapaikanhakijoita tuli viime vuonna?
– Turvapaikkahakemuksia jätettiin viime vuonna 4 548. Näistä ensimmäisiä hakemuksia oli 2 409 ja uusintahakemuksia 2 139.
Kuinka iso osa uusintahakemuksista johti viime vuonna myönteiseen ratkaisuun?
– Myönteisiä oli 16 prosenttia, kielteisiä 32 prosenttia, viisi prosenttia raukesi ja 47 prosenttia jätettiin tutkimatta.
Voiko oikeusistuin suoraan muuttaa ratkaisun vai palaako asia aina Migriin uuteen käsittelyyn?
– Hallinto-oikeus ja Korkein hallinto-oikeus voivat ottaa kantaa siihen, olisiko tapauksessa pitänyt myöntää jokin lupa eli turvapaikka, toissijainen suojelu tai muu oleskelulupa. Tällöin Migrin päätös kumotaan, ja asia palautetaan meille luvan myöntämiseksi.
– Voi olla myös tilanteita, joissa HaO tai KHO katsoo, että asiassa olisi pitänyt selvittää jotain asiaa toisin tai lisää. Tällöin asia palautetaan vielä takaisin Maahanmuuttovirastoon. Joskus KHO palauttaa asian vain HaO:lle, esimerkiksi suullisen kuulemisen pitämiseksi.
– Lisäksi on tapauksia, joissa valitusasteessa on esitetty uusi peruste, joka ei ole ollut aiemmin Migrin tiedossa. Tällöin HaO tai KHO ei ota asiaa tutkittavaksi, vaan palauttaa asian Migrille.
Millaiset asiat voivat johtaa päätöksen muuttumiseen?
– Vuonna 2018 HaO:n ratkaisuja tehtiin yhteensä 6 805, joista 2 356 eli 34,62 prosenttia palautettiin takaisin käsittelyyn eri kumoamisperustein. Näitä voivat olla muun muassa erilainen tosiasiaharkinta, uusi selvitys, olosuhdemuutos, uusi linjaus tai laintulkinta- tai menettelyvirhe. Laintulkinta- ja menettelyvirheitä oli viime vuonna 4,85 prosenttia.
– Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut turvapaikkahakemuksista tehtyjä valituslupahakemuksia ja valituksia 3 259 kappaletta, joista 409 (12,55 prosenttia) on palautettu takaisin käsittelyyn eri kumoamisperustein. 2 675 (82,08 prosenttia) valituslupahakemusta on hylätty.
– Migrin luvut sisältävät myös mukana hakeneet alaikäiset turvapaikanhakijat eli hallinto-oikeuden yksi päätös tilastoituu niin moneksi päätökseksi kuin on perheenjäseniä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Miten mieheni voisi pitää yhteyttä lapseensa tuhansien kilometrien päästä Nigeriasta? kysyy suomalainen Charlotta Ihebom
AjankohtaistaKorkein hallinto-oikeus ratkaisee, saako alle kolmevuotiaan pojan isä jäädä Suomeen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen etu jää usein liian vähälle huomiolle.
