null ”Kunnioittaminen tarkoittaa, että toisen identiteetillä on väliä” – Arkkipiispa Tapio Luoma otti kantaa identiteettipolitiikkaan

– Tutustuminen toisenlaiseen uskoon ja ajatteluun ei ole luopumista omasta uskosta ja tinkimistä omasta ajattelusta, vaan se antaa päinvastoin mahdollisuuden syventää ja vahvistaa niitä, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

– Tutustuminen toisenlaiseen uskoon ja ajatteluun ei ole luopumista omasta uskosta ja tinkimistä omasta ajattelusta, vaan se antaa päinvastoin mahdollisuuden syventää ja vahvistaa niitä, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

Ajankohtaista

”Kunnioittaminen tarkoittaa, että toisen identiteetillä on väliä” – Arkkipiispa Tapio Luoma otti kantaa identiteettipolitiikkaan

Identiteetti liittyy arkkipiispan mukaan ihmisen minuuteen ja siihen kelpaanko joukkoon. Kristityn identiteetti on paljon enemmän kuin kristilliset arvot.

Arkkipiispa Tapio Luoma avasi kirkolliskokouksen istunnon Turussa. Avajaispuheessaan hän nosti esille yhteiskunnallisessa keskustelussa juuri nyt paljon esillä olevia teemoja ihmisen identiteetistä ja erilaisuuden kohtaamisesta.

Luoman mukaan ihmisen minuuden rakentuminen on elinikäinen projekti. Kysymykset, kuka minä olen ja mitä siitä seuraa, vaikuttavat koko ihmisenä olemiseen.

– Käsitys itsestä vaikuttaa moneen asiaan. Se saa minut uskomaan – tai epäilemään – sitä, mihin kuulun, mikä on paikkani maailmassa, mikä on minulle mahdollista, tarpeen tai hyväksi. Tästä on kysymys, kun sanotaan, että esimerkiksi ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai etninen tausta kuuluu kiinteästi ihmisen identiteettiin. Puhutaan siitä, kenen joukkoon kuulun, mitä minulta sen myötä odotetaan, tekeekö se minusta erilaisen tai eriarvoisen. Kyse on ihmisen elämästä, Luoma sanoi.

Hänen mukaansa uskonto on myös monelle tärkeä identiteetin rakennuspuu ja vaikuttaa merkittävällä tavalla monen elämään. Luoma korosti, että uskontojen ja katsomusten vuoropuhelu on ensiarvoisen tärkeää.

– Tätä on syytä korostaa erityisesti silloin, kun uskontojen oikeutta näkyä julkisessa tilassa kyseenalaistetaan. Ketä palvelisi tilanne, jossa uskonnollinen kenttä muodostuisi omiin kupliinsa vetäytyneistä tai sinne eristetyistä ryhmistä vailla mahdollisuutta kohdata ja tutustua toisiinsa? Toisin uskovia voi kunnioittaa aidosti vain, jos heitä tuntee.

Kunnioittaminen tarkoittaa Luoman mukaan, että toisen identiteetillä on väliä.

– Tutustuminen toisenlaiseen uskoon ja ajatteluun ei ole luopumista omasta uskosta ja tinkimistä omasta ajattelusta, vaan se antaa päinvastoin mahdollisuuden syventää ja vahvistaa niitä, Luoma sanoi.

Identiteettipolitiikalla haetaan hyväksyvää tunnustamista

Erilaisuuden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kysymykset eivät koske vain uskontojen ja katsomusten suhteita. Ne liittyvät Tapio Luoman mukaan laajasti ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Tällöin ollaan identiteettipolitiikan alueella, ja identiteettipolitiikan nousu on filosofi ja taloustieteilijä Francis Fukuyaman mukaan merkinnyt uutta käännettä yhteiskuntien poliittisessa historiassa.

Perinteinen jakolinja poliittisen oikeiston ja poliittisen vasemmiston välillä on korvautunut identiteetiltään erottuvien ryhmien pyrkimyksillä saada äänensä kuuluviin. Identiteettipolitiikan avulla vaaditaan omalle ryhmälle hyväksyvää tunnustamista, yhdenvertaista asemaa ja tasapuolista kohtelua muiden kanssa.

Kristittyä ei määritellä hänen ominaisuuksiensa, mielipiteidensä, käyttäytymisensä tai puhetapojensa perusteella.

Kristittyjen parissa eri ryhmät reagoivat identiteettipolitiikkaan eri tavoin. Joillekin se on merkinnyt vapautuksen teologian päivittämistä uudelle vuosituhannelle: eikö Jumalan valtakunnan ilosanoma kuulu nimenomaan kaikille identiteettinsä vuoksi kaltoin kohdelluille ryhmille? Jotkut taas yhteiskunnan maallistumiskehitys on saanut miettimään, onko kristityistä tulossa uskonnollisen identiteettinsä vuoksi syrjittyjä.

– Viime aikoina kuullussa väitteessä, että kristittyjen asema ja heidän uskonnonvapautensa on uhattuna, voi nähdä identiteettipolitiikan piirteitä. Jos ajattelee, että kristityn identiteetti ja sen ilmaiseminen ovat yhteiskunnassa vaarassa, turvautunee helposti samoihin vaikutuskeinoihin ja samanlaiseen retoriikkaan kuin muutkin hyväksyvää tunnustamista odottavat ryhmät, Luoma pohti.

Keskittyminen uhkakuviin voi Luoman mielestä peittää alleen paljon oleellisemman kysymyksen eli sen, mikä oikein on kristityn identiteetti.

– Joidenkin mielestä kristityn identiteetti ja siitä nousevat arvot ilmenevät juuri heidän oikeina pitämissään mielipiteissä, jotka koskevat esimerkiksi uskon syntymisen prosessia, Raamattua, seksuaalisuutta, sukupuolirooleja ja Pyhää maata. Kristillisen identiteetin tunnusmerkkeinä saatetaan pitää myös ulkonaisia seikkoja kuten pukeutumista ja kielenkäyttöä, jotka kirkoissa tai hengellisissä liikkeissä on määritelty tietynlaisiksi. Voi kysyä, nuoko todella muodostavat kristityn identiteetin?

Arkkipiispa pitää aina kirkolliskokouksen avajaispuheen. Kuvassa Tapio Luoma puhumassa elokuun 2020 kirkolliskokouksessa. 

Arkkipiispa pitää aina kirkolliskokouksen avajaispuheen. Kuvassa Tapio Luoma puhumassa elokuun 2020 kirkolliskokouksessa. 

”Olennaista on kristityn suhde Kristukseen”

1200-luvulla elänyt Tuomas Akvinolainen katsoi, että kristityksi nimitetään sitä, joka on Kristuksen oma. Apostoli Paavali puhui Kristuksen elävän kristityssä.

– Kristittyä ei määritellä hänen ominaisuuksiensa, mielipiteidensä, käyttäytymisensä tai puhetapojensa perusteella. Olennaista on kristityn suhde Kristukseen, se, että hän on Kristuksen oma. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Itse asiassa juuri tämän selville saaminen ja todeksi eläminen on kirkon olemassaolon syy ja tarkoitus.

Kasteesta hautaan siunaamiseen kristityn elämässä ei Luoman mielestä ole sellaista hetkeä, jolloin hänen identiteettinsä ytimessä ei olisi Jeesus Kristus. Sillä, miten tuota identiteettiä eletään todeksi, ja miten siitä puhutaan, on suuri merkitys sille, millainen mielikuva esimerkiksi Jumalasta ihmisille syntyy, armollinen vai ankara.

– Niin myönteisten kuin kielteistenkin mielikuvien takana on kokemus meistä kristityistä, siitä, miten me olemme eläneet uskoamme todeksi ja kuinka identiteettimme ydin on siinä tullut esille. Millaisia ovat uskoni hedelmät?

Luoman mukaan kirkolliskokouksen keskusteluissa ja päätöksissä näkyy yhteiskunnassa vallitsevien arvomaailmojen todellisuus ja se, millaisiksi itse kunkin kokousedustajan oma elämänhistoria on identiteettejä muovannut. Näin asia on ja näin sen tuleekin olla.

– Meitä ei ole kutsuttu julistamaan ”kristillisiä arvoja” tai niihin perustuvia mielipiteitä. Sen sijaan meidät on kutsuttu elämään todeksi identiteettiämme Kristuksen omina ja pitämään esillä evankeliumin ainutlaatuista viestiä pieniä, heikkoja ja syntisiä ihmisiä rakastavasta Jumalasta, joka haluaa pelastaa koko maailman, Luoma kiteytti.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.