Jussi Halla-ahon mukaan sananvapauden tarkoitus on suojella yksilöitä instituutioiden mielivallalta.
Perussuomalaisten Halla-ahon, piispa Laajasalon ja koomikko Nordmanin kohtaaminen ei lämmittänyt kriitikoita
Kirkkopäivien järjestäjän mukaan tilaisuus onnistui hyvin.
Kun Kirkkopäivien keskustelu sananvapauden rajoista alkoi, Jyväskylän yliopiston kampuksella oli parkissa poliisiauto. Kirkkopäivien kohutuimman tilaisuuden otsikko oli: Mistä saa puhua, mille saa nauraa?
Tilaisuudessa Helsingin piispa Teemu Laajasalo haastatteli koomikko Joonas Nordmania ja perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Aiheena oli sananvapaus.
Ennen Kirkkopäiviä tilaisuudesta käytiin poikkeuksellisen kiivasta julkista keskustelua. Huhtikuun lopussa 259 kirkollista vaikuttajaa allekirjoitti vetoomuksen tapahtuman perumiseksi.
Emmekö tarvitse turvaa sanoilta, siis pilkkaavilta ja hyökkääviltä?
– Teemu Laajasalo
Itse tilaisuudessa ilmapiiri oli jännittynyt. Joukossa oli ihmisiä, jotka eivät tavallisesti osallistu Kirkkopäiville. He olivat paikalla Halla-ahon vuoksi.
– Me olemme etukäteen sopineet, että puhutaan etunimillä ja sinutellaan, ja tämä nyt tässä vielä julkisesti todettakoon, Laajasalo sanoi tilaisuuden aluksi.
– Tarkoitus on puhua suoraan ja mahdollisimman vapaasti, joten voi olla, ettei tämä tila ole turvallinen. Nyt on siis sanottu sisältövaroitus, ja keskustelu olkoon siis suoraa, ja ehkäpä jossain kohtaa myös huumorin keinoin aihetta lähestyvää, hän totesi.
Halla-aho kokee, että hänestä on tehty voodoonukke
Jussi Halla-aho on toistuvasti joutunut kommentoimaan vanhoja blogikirjoituksiaan. Hän on todennut, ettei 2000-luvun alussa kuvitellut poliittista tulevaisuuttaan, ja että omissa asiayhteyksissään sellaisetkaan ilmaisut kuin ”Afrikan sarven ihmissaasta” eivät hänen mielestään ole erityisen loukkaavia.
Kirkkopäivien tilaisuudessa Teemu Laajasalo ei haastanut Halla-ahoa tämän vanhoista kirjoituksista. Alkulämmittelyvaiheessa Halla-aho kertoi kokeneensa, että hänestä itsestään on tehty voodoo-nukke, jota polttamalla ahdistavat asiat voidaan ratkaista.
Keskustelun edetessä hän korosti, että nykyään uhriudesta on tullut yhteiskunnassa tavoiteltu tila, koska silloin saa immuniteetin kritiikkiä kohtaan.
Laajasalo kysyi, eikö Halla-aho tunnista esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan esitettyä vihapuhetta. Halla-aho piti tätä epämääräisenä, sillä hänen mielestään media tuo seksuaalivähemmistöt hyvin myönteisessä sävyssä esiin.
Teemu Laajasalo otti esiin sen, että Jussi Halla-aho itse on koulukiusattu.
– Jos sanomisia aletaan pyytää anteeksi, niin pöyristyminen saa yhä mitättömämpiä syitä. Se johtaa siihen, että kohta ihminen ei voi poistua kotoaan, Halla-aho sanoi.
Laajasalo kysyi Halla-aholta, eikö ihmiselle kuulu turvallisuuden tunne. Hän mainitsi Halla-ahon itsensä kokeman julman koulukiusaamisen.
– Emmekö tarvitse turvaa sanoilta, siis pilkkaavilta ja hyökkääviltä, Laajasalo kysyi.
Halla-aho vastasi yleisellä tasolla.
– Tässä helposti menevät sekaisin kaksi eri asiaa. Se, että onko jokin käyttäytyminen järkevää tai suotavaa, pitäisikö ihmisiä pyrkiä ohjaamaan parempaan käyttäytymiseen. Mutta sitten toinen kysymys on se, että mitä kaikkea voidaan kriminalisoinnilla saavuttaa, Halla-aho sanoi.
– Nyt on sellainen trendi, että ihmiset murenevat henkisesti ja luhistuvat aika mitättömistä ärsykkeistä, hän sanoi.
Näin Halla-aho määritteli sananvapauden
Halla-ahon mielestä puhe sananvastuusta on sananvapauden rajoittamista. Hänestä sellainen sanavapaus, jossa sanoista joutuu vastuuseen, on merkityksetöntä.
– Lyhyt määritelmä sananvapaudelle on selvä. Se on se, että ihmisellä on oikeus ilmaista mielipiteitä. Tämä ei selvästikään ole riittävä. Sitä pitäisi täydentää niin, että ihmisillä on oikeus sanoa haluamiaan asioita riippumatta siitä, tuleeko jollekulle niistä paha mieli, hän sanoi.
Pelko sanojen seuraamuksista johtaa ennakkosensuuriin ja on sen vuoksi ristiriidassa sananvapauden kanssa. Hän kertoi kylmän sodan ajalta peräisin olevan vitsin.
Näkisin, että sananvapauden ytimessä on kuitenkin yksilön suojeleminen instituutioiden mielivallalta eikä instituutioiden suojeleminen yksittäisten ihmisten sanomisten aiheuttamalta pahalta mieleltä.
– Jussi Halla-aho
– Amerikkalainen ja neuvostoliittolainen kinastelivat, että kumpi maa on vapaampi. Amerikkalainen sanoi, että meillä voi mennä torille ja huutaa, että Ronald Reagan on hullu. Neuvostoliittolainen vastasi, että meillä voi tehdä ihan saman, Halla-aho sanoi.
– Näkisin, että sananvapauden ytimessä on kuitenkin yksilön suojeleminen instituutioiden mielivallalta eikä instituutioiden suojeleminen yksittäisten ihmisten sanomisten aiheuttamalta pahalta mieleltä, Halla-aho sanoi.
Laajasalo oli samoilla linjoilla. Hänen mielestään itsestään selvien asioiden toteaminen ei edellytä sananvapautta.
– Sananvapautta haastetaan ikään kuin tilanteessa, jossa jotain rajoja lähtökohtaisesti ylitetään, hän totesi.
Kirkkopäiviä boikotoinut Huhta piti tilaisuutta vaisuna
Etukäteen käytyyn keskusteluun tuli dramatiikkaa siitä, että Itä-Suomen yliopiston teologisen osaston professori Ilkka Huhta ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Malkavaara peruivat osallistumisensa Kirkkopäiville protestina Halla-ahon kutsumiselle.
– Tilaisuus oli lopulta varsin vaisu. Piispa oli varovainen ja paras särmä löytyi vasta Joonas Nordmanin puheenvuorosta juuri ennen kuin keskusteluaika loppui, Huhta sanoo.
Hänen mielestään keskustelun ongelmallisin piirre ei ollut lopulta sen sisältö, vaikka juuri se herätti etukäteen epäilyjä.
Halla-aho puhui voimakkaasti sananvapauden rajoituksia vastaan. Tilaisuudessa jäi kuitenkin heikolle käsittelylle se, millaisia seurauksia vihapuheella voi olla.
– Mikko Kotonen
– Sananvapaus on käsitteenä ollut sekä rasistisen että populistisen retoriikan ytimessä usein silloin, kun sanavapauden turvin tahdotaan solvata ja loukata, hän sanoo.
Ongelmallisinta Huhdan mielestä olivat aika ja paikka, jossa keskustelu järjestettiin.
– Kirkkopäivät järjestettiin keskellä vaalitaistoa. Halla-Aho on aivan liian älykäs poliitikko, että olisi jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Hänelle Kirkkopäivät oli nyt vaalikiertueen tärkeä osa, ja sellaisena hän sitä myös mainosti, Huhta sanoo.
Tutkija: ”Kyllä se jäi rupatteluksi”
Kirkkopäiville osallistui myös Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori, ääri-ilmiöitä tutkinut valtiotieteen tohtori Tommi Kotonen. Hän sanoo seuranneensa myös Laajasalon, Nordmanin ja Halla-ahon keskustelua.
– Kyllä se jäi rupatteluksi. Halla-aho sai esittää kantansa sananvapaudesta, mutta jäi avoimeksi, syntyikö tästä nyt uutta ja mielekästä yhteyttä, hän toteaa.
– Halla-aho puhui voimakkaasti sananvapauden rajoituksia vastaan. Tilaisuudessa jäi kuitenkin heikolle käsittelylle, millaisia seurauksia vihapuheella voi olla. Tutkimuksessa on huomioitu, että vihapuheen seurauksena voi olla myös fyysistä väkivaltaa, Kotonen arvioi.
Perussuomalaisten kannattajien joukossa on henkilöitä, joilla on yhteyksiä uusnatsiliikkeeseen. Useat perussuomalaiset kansanedustajat ovat saaneet sakkotuomioita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Voidaanko tutkijan näkökulmasta sanoa, että Halla-ahon kanssa tekemisissä olevat joutuvat kaltevalle pinnalle, jota pitkin liu’utaan rasismiin ja natsiaatteeseen?
Tunnin mittainen keskustelu ei ehkä pysty muuttamaan niitä näkemyksiä, joita kukin on ennalta omaksunut.
– Salla Peltonen
– Ei se varmaan ole kalteva pinta. Se riippuu pitkälti siitä, miten Halla-aho itse suhtautuu uusnatseihin ja miten hän pitää heihin eroa. Hänen kannattajissaan on esimerkiksi sellaisia hommafoorumilaisia, jotka pitävät uusnatsi-ilmiötä hyvin haitallisena, Kotonen sanoo.
Hänen mukaansa Halla-ahon omat kirjoitukset kuitenkin nostavat esiin sellaisia näkökantoja, joita myös radikaalioikeiston piirissä viljellään.
– Halla-aho on joskus kirjoittanut roduista ja vastaavista teemoista tavalla, joka on suosittua radikaalioikeiston piirissä. Hän kuitenkin suosii salonkikelpoisempaa tyyliä. Suorat yhteydet ääriliikkeisiin hän on pitänyt etäällä, Kotonen sanoo.
Kuinka radikaali puolue Perussuomalaisset on verrattuna muihin eurooppalaisiin populistipuolueisiin?
– Varmaan se sijoittuu keskivaiheille. Esimerkiksi Ruotsidemokraatit ovat tehneet paljon selkeämmän pesäeron rasismiin. Sen sijaan esimerkiksi Itävallan vapauspuolueella FPÖ:llä on perussuomalaisia suoremmat yhteydet radikaalioikeistoon ja uusnatseihin, Kotonen sanoo.
Koomikkokin sai puheenvuoron
Kesken Kirkkopäivien sananvapaustilaisuuden petti tekniikka. Yleisölle oli tarkoitus esittää videoita, joissa koomikko Joonas Nordman parodioi muun muassa miestyyppiä, joka vastustaa jääkiekkokulttuuriin sisältyvää ”kiihkoisänmaallista junttienergiaa”. Videota ei saatu näkymään.
Nordman korosti, että karikatyyrejä luotaessa huumorintekijältä edellytetään lempeyttä.
– Huumorin tekijällä ja komiikan tekijällä pitää aina olla sydän mukana, kun hän havainnoi maailmaa. Kyllä siellä aina pitää olla ymmärrys ja lämpö mukana, Nordman sanoi.
Joonas Nordman uskoo, että myös saamelaisista saisi ajanmukaista ja osuvaa ei-rasistista huumoria.
– Hyvää huumoria ei synny vihasta eikä siitä, että haluaa lyödä jotakuta tai lynkata jonkun. Se on aivan väärä lähtökohta. Silloin syntyy ainoastaan vihaista paatosta, joka ei naurata ketään, hän sanoi.
Keskustelussa Halla-aho ja Nordman pohtivat huumorin rasistisuutta. Nordmanin mielestä huumorintekijältä vaaditaan nykyään yhä suurempaa tiedostavuutta. Huumori perustuu edelleenkin stereotypoihin, mutta ennen vanhaan sitä leimasi tuntemattoman pelko.
– Aiemmin on ronskisti vedetty isolla pensselillä eikä välitetty siitä, että miten tämän karikatyyrin edustajalla oikeassa maailmassa menee, hän totesi.
Kirkkopäivien järjestäjä oli tyytyväinen lopputulokseen
Kirkkopäiviä järjestävän Kirkkopalvelut-järjestön viestintäpäällikkö Salla Peltonen ei koe sananvapaustilaisuutta ongelmaksi.
– Järjestäjän kannalta tämä oli hyvin suosittu tilaisuus. Sali oli täynnä, ja tilaisuuden striimausta seurattiin laajasti, hän toteaa.
Peltosen mukaan tilaisuuden puolustajat ja vastustajat ovat seuranneet keskustelua omista lähtökohdistaan käsin.
– Tunnin mittainen keskustelu ei ehkä pysty muuttamaan niitä näkemyksiä, joita kukin on ennalta omaksunut. Osa koki, ettei tilaisuus täyttänyt odotuksia. Ne, jotka odottivat, että keskustelu olisi ollut toisenlainen, ehkä pettyivät. Jälkikäteen saadussa myönteisessä ja kielteisessä palautteessa toistuvat pitkälti samat perustelut kuin tapahtuman etukäteiskritiikissä, Peltonen sanoo.
Hän korostaa, että Kirkkopäivien luonteeseen kuuluu täysin vastakkaisten näkökulmien kutsuminen vuoropuheluun. Kritiikissä on silti tuotu esiin, ettei rasismille pidä antaa sijaa.
Jyväskylän Kirkkopäivillä yliopiston päärakennus oli viimeistä paikkaa myöten täynnä.
– Rasismista sanoudumme tapahtumanjärjestäjinä irti. Kirkkopäivät lähtee siitä, että keskustelua käydään mahdollisimman laajalla pohjalla. Me emme halua sulkea ketään ulkopuolelle. Totta kai tapahtuman kävijät ovat oikeutettuja tekemään omat johtopäätöksensä. Otamme kaiken palautteen vastaan kiitollisuudella, jotta seuraavina vuosina Kirkkopäivät olisi entistä kiinnostavampi tapahtuma, Peltonen sanoo.
Perussuomalaiset käytti Kirkkopäivien ohjelmaa myös osana omaa vaalikampanjaansa. Jussi Halla-aho piti tapahtumaa osana vaalikiertuettaan. Olisiko Halla-aho tästä syystä täytynyt pitää vaalikaranteenissa?
– Rakentaessamme Kirkkopäivien ohjelmaa otamme huomioon laajasti erilaiset poliittiset toimijat ja liikkeet. Nytkin paikalla oli myös muiden puolueiden edustajia. Moni kutsutuista kuitenkin ilmoitti etukäteen estyneisyydestä. Ohjelmanjärjestäjien tai yksittäisten esiintyjien kampanjointiin tai mediavalintoihin emme toki voi millään lailla vaikuttaa, Peltonen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Piispa Teemu Laajasalo MTV3:lle: ”Rasismi ja ihmisviha ovat väärin riippumatta siitä, kuka niitä harjoittaa”
AjankohtaistaHelsingin piispa Teemu Laajasalo otti MTV 3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa kantaa viime aikojen somekeskusteluun ja Riikka Purran vanhoihin teksteihin.
.jpg)
