Jukka Ahokas kokee, että länsimaisessa kirkkomusiikissa keskitytään liikaa tekniseen suorittamiseen.
Jukka Ahokas: ”Musiikin pyhyydessä uskonnot lähentyvät toisiaan”
Sacred Music -festivaalin pääkonsertissa soi kristillinen, juutalainen ja islamilainen musiikki.
Musiikissa on pyhyyttä silloin, kun soittajan sielu on mukana esityksessä. Helsingin seurakuntien musiikkisihteerin, Sacred Music Helsinki -festivaalin tuottajan, kanttori Jukka Ahokkaan mielestä kuka tahansa voi kuulla sen, kun soittaja on musiikissa mukana koko sielullaan.
– Eivät kaikki maailman huippumuusikot lue nuotteja eikä tarvitsekaan. Katso tuota kuvaa tuossa. Siinä on tuo nuottiteline, Ahokas levittelee kädessään olevaa Sacred Music -festivaalin esitevihkoa.
– Luulen, että telineessä on vain laulun sanat, hän sanoo.
Ylipäänsä länsimaalainen musiikki keskittyy häiritsevän paljon oikein soittamiseen.
Kun Ahokas yli vuosi sitten alkoi puuhata uskontojen välistä Sacred Music -festivaalia, hän ei tuntenut juurikaan ei-länsimaalaisia musiikkiperinteitä. Yhtäkkiä edessä avautui kokonaan uusi maailma.
– En osaa tällaista musiikkia itse soittaa enkä tunne sen teoriaa. Mutta se ei estä kuuntelemasta tai nauttimasta. Voin heittäytyä siihen, Ahokas sanoo.
”Musiikki on hengellistä, kun siinä purkautuu mystinen kokemus”
Maanantaina 16. syyskuuta Helsingin Sacred Music Festival käynnistyy jälleen. Tällä kertaa pääesiintyjä on viisihenkinen Ibn Arabi -yhtye Marokosta. Kyseinen kokoonpano tavoittelee uskollisuutta suufilaisille filosofeille. Suufilaisuus on pieni islamilainen mystikkoliike.
– Musiikki on hengellistä silloin, kun sen sanat kertovat Jumalasta. Mutta hengellisyys on vielä tätäkin laajempi asia. Itse koen, että sanatonkin musiikki on hengellistä silloin, kun siinä purkautuu mystinen kokemus, Jukka Ahokas sanoo.
Sacred Music -festivaalin pääesiintyjän, marokkolaisen Ibn Arabi -yhtyeen musiikissa soivat andalusialaiset sävelet.
– Tällaisessa Hengen inspiroimassa, usein improvisoidussa musiikissa eri uskonnot lähentyvät toisiaan, Ahokas sanoo.
Mutta sitten kun musiikissa yhtäkkiä taivaat vain aukenevat, hengellisyyden tunnistaa välittömästi.
– Viime vuonna Sacred Music -festivaalissa tunsin voimakkaasti, että hindulaisen Akkarai Sisters -yhtyeen esiintyessä oltiin kyllä pyhän äärellä, Ahokas sanoo.
– Tänä vuonna odotan kovasti festivaalin pääkonserttia. Vanhassakirkossa esiintyvät perjantaina 20. syyskuuta venäjänjuutalainen nuorisokuoro Eva, suomalainen lauluyhtye Lumen Valo ja mainittu Ibn Arabi -yhtye, Ahokas sanoo.
”Tarkoituksena tuntuu olevan oman taiturimaisuuden esittely”
Länsimainen kirkkomusiikki on Jukka Ahokkaalle edelleen rakasta. Mutta yksi asia häntä on alkanut askarruttaa.
– Sitä kuunnellessani usein vain keskityn analysoimaan muusikoiden osaamista, tempoja ja tulkintoja. Usein myös urkurin improvisaation tarkoituksena tuntuu olevan oman taiturimaisuuden esittely. Tai sitten näytetään, mihin kaikkeen urut teknisesti kykenevät, Ahokas sanoo.
– Ylipäänsä länsimaalainen musiikki keskittyy häiritsevän paljon oikein soittamiseen. Silloin pyhän kokeminen voi olla vaikeaa.
Sacred Music -festivaali Helsingissä 16.–22. syyskuuta. Katso festivaalin ohjelma täältä.
Tapahtuma myös Facebookissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkon kulttuuripalkinto Jukka Ahokkaalle ja Jukka Leppilammelle – molemmat ovat edistäneet kristillistä musiikkikulttuuria
AjankohtaistaHelsingin seurakunnissa työskennellyt kirkollisten musiikkitapahtumien tuottaja ja helsinkiläinen pitkän linjan muusikko saavat vuoden 2023 palkinnon.
