Vuosikymmenien sota ja väkivalta ovat romahduttaneet naisten aseman Irakissa. Kuvassa irakilaisnaiset istuvat uupuneina hietikolla odottamassa, kun hallituksen joukot valmistautuvat hyökkäämään Mosuliin lokakuussa 2016.
”Naisten aseman romahdus Irakissa voi heijastua seksuaaliseen väkivaltaan Suomessa”, sanoo professori Hannu Juusola
Kulttuurisilla syillä on merkitystä Suomessa tapahtuneissa seksuaalirikoksissa, mutta professori Hannu Juusolan mukaan niitä pitäisi pystyä arvioimaan tarkemmin.
Keskustelu turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista Suomessa on hyvin polarisoitunutta. Maahanmuuton vastustajat laittavat kaiken kulttuurin tai uskonnon piikkiin. Toisella laidalla taas suhteellistetaan ja kehystetään asiaa tai todetaan, ettei mihinkään kulttuuriin kuulu raiskauksen hyväksyminen. Tämä ei auta sen enempää uhreja, maahanmuuttajia kuin turvapaikanhakijoita.
– Meidän pitäisi päästä keskustelemaan asiasta kiihkottomasti, mutta juuri nyt se on vaikeaa. Ilmapiiri yhteiskunnassa on muutenkin hyvin kärjistynyt. Oikeastaan koko läntisessä maailmassa ihmiset ovat jyrkästi omissa kuplissaan, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Hänen mukaansa osa keskustelijoista haluaa puhua lähinnä vain maahanmuutosta. Toiset taas, aivan erityisesti naiset, ovat hyvin loukkaantuneita siitä, että nyt ei puhuta naisten ja tyttöjen kohtelusta yleensä, vaan maahanmuuttopolitiikasta. Osa keskustelijoista näkee kulttuurin monoliittisena, yhtenäisenä, kiinteänä ja muuttumattomana, vaikka kulttuuri on muuttuva ja yhteiskunnissa elävä asia.
– Jos kaikkea nykypäivän Irakissa tapahtuvaa selitetään Koraanilla, tai jos seksuaalisen väkivallan takana nähdään muslimien salaliitto, on mahdotonta käydä mielekästä keskustelua. Toisaalta ei ole niinkään, ettei kulttuurilla olisi asiassa mitään merkitystä. Pitäisi kuitenkin kyetä tarkemmin erittelemään, mistä puhutaan, kun puhutaan kulttuurista. Tärkeää on, että keskusteluun osallistuvat maahanmuuttajat itse, ettei puhuta heidän päidensä yli. Ilmapiirin pitäisi sitä varten olla turvallinen, ja nyt se ei sitä ole, Juusola toteaa.
Vuoden 2003 jälkeen valtaan nousseet puolueet ovat olleet uskonnollisia puolueita. Tämä ei ole miesten ja naisten välisen tasavertaisuuden kannalta positiivinen asia.
– Hannu Juusola
Sunnuntai-iltana Juusola lähetti Twitterissä kolme tviittiä, joissa hän yritti tuoda keskusteluun analyyttisia näkökulmia. Hän nosti esiin naisten aseman romahtamisen Irakissa ja totesi sen voivan heijastua yhtenä syynä pakolaisten tekemään seksuaaliseen väkivaltaan Suomessa. Toiseksi hän huomautti, että kulttuuristen syiden takana on usein yhteiskuntaluokkaan ja sosiaaliseen taustaan liittyviä syitä. Lopuksi hän totesi lisätiedon olevan välttämätöntä, jotta tämänkaltaisia ilmiöitä kyetään estämään ja parantamaan kotoutumista Suomeen.
Juusola huomauttaa, että esimerkiksi kaikkien Oulun tapahtumista syylliseksi epäiltyjen kansallisuutta ei ole kerrottu. Irakilaisten ja afganistanilaisten suhteellinen osuus painottuu rikostilastoissa, mutta kun suurin osa heistä ei tällaisiin tekoihin syyllisty, pitäisi tutkia tarkemmin, mitkä tekijät asiaan vaikuttavat. Eivätkä esimerkiksi irakilaiset ole Suomessa yhtenäinen ryhmä: täällä on sunneja, shiioja, kristittyjä, ihmisiä eri heimoista sekä esimerkiksi kurdeja. Kurdistanin alueella naisten asema on yleensä parempi kuin muualla Irakissa. On myös eri tilanne, jos puhutaan itsekin alaikäisistä tekijöistä kuin esimerkiksi kolmekymppisistä.
Naiset joutuivat Irakissa syrjään väkivallan seurauksena
Juusolan mukaan irakilaisten naisten asema oli vielä 1980-luvulla yksi alueen edistyneimmistä. Naiset olivat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Diktaattori Saddam Husseinin hallinto oli maallinen. Sitten tulivat sodat: ensin Irakin–Iranin sota (1980–1988), sitten Kuwaitin miehitystä seurannut Persianlahden sota (1990–1991) ja lopulta Saddam Husseinin syrjäyttämiseen johtanut sota Irakin sota vuonna 2003.
Irakin talous ja yhteiskunta kärsivät vakavia vaurioita. Tästä seurasi niitä kulttuurisia syitä, jotka saattavat Juusolan mukaan ainakin osaksi vaikuttaa irakilaisten suhteellisesti suureen osuuteen Suomen seksuaalirikostilastoissa.
Kun Persianlahden sodan jälkeen alkoivat kymmenen vuotta kestäneet pakotteet, Saddam Hussein pönkitti horjuvaa valtaansa uskonnollisten ja heimojohtajien avulla. Kun hänen ja arabisosialistisen Baath-puolueen valtakausi päättyi, Irakista kehittyi vahvasti heimoyhteiskunta, sen politiikka uskonnollistui – ja uskonnossa korostui konservatiivisuus.
"Vuoden 2003 jälkeen Irakissa valtaan nousseet puolueet ovat olleet uskonnollisia puolueita. Tämä ei ole miesten ja naisten välisen tasavertaisuuden kannalta positiivinen asia", arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
– Vuoden 2003 jälkeen valtaan nousseet puolueet ovat olleet uskonnollisia puolueita. Tämä ei ole miesten ja naisten välisen tasavertaisuuden kannalta positiivinen asia, Juusola sanoo.
Sodat, Yhdysvaltain vastustaminen ja etnisten ja uskonnollisten ryhmien välinen väkivalta lisäsivät köyhyyttä, mikä edelleen kurjisti tilannetta. Naiset ja tytöt joutuivat yhä useammin väkivallan kohteeksi. Tilanne ajoi Juusolan mukaan naiset syrjään yhteiskunnasta, kodin piiriin.
Normaalia kanssakäymistä miesten ja naisten välillä ei ole
Konservatiiviset uskonnolliset ryhmät ovat pyrkineet muuttamaan Irakin lainsäädäntöä, joka kieltää alle 18-vuotiaiden avioliiton. Käytännössä lapsiavioliitot ovat yleistyneet, sillä moni köyhä perhe naittaa tyttärensä nuorena ja avioliittoa solmimaan löytyy aina konservatiivisia uskonoppineita. Jopa kymmenvuotiaita lapsia on pakotettu naimisiin, mistä seuraa tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.
– Tämän tyyppinen ikävä kehitys on vahvistunut yhteiskunnan kaaoksessa, Hannu Juusola sanoo.
Moni Irakista Suomeen tullut pakolainen on tämän kaiken, ei siis yhden yksittäisen tekijän vuoksi, elänyt koko ikänsä tilanteessa, jossa miehet ja naiset ovat erillään toisistaan. Naisten arvostus on laskenut ja normaalia kanssakäymistä nuorten miesten ja naisten välillä ei juuri ole. Kun Suomessa on aivan toisenlainen tilanne, kokemus on vähintäänkin hämmentävä.
Emme muuten edes tiedä, ovatko tekijät uskonnollisia. Todennäköisimmin eivät ole.
– Hannu Juusola
Lisäksi on yksi olennainen tekijä, joka varsinkin yksin tänne tulleilta nuorilta miehiltä puuttuu. Se on perheen ja suvun tuki ja sosiaalinen kontrolli. Syntyy vapauden illuusio, jonka seuraukset ovat itse asiassa tuttuja muustakin siirtolaisuudesta: vaikkapa suomalaissiirtolaisten tilanteesta Ruotsissa.
– Eli laajasti ottaen kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä, ja tähän lisättynä esimerkiksi koulutuksella ja sosiaalisella asemalla, on merkitystä osatekijänä tapahtumille, Juusola sanoo.
– Ne rikokset, joita Suomessa on tehty, eivät varmastikaan ole uskonoppineiden mielestä hyväksyttäviä. Emme muuten edes tiedä, ovatko tekijät uskonnollisia. Todennäköisimmin eivät ole. Kuten sanoin, asiaan puuttuminen ja ennaltaehkäisy vaativat paljon lisätietoa.
Juusola on itse asunut vuosia Syyriassa ja Jerusalemissa. Hän lisää vielä, että Lähi-idän kulttuurit, muutkin kuin islamilaiset, ovat huomattavasti patriarkaalisempia kuin suomalainen yhteiskunta. Suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen opettaminen tänne tulijoille on sen vuoksi erittäin tärkeää.
Afganistan ei kuulu Juusolan omaan asiantuntemusalueeseen, mutta sota ja naisen aseman jyrkkä heikkeneminen ovat sielläkin tapahtuneita ja vuosikymmeniä kestäneitä tosiasioita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Majid Hakki söi käärmeitä, ja Seida Sohrabi näki, kun isä vietiin vankilaan – kurdit ovat Lähi-idän vainotuin kansa
Hyvä elämäMaailmassa on yli 30 miljoonaa kurdia. He ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota.
