Malmin lentokenttäalueen niittyalueella elää lähes tuhat perhoslajia. Kuva: Maija Saari / Aatos Ehn
Lähetyslentäjien Janne Ropponen haluaa suojella uhanalaiset perhoset Malmin lentokentällä – ”Olemme viheryökkösen kanssa molemmat lentotehtävissä”
Lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen uskoo, että lentokenttä, luonnonsuojelu ja Malmin asuntorakentaminen voivat kaikki onnistua kompromissilla.
Malmin lentokentästä vuosien ajan käyty kiista on pattitilanteessa. Helsingin kaupunki katsoo, että lentotoiminnan piti päättyä vuodenvaihteessa. Malmin lentokenttäyhdistys on toista mieltä, koska kaupungin päätös alueen vuokrasopimuksesta on riitautettu. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on jatkanut kentän pitolupaa.
Kaupunki kaavailee alueelle asuntorakentamista tämän vuosikymmenen aikana. Malmin kentän puolustajat haluavat säilyttää sen pienkoneiden kenttänä.
Yksi kentän lukuisista toimijoista on kristillinen lähetysjärjestö Suomen lähetyslentäjät eli MAF Suomi. Sen toiminnanjohtaja Janne Ropponen vetoaa kompromissin puolesta. Hän on mukana kansalaisaloitteessa, jossa halutaan perustaa Malmille luonnonsuojelualue. Malmin kentän niityt ovat muun muassa erittäin uhanalaisen viheryökkösen asuinaluetta.
Perhosharrastajan sydämenasia
Onko MAF aidosti huolissaan alueen luonnosta vai onko tämä vain yksi keino vaikuttaa Malmin lentokentän säilyttämiseen?
– Monesti on niin, että jonkun toisen asian varjolla ajetaankin jotakin muuta. Vaikka kentän säilyttäminen on meille tärkeää, olemme ehdottomasti aidosti huolissamme alueen ainutlaatuisesta luonnosta. Lentämiseen meillä on varasuunnitelma olemassa. Selviämme kyllä, vaikka muualle siirtyminen hankaloittaa toimintaa. Alueen luontoarvot ovat meille arvo itsessään, sanoo Janne Ropponen.
Ropponen aloitti perhosharrastuksen jo lapsena ja liittyi Suomen perhostutkijain seuran jäseneksi 1980-luvulla. Hänestä kerrotaan viime syksynä ilmestyneessä Paavo Rauskasen kirjassa Lento elämään (Aikamedia 2019).
Kun Ropponen viime keväänä luki Helsingin Sanomista jutun, jossa kerrottiin Malmin kenttää reunustavien luonnonniittyjen olevan viheryökkösen koti, hän päätti tarttua asiaan. Hän teki neljän muun luonnonystävän ja biologin kanssa kansalaisaloitteen Malmin luonnonsuojelualueen perustamisesta. Aloitteeseen on kerätty nimiä niin erilaisissa tilaisuuksissa kuin internetissä. Allekirjoittajia on yli 13 500. Keräysaikaa on jäljellä enää muutama päivä.
Viheryökkösiä elää vain muutamassa paikassa Etelä-Suomessa. Perhosen siipiväli on 32-44 millimetriä. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kuva: Ilari Lehtonen
– Otin asian esille myös Lähetyslentäjien hallituksessa. Se asettui suojeluhankkeen taakse. Ympäristösuojelu sopii kristilliselle järjestölle, jonka lentotoiminnan tavoitteena on ihmisten auttaminen. Teemme avustus- ja lääkärilentoja myös alueilla, joissa kärsitään ympäristötuhoista, kertoo Ropponen.
– Kristittyjen on pyrittävä vaikuttamaan myös lähiympäristössään hyvien asioiden puolesta. Kun olemme viheryökkösen kanssa molemmat lentotehtävissä, perhosen kohtalo on meille sydämenasia, Ropponen lisää.
Kolme ympäristösyytä kentän säilyttämiseen
Ropposen mukaan harva kaduntallaaja tulee ajatelleeksi, että lentokenttää voisi puolustaa ekologisilla syillä. Hänen mielestään niitä on useita. Ensimmäinen ja tärkein on kenttää ympäröivät lähes sadan hehtaarin luonnonniityt. Niistä tekee ainutlaatuisen ekosysteemin kasvien juurakoista muodostunut biomassa, joka ulottuu jopa parin metrin syvyyteen maan alle.
Niitty, jonka kaltaisia Suomesta löytyy lähinnä pienlentokentiltä, on lukuisille hyönteislajeille ainutlaatuinen paikka. Pelkästään perhoslajeja on Malmilla lähes tuhat, joukossa viheryökkösen lisäksi kaksi muutakin harvinaisuutta. Niityt ovat myös merkittävä lintukohde, ja öisin siellä saalistavat lepakot. Kenttää ympäröivällä metsä- ja pensasalueella on havaittu niin valkoselkätikkoja kuin liito-oravia.
– Tämä kaikki on mahdollista nimenomaan siksi, että Malmi on ollut yhtäjaksoisesti lentokenttäkäytössä vuodesta 1936, toteaa Ropponen.
Kenttä säilytettäisiin lentotoiminnassa ja sille asetettaisiin tavoiteaikataulu ekologiseen lentämiseen.
– Suomen lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen
Toinen ekologinen perustelu liittyy siihen, että kun pääkaupunkiseudun lähistöllä tarvitaan kenttä pienkoneita varten, ei ole järkeä sijoittaa sitä kauas Helsingistä. Helsinki-Vantaa ei voi olla sekä jättimäisten matkustajakoneiden että muutamia satoja kiloja painavien pienkoneiden paikka. Ropponen on ammatikseen liikennelentäjä ja tietää, mistä puhuu.
– Malmi on tarpeen sekä liikelennoille että harrastamiselle. Sieltä voitaisiin lennättää myös matkustajia pienkoneilla maakuntiin.
– Meidän toimistomme jää nyt joka tapauksessa Malmille. Jos kenttää ei voi käyttää, lähetyslentäjien koulutuskone pitää siirtää muualle, todennäköisesti Hyvinkäälle, tuumii Ropponen.
Kolmas iso perustelu on visio tulevaisuuden lentämisestä, jossa Malmista voitaisiin tehdä edelläkävijä. MAF on Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen jäsen ja oli pääjärjestäjänä viime keväänä pidetyllä Suomen ensimmäisessä sähkölentokoneiden konferenssissa. Maaliskuussa järjestetään uusi. Sinne on tulossa mukaan ruotsalainen yritys, joka esittelee kehitteillä olevaa 19-paikkaista sähkökäyttöistä matkustajakonetta.
– Kansainvälinen MAF aikoo myös hankkia ensimmäisen oman sähkölentokoneen tai dronen tänä vuonna. Kun tekniikka saadaan varmaksi, sellaisella voi hyvin lentää myös kehitysmaiden olosuhteissa, arvioi Ropponen.
Kelpaisiko kompromissi?
Janne Ropponen uskoo, että sähkökäyttöiset tai hiilineutraaleja polttoaineita käyttävät koneet ovat lentämisen tulevaisuus. Malmin kentästä voisi tehdä kentän, jolla keskitytään lentämään näillä ekologisemmilla ja hiljaisemmilla koneilla niin nopeasti kuin mahdollista.
– MAF ymmärtää oikein hyvin sen, että Helsingin kaupunki tarvitsee asuntoja. Uskon, että paras ratkaisu pitkittyneeseen kiistaan olisi kompromissi, sanoo Ropponen.
Millainen se olisi?
– Voisimme ensinnäkin suojella niityt. Asuntorakentamista voitaisiin rajata alueille, joissa maapohja sopii siihen parhaiten. Niille voitaisiin rakentaa hyvällä suunnittelulla tuhansia asuntoja. Kenttä säilytettäisiin lentotoiminnassa ja sille asetettaisiin tavoiteaikataulu ekologiseen lentämiseen, selvittää Ropponen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Opiskelija Iisakki Saari lähtee neljäksi vuodeksi Etelä-Sudaniin lentämään avustuskuljetuksia – ”Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut lähetyslentäjäksi”
Hengellisyys AjankohtaistaEtelä-Sudan on maailman nuorin valtio, jonka naapurimaa Sudanissa riehuu sota. Lähetyslentäjät operoivat alueilla, joilla avustustyön tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on hyvin vaikeaa.
