null ”On tämä kyllä magee juttu” – Malmin seurakunnan kärrysauna viedään vapaaehtoisvoimin vaikka uimarannalle

Kärrysaunatoimintaa vetävä Jukka Holopainen on saanut mukaan uusia vapaaehtoisia, joista yksi on Ville Kotro.

Kärrysaunatoimintaa vetävä Jukka Holopainen on saanut mukaan uusia vapaaehtoisia, joista yksi on Ville Kotro.

Ajankohtaista Hyvä elämä

”On tämä kyllä magee juttu” – Malmin seurakunnan kärrysauna viedään vapaaehtoisvoimin vaikka uimarannalle

Malmin seurakunnan siirrettävä kärrysauna on saanut kiitosta eri-ikäisiltä saunojilta. Vapaaehtoinen Ville Kotro kokee saunan hienoksi tavaksi tavoittaa ihmisiä ja edistää yhteisöllisyyttä. Nyt saunatoiminnalle etsitään uusia vetäjiä.

Kärrysaunaa esittelee Malmin seurakunnan pappi, rovasti Jukka Holopainen, joka on ollut tiiviisti mukana kärrysaunan toiminnassa sen ideoinnista ja rakentamisesta lähtien.

– Kaikki alkoi siitä, kun syksyllä 2019 seurakunnan työntekijät kyselivät turuilla ja toreilla ihmisiltä, mitä heidän jouluunsa kuuluu. Muutamalta mieheltä tuli vastaus, että heidän joulunsa alkaa saunasta. Niinpä vuokrasimme jouluaatoksi kärrysaunan Viikin kirkolle. Siitä syntyi ajatus, että rakentaisimme seurakunnalle oman saunan.

Holopainen, jolla oli aiempaa kokemusta rakentamisesta, etsi vapaaehtoisia mukaan hankkeeseen. Rakennusmateriaalit hankittiin Tattarisuolta Äikäksen puutavaraliikkeestä, ja sauna myös rakennettiin liikkeen tontilla.

– Tällainen äijämäinen meininki veti mukaansa yli kymmenen miehen ydinporukan. Kärrysauna valmistui yhden syksyn aikana, mutta pettymys oli suuri, kun koronarajoitusten takia sitä ei voinut käyttää lähes vuoteen.

– Toisaalta saunan rakentamisprosessi tuntui olevan osalle miehistä melkein isompi juttu kuin itse saunominen. Rakentamisillat myös päättyivät aina kahvipannun ja makkaragrillin äärelle, missä oli aikaa puhua ummet ja lammet.

Viime kesänä saunottiin uimarannalla

Kärrysauna on sisältä yllättävän tilava: sinne mahtuu kerralla saunomaan 12 henkilöä. Saunan 170 kiloa painavaa kivikiuasta lämmitetään Malmin hautausmaan poistopuista tehdyillä koivuhaloilla. Saunan sähköt puolestaan hoituvat sen katolle asennetulla aurinkopaneelilla.

Siirrettävä sauna on toiminut Malmin seurakunnan joulu- ja juhannussaunana, ja sitä on viety rippileirille, vanhusten tukikotiin, isä-lapsi-leirille, eri kirkkojen pihoille sekä erilaisiin tapahtumiin.

Sauna tarjosi hienon mahdollisuuden ihmisten kohtaamiseen ja samalla rauhoittumiseen.
- Pappi Jukka Holopainen

Yksi Jukka Holopaisen unelma toteutui, kun kärrysauna vietiin viime kesän aikana neljä kertaa Tapaninvainion uimarannalle.

– Oli mahtavaa nähdä ihmisten innostus, saunojia oli toista sataa joka ilta. Sauna tarjosi hienon mahdollisuuden ihmisten kohtaamiseen ja samalla rauhoittumiseen. Minusta tämä, jos mikä, on hyvän kierrättämistä.

Kärrysaunan toimintaa on pyörittänyt Holopaisen johdolla lähes sama miehinen vapaaehtoisporukka, mutta on mukana ollut joku nainenkin. Tapaninvainion uimarantakäynnin kautta on tullut uusia vapaaehtoisia.

– Tämä on kuitenkin melko vaativaa ajallisesti, sillä siihen, kun vuokrataan vetoauto, sauna kuljetetaan johonkin paikkaan, kootaan vilvoitteluteltta, sauna lämmitetään ja tuodaan sitten takaisin ja pestään, kuluu yhteensä noin kahdeksan tuntia.

Nyt Holopainen pohtii, löytyykö seurakunnalta jotakuta työntekijää vetämään kärrysaunatoimintaa, hän kun on jäämässä syksyllä eläkkeelle.

– Pitäisi saada joku toinen kylähullu ottamaan tästä vastuuta. Tai sitten on löydettävä jokin muu vaihtoehto.

Ville Kotro kertoo, että kärrysaunassa oli Tapaninvainion uimarannalla kesällä tiivis tunnelma.

Ville Kotro kertoo, että kärrysaunassa oli Tapaninvainion uimarannalla kesällä tiivis tunnelma.

Mukana porukassa hyvällä fiiliksellä

Kärrysaunan uusiin vapaaehtoisiin kuuluu kolmekymppinen Ville Kotro, joka oli mukana kesällä Tapaninvainion uimarannalla.

– Vedän kirkon tiloissa vertaistukiryhmää, joten haluan korvata tilojen käyttämistä tällä tavalla. Olen ollut mukana porukassa hyvällä fiiliksellä, ja tämä on tuntunut kivalta senkin vuoksi, että Jukka Holopainen on kastepappini.

Kotron mielestä kärrysauna on hyvä veto seurakunnalta. Hänestä se kannattaa viedä paikkoihin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat.

– On tämä kyllä magee juttu. Tällaisen avulla tavoittaa ihmiset paljon helpommin kuin seurakunnan perinteisellä toiminnalla.

Hän kuvailee, miten Tapaninvainion uimarannallakin moni ihmetteli, että vau, seurakunta järjestää saunomista, ja että onpa tämä hieno tapa lähestyä ihmisiä.

– Uimarannalla kävi hyvin eri-ikäisiä saunojia. Saunassa oli välillä tiivis tunnelma, kun toisilleen tuntemattomat ihmiset innostuivat keskustelemaan.

Malmin seurakunnan kärrysaunaa on kuljetettu muun muassa rippileireille, kirkkojen pihoille ja erilaisiin tapahtumiin.

Malmin seurakunnan kärrysaunaa on kuljetettu muun muassa rippileireille, kirkkojen pihoille ja erilaisiin tapahtumiin.

Projekti etsii uusia tapoja hyvän tekemiseen

Malmin seurakunnassa alkoi keväällä uusi kaksivuotinen projekti, Hyvän kierrättäjät Koillis-Helsingissä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusia toimintatapoja hyvän tekemiseen yhdessä alueen ihmisten kanssa.

Projektipäällikkö Tuomas Meurmanin mukaan taustalla on ollut pohdiskelu siitä, miten voitaisiin vahvistaa hyvän kierrättämistä tässä ajassa, kun ihmisten yhteisöllisyys vähenee ja irrallisuus ja polarisaatio koko ajan lisääntyvät. Hyvää kierrättämällä voitaisiin myös palvella kirkon ydintehtävää, toivon luomista.

Haluamme rohkaista omien kuplien ylittämiseen, miettimään, mitä hyvää voisimme tehdä tutuille ja tuntemattomille.
- Projektipäällikkö Tuomas Meurman

– Seurakunta pyrkii löytämään uusia tapoja kutsua ihmisiä yhteisen toivon ja hyvinvoinnin vaalimiseen monikulttuurisen Koillis-Helsingin alueella. Haluamme rohkaista omien kuplien ylittämiseen, miettimään, mitä hyvää voisimme tehdä tutuille ja tuntemattomille, Meurman sanoo.

Tarkoituksena on tarkastella seurakunnan omia vapaaehtoistoimintoja ja uudistaa niitä tarpeen vaatiessa.

– Samaan aikaan kartoitamme koko alueen vapaaehtoistoimintaa. Ajatuksena on, että alueen asukas voisi löytää oman paikkansa yhteisestä vapaaehtoisverkostosta. Siihen voisi tulla mukaan seurakunnan tai kaupunginosien muiden toimijoiden kautta.

Meurman kertoo, että kehitystyötä varten halutaan myös yhdessä tutkia, mitä muun muassa empatia ja vapaaehtoistyö tarkoittavat nykypäivänä. Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan alan tutkijoilta sekä keskusteluista alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa.

Jokainen voi toimia yhteisönsä hyväksi

Seurakunnalla on jo nyt suuri määrä vapaaehtoistoimijoita. Monet heistä ovat olleet mukana vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Esimerkiksi ruoanjakeluverkostossa on mukana paljon vapaaehtoisia.

– Projektin kautta aiomme kuitenkin tutkia, mitä uusia vapaaehtoisuuden muotoja seurakunta voisi tarjota perinteisempien tapojen, kuten yhteisöruokailun ja messuissa avustamisen, lisäksi. Erityisesti halutaan huomioida ihmisten osaaminen, erilaiset elämäntilanteet ja mielenkiinnonkohteet, Tuomas Meurman kertoo.

– Jollekin kenties on mahdollista osallistua toimintaan vain pistemäisesti ja hänellä olisi kiinnostusta luonnonsuojelua kohtaan. Voisimmeko järjestää esimerkiksi roskankeruutalkoita, joka vastaisi näihin tarpeisiin?

Uusia ihmisiä tarvitaan koko ajan pienempiin ja isompiin tehtäviin, sillä jokainen voi olla hyvän kierrättäjä.
- Projektipäällikkö Tuomas Meurman

Meurmanin mielestä vapaaehtoistoiminta jää helposti kulissien taakse. Yhteiskunnassamme ei välttämättä tuoda tarpeeksi näkyvästi esiin tätä valtavaa määrää hyvää, jota ihmiset tekevät eri tasoilla.

– Moni myös haluaisi osallistua johonkin vapaaehtoistoimintaan, mutta ei tiedosta omaa osaamistaan. Uusia ihmisiä kuitenkin tarvitaan koko ajan pienempiin ja isompiin tehtäviin, sillä jokainen voi olla hyvän kierrättäjä.

Meurmanin mukaan projektin keskiössä on Jeesuksen kysymys kohtaamilleen ihmisille: mitä hyvää voisin tehdä sinulle? Tästä pyritään keskustelemaan ihmisten kanssa.

– Vapaaehtoistoiminnassa osallistumiskynnyksen pitää olla matala, ja yhden ihmisen vastuu on pidettävä pienenä. Silti jokaisella tehtävällä voi olla suuri vaikutus yhteisössä.

– Jokainen voi vaikuttaa omillakin teoillaan yhteisön hyvinvointiin. Projektissa puhutaankin hyvän kierrättämisestä pelkän vapaaehtoisuuden sijaan, koska haluamme pitää mielemme avoinna monenlaisille tavoille tehdä hyvää. Nämä voivat olla pieniä arkisia tekoja, vaikkapa sitä, että avaa toiselle oven tai ei osallistu somen vihapuheeseen.

Meurman on huomannut, että vapaaehtoistyötä tekevät kokevat yleensä saavansa myös itse siitä paljon.

– Toiset tekevät sitä oman jaksamisensa takia ja toisille se tarjoaa sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jotkut taas haluavat antaa takaisin sitä hyvää, mitä itse ovat joskus saaneet.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.