Israelin valtion holokaustimuseon Yad Vashemin kouluttaja Liz Elsby totesi, että antisemitismi ei ole juutalaisten ratkaistavissa, vaan juutalaisvihan torjumisessa tarvitaan kirkkoja, moskeijoita ja kouluja.
”Onko tämä se Eurooppa, jossa haluatte elää?” – Eduskuntatalon holokausti-seminaarissa keskusteltiin voimistuneesta Israel-vihasta
Holokaustin muistopäivän seminaaria eilen Eduskuntatalolla varjosti se, että Turun synagogaa oli turmeltu, ja uusnatsit Tampereella olivat polttaneet Israelin lipun.
– 75 vuotta holokaustin jälkeen juutalaisia miehiä Euroopassa ja Amerikassa varoitetaan käyttämästä perinteistä juutalaista päähinettä kipaa julkisilla paikoilla. Juutalaisia kehotetaan välttämään Daavidin tähti -kaulakorun käyttämistä. Juutalaisia israelilaisia varoitetaan puhumasta ulkomailla äidinkieltään hepreaa. Juutalaisia kehotetaan pitämään pää alhaalla ja välttämään ilmaisemasta, että he ovat juutalaisia tai israelilaisia. Ystävät, kysyn teiltä, onko tämä se Eurooppa, jossa haluatte elää?
Näin kysyi eilen maanantaina 27. päivänä Israelin valtion holokaustimuseon Yad Vashemin kouluttaja Liz Elsby Eduskuntatalon auditoriossa pidetyssä Holokausti, antisemitismi ja ihmisoikeudet -seminaarissa.
Samaan aikaan, kun seminaarin luennoitsijat pohtivat, miten juutalaisviha ilmenee nykyään, uutisvälineissä levisi tieto siitä, että edellisyönä Turun synagoga oli töhritty verenpunaisella maalilla. Sunnuntaina Tampereella uusnatsien Kohti vapautta -liike oli puolestaan polttanut Israelin lipun.
Piirroksessa Barzilai pitää käsissään ohjuksia, joissa on Daavidin tähti.
Eduskuntatalolla pidetyn seminaarin jokaisessa puheenvuorossa kysyttiinkin, milloin Israelin arvosteleminen onkin tosiasiallisesti antisemitismiä. Puheenvuoroissa korostui, että 75 vuotta holokaustin jälkeen Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa antisemitistiset asenteet ovat voimistuneet niin äärivasemmiston, äärioikeiston kuin myös islamistien keskuudessa.
Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi otti esiin Iranin valtiollisen antisemitismin.
Liz Elsby käytti esimerkkinä saksalaisessa Süddeutsche Zeitung -sanomalehdessä vuonna 2018 julkaistua pilakuvaa, jossa euroviisuvoittaja Netta Barzilain kasvot oli väännetty pääministeri Benjamin Netanjahua muistuttaviksi. Piirroksessa Barzilai pitää käsissään ohjuksia, joissa on Daavidin tähti. Lisäksi hänelle on laitettu ikivanhaa juutalaista rukousta mukaileva puhekupla, jossa oli lause ”Ensi vuonna Jerusalemissa”. Elsbyn mukaan ikivanhat antisemitistiset karikatyyrit ovat tulleet takaisin.
– Niissä juutalaiset hallitsevat kulttuuria ja mediaa salaa, juutalaiset ovat pahoja, kostonhimoisia ja vaarallisia – miksi muutenkaan kuvassa olisi ohjus. Lisäksi juutalaisilla on samanlaiset kasvot: koukkunenä, suuret huulet ja kauniit silmät, Elsby sanoi.
Iranin uhka huolestutti
Omassa puheenvuorossaan seminaarin järjestäneen Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja Kimmo Sasi otti esiin Iranin, jonka ylin johtaja Ali Khamenei on kutsunut Israelia ”syöpäkasvaimeksi, joka täytyy hävittää”.
– Kun katson televisiolähetyksiä Iranista, jossa on uskonnollinen johtaja, jolla on ylin valta, ideologia hyvin äärimmäistä, ei ihmisoikeuksia kunnioittavaa... ja joka kieltää holokaustin tai ainakin haluaa sitä uudelleenarvioida, niin täytyy sanoa, että on alueita, joissa aidosti tarvittaisiin ihmisoikeuskasvatusta, Sasi sanoi.
Kysymys Iranista tuli Israeliin kohdistuvan uhan lisäksi kaksoisstandardeista puhuttaessa. Filosofian tohtori Susanna Kokkonen otti esiin sen, että samat tahot, jotka vaativat juutalaisvaltio Israelilta korkeampaa moraalia kuin miltään toiselta valtiolta, ummistavat silmänsä Iranin ihmisoikeusrikoksilta.
– Kaikista maailman valtioista Iran teloittaa toiseksi eniten toisinajattelijoita. Vaikka Irania ei haluta arvostella holokaustin kieltämisestä tai siitä, että se uhkaa YK:n jäsenvaltiota Israelia ydinaseella, niin luulisi kuitenkin sen ihmisoikeustilanteen herättävän voimakasta huomiota, Kokkonen sanoi.
Holokaustitutkija, filosofian tohtori Susanna Kokkonen korosti, että vaikka muutos 1930-luvun natsi-Saksassa oli nopea, se oli ennen kaikkea asteittaista.
Nykyajassa todella on kaikuja 1930-luvulta
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen näki tässä ajassa samoja piirteitä, jotka olivat leimallisia Hitlerin Saksalle 1930-luvulla.
– Retoriikkaan on tullut entistä enemmän rasismia, supremasismia [jonkin ryhmittymän ylivaltaa korostava aate], etnonationalismia, vihapuhetta ja historian vääristelyä holokaustin kieltämiseen saakka. Retoriikka on muuttunut jyrkästi huonompaan suuntaan aivan viimeisten vuosien aikana, Kekkonen sanoi.
Hänen mielestään tärkein seikka, joka yhdistää omaa aikaamme 1930-lukuun, on demokratianvastainen ilmapiiri.
Professori Jukka Kekkosen mukaan kansalaistottelemattomuuden suosio on yksi osoitus oikeusvaltion vähättelystä.
– Se on jopa fasismin ydin. Se on myös stalinistisen kommunismin ydin. Hitlerillä ja Stalinilla oli suoranainen pakkomielle siitä, että liberaalinen oikeusvaltio on huonoin mahdollinen yhteiskuntamuoto.
– Sama demokratian- ja oikeusvaltionvastaisuus leimaa tämän päivän retoriikkaa ja yhdistää sen lähes sadan vuoden takaiseen aikaan. Tämä ilmenee demokraattisten instituutioiden vähättelynä ja halveksimisena. Riippumattoman tuomioistuinlaitoksen ratkaisuista kelpaavat vain ne, jotka asianosaisten mielestä ovat oikeita lopputuloksiltaan. Lakeja ollaan valmiita rikkomaan, kun asia on riittävän hyvä, Kekkonen luetteli.
Äärivasemmiston suosiman antisionismin juuret ovat Neuvostoliitossa
Vähemmistöidentiteettejä ja vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja tutkinut sosiaalipsykologian professori emerita Karmela Liebkind totesi, että kun holokaustin jälkeen ei ollut enää soveliasta ilmaista antisemitistisiä näkemyksiä puhumalla suoraan juutalaisista, tämä ongelma voitiin kiertää puhumalla ”sionisteista”. Niinpä 1960- ja 1970-luvuilla antisemitismi naamioitui antisionismiksi.
– Tietenkään kaikki Israeliin kohdistuva arvostelu ei ole juutalaisvastaista, eikä Israelin politiikka sinänsä aiheuta juutalaisvastaisuutta. Mutta Israelin toimet ja niiden herättämä arvostelu voivat aktivoida jo olemassa olevia kielteisiä käsityksiä juutalaisista, Liebkind sanoi.
Professori emerita Karmela Liebkind korosti, että sanat ja teot voivat olla antisemitistisiä, vaikka tekijä itse väittäisi muuta.
Juutalaisvastaisuus alettiin naamioida antisionismiksi jo Stalinin Neuvostoliitossa, ja 1960-luvun lopulta alkaen tämä näkemys tuli suosituksi arabimaissa. Samaan aikaan Neuvostoliiton propagandaa käännettiin useille eurooppalaisille kielille, jolloin antisionistinen antisemitismi sai jalansijaa eurooppalaisen äärivasemmiston piirissä.
Liebkindin mukaan tämän vasemmistolaisen juutalaisvihan ytimessä on Karl Marxin vakaumus, että juutalaisuus on perusolemukseltaan kapitalismia. Koska äärivasemmistossa ajateltiin, että kapitalismi ja imperialismi kuuluivat yhteen, Israel nähtiin sortavana imperialistisena voimana ja palestiinalaiset taas sorrettuna kolmannen maailman kansana. Liebkindin mukaan Israeliin liitettiin aivan erityinen pahuus.
Aina ei ymmärretä, että jokin puhetapa voi olla antisemitistinen, vaikka sen käyttäjä ei sitä sellaiseksi tarkoittanut, tai vaikka hän itse jopa tuomitsee antisemitismin. – Karmela Liebkind
– Siinä missä muut imperialistiset valtiot voitiin pelastaa kommunistisen vallankumouksen avulla, Israelin vikoja pidettiin synnynnäisinä ja parantumattomina, jolloin sen tuhoaminen katsottiin ainoaksi ratkaisuksi. Aikaisemmin juutalaisuuteen ja juutalaisiin kohdistuneet demonisoivat mielikuvat voitiin nyt projisoida Israeliin ja sionisteihin, Liebkind sanoi.
Hänen mukaansa keskustelua vaikeuttaa se, ettei antisemitismiä aina tunnisteta.
– Aina ei ymmärretä, että jokin puhetapa voi olla antisemitistinen, vaikka sen käyttäjä ei sitä sellaiseksi tarkoittanut, tai vaikka hän itse jopa tuomitsee antisemitismin, Liebkind sanoi.
Tilaisuuden juonsi Holokaustin uhrien muisto ry:n varapuheenjohtaja Risto Huvila. Seminaarissa käytti puheenvuoron myös kansanedustaja ja Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd). Kyseinen ystävyysryhmä oli myös seminaarin toinen järjestäjä. Vuonna 1993 perustettu Holokaustin uhrien muisto on yhdistys, joka tiedottaa antisemitismistä ja rasismista ja toimii niiden vastustamiseksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
