
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen on toiminut päätoimittajana Helsingin Sanomissa, Nelosen uutisissa, Radio Cityssä ja Ylioppilaslehdessä. Hän on työskennellyt myös Ylessä ja City-lehdessä. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa.
Puheenjohtaja Eero Hyvönen: Moni kantelee nykyisin Julkisen sanan neuvostolle siitä, että hänen sananvapauttaan rajoitetaan sosiaalisessa mediassa estämällä kommentointi
Medialla on kuitenkin vastuu myös yleisön tuottamasta sisällöstä eli somekommenteista.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on suomalaisen median itsesääntelyelin, jonka toiminta perustuu Journalistin ohjeiden tulkintaan. Ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa.
Neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen, mitkä ovat sananvapauden kulmakivet suomalaisessa yhteiskunnassa?
– Sananvapauden kulmakivi on ehdottomasti perustuslaki. Sananvapauteen kuuluu jokaisen oikeus levittää ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Julkisuuslaki on olennainen osa sananvapautta: ihmiset saavat tietää viranomaisten päätöksistä suoraan alkuperäisestä lähteestä. Sananvapauden yleinen tehtävä on mahdollistaa se, että ihmiset voivat tehdä itse omia perusteltuja johtopäätöksiään.
– Sananvapaus kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan ja demokratian ideaan. Yhteiskunta kehittyy paremmin, kun kaikilla on tilaisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä kehityksen suuntaa vain sanella jossain. Tietysti tämä on ihanne, jota kohti pyritään.
– Julkisen sanan neuvoston tehtävä on puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Journalistin ohjeiden 1. kohdan mukaan ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”
Mitkä lait rajoittavat sananvapautta?
– Sananvapauden toinen puoli on vastuu. Ei rajoiteta toisten oikeuksia sananvapaudella eikä pyritä mitätöimään toisia inhimillisinä olentoina. Tähän perustuu sananvapautta rajoittava lainsäädäntömme. Yleisimmät rajoitukset ovat yksityiselämän ja kunnian suoja. Vähemmistöillä on kollektiivista suojaa, millä pyritään turvaamaan syrjimättömyys ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Varmistetaan, että kaikki pääsevät osallistumaan yhteiskuntaan ja antamaan panoksensa yhtäläisin ehdoin.
Miten sosiaalinen media voi edistää sananvapautta?
– Nykyään on onneksi huomattavan paljon alustoja, joilla ihmiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Vuonna 2024 alkoi voimistua uusi ilmiö. Ihmiset kantelivat JSN:lle siitä, että media on poistanut heidän kommenttinsa verkosta tai ei ole avannut kommentointimahdollisuutta ollenkaan johonkin juttuun. Tosi moni koki tämän sananvapautensa rajoittamisena ja kanteli siitä meille.
– Medialla on kuitenkin vastuu myös siitä yleisön tuottamasta sisällöstä, jonka media asettaa nähtäville, eli lukijoiden kommenteista median verkkosivuilla tai somekanavassa. On esimerkiksi suojeltava kommenteilta ihmistä, joka kertoo haastattelussa vaikeita asioita elämästään. Jos media haluaa pitää keskustelun laadukkaana sosiaalisessa mediassa, voi joutua rajaamaan samaa toistavia kommentteja, jotta keskustelu ei jää junnaamaan paikallaan.
– On tärkeää, että sosiaalisen median keskustelun säännöt ovat läpinäkyviä. On todella hyvä, että avoimesti kerrotaan, miksi jokin kommentti poistetaan tai jätetään julkaisematta. Sitä on vaikea nähdä sananvapauden rajoittamisena, kun vaihtoehtoisia julkaisukanavia on nykyisin runsaasti.
Miten sosiaalinen media vaikuttaa uutisten luotettavuuteen? Myös valeuutisia levitetään somessa aktiivisesti, ja isot alustat ilmoittivat juuri faktantarkistuksen poistamisesta.
– Sosiaalinen media korostaa uutistarjonnasta tunteita ja reaktioita herättävää sisältöä, mikä antaa kapeamman kuvan uutisista kuin toimituksen oma alusta. Tutkimuksissa näkyy, että uutisiin luotetaan eniten siellä, missä ihmiset etsivät uutisia journalistisen median verkkosivuilta ja sovelluksista – kuten Suomessa – eivätkä käytä sosiaalista mediaa suosituimpana uutislähteenään. Millainen syy-seuraussuhde tässä vallitsee, siitä en ole nähnyt perusteellista tutkimusta.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen kertoi pääministeri Sanna Marinin bilekohu-uutisoinnin ratkaisuista tiedotustilaisuudessa Helsingissä 11. marraskuuta 2022. JSN ei ole antanut langettavia päätöksiä pääministeri Marinin bilevideoiden uutisoinnista ja julkaisemisesta mediassa. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander.
Kuka voi kannella JSN:lle?
– Kuka tahansa voi kannella hyvän journalistisen tavan rikkomisesta, vaikka asia ei koskisi häntä itseään. Esimerkiksi Ruotsissa voi kannella vain, jos väitetty loukkaus koskee kantelevaa tahoa. Tässä kohtaa suomalainen itsesääntely poikkeaa monesta muusta. Pyydämme kuitenkin suostumuksen asian käsittelyyn henkilöltä, jota asia koskee.
– Yleisin yksittäinen kanteluperuste Suomessa on oleellisen asiavirheen korjaus. Niistä valtaosa ei kosketa kantelevaa tahoa itseään. Tämä käytäntö ajaa totuudenmukaista journalismia tehokkaammin.
– Kaikkia kanteluita ei oteta neuvoston käsittelyyn. Jos puheenjohtaja päättää ottaa kantelun käsittelyyn, siihen pyydetään päätoimittajan vastaus.
Paljonko kanteluita tulee vuodessa?
– Määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2024 tuli 686 kantelua ja edellisvuonna 739. Silloin oli isompia ryppäitä eli kymmeniä kanteluita samasta aiheesta. Ne olivat Ylioppilaslehden adhd-lääkkeen kokeilu, perussuomalaisten ministerien vanhojen kirjoitusten uutisointi, Sanna Ukkolan Drag Kids -kolumni ja Hamasin ja muiden äärijärjestöjen hyökkäys Israeliin ja sitä seurannut sota.
JSN:n päätös kantelusta voi olla vapauttava tai langettava. Saako media rangaistuksen langettavan päätöksen vuoksi?
– Ei saa. Suomalaisessa järjestelmässä ainoa rangaistus on se, että median pitää julkaista langettava päätös kokonaisuudessaan. Uutisessa pitää kertoa, mistä päätöksen voi kokonaan lukea – siihen kuuluvat kantelu, päätoimittajan vastaus ja neuvoston päätös. Muut mediat tekevät juttuja langettavista päätöksistä, jolloin itsesääntely tulee näkyväksi.
– Minusta tämä on hyvä malli. Näin ei muodostu itsesensuuria rangaistuksen pelossa, kun ei pyritä niin voimakkaasti puuttumaan median sisältöihin. Tämä käytäntö on sopiva huomion herätys: nyt ei mennyt kaikki ihan kohdalleen. Mediassa se otetaan vakavasti.
Toimituksiin tulee silloin tällöin pyyntöjä poistaa verkosta jokin vanha juttu tai sen osa. Mutta Journalistin ohjeiden mukaan ”julkaistua toimituksellista sisältöä ei saa poistaa (selvästi julkaisuajankohdan jälkeen) kuin erityisen painavista syistä”. Minkä vuoksi?
– Journalismi tapahtuu nykyajassa ja muuttuu osaksi historiaa. Tärkeä osa yleisön oikeutta on tietää, miten asiat ovat olleet jossain kohtaa. Tätä joudutaan punnitsemaan ihmisten toiveita vasten. Esimerkiksi toivotaan, että heidän vanhoja rikoksiaan ei puitaisi loputtomiin julkisuudessa
– Päätoimittaja voi erityisen painavista syistä päättää poistaa vanhaa tietoa, esimerkiksi jos haastatellulle henkilölle on tullut sittemmin turvakielto.
– Näitä kanteluita tulee jonkin verran. Vanhan sisällön poistokielto oli ennen voimassa lausumana. Nyt se on Journalistin ohjeissa, jotka tulivat uudistettuina voimaan 1.10.2024.
Yleisön edustajat mukana neuvostossa
Julkisen sanan neuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja 13 jäsentä, joista kahdeksan edustaa mediaa ja viisi yleisöä. Itsesääntelyn piiriin kuuluvat lähes kaikki Suomen keskeiset tiedotusvälineet. Lähilehdet eli ilmaiset kaupunginosalehdet eivät yleensä ole hakeneet JSN:n jäseniksi.
Miksi kommenttini poistettiin?
Kirkko ja kaupunki -median somekanavissa kommentointi on vilkasta. Erityisesti Facebookissa kommentteja tulee miltei tuhat viikossa. Ne kaikki käydään läpi. Keskustelun sääntöjä rikkovat kommentit moderoidaan eli siivotaan pois. Muun muassa tällaiset kommentit saatetaan poistaa:
– Henkilön persoonan tai yksityiselämän repostelu, terveys- ja henkilötiedot
– Linkit törkysisältöön tai linkit, joiden sisältöä emme ehdi tarkistaa
– Suora sitaatti Raamatusta, kun sitaatti on kommentin ainoa sisältö
– Mainonta
– Asiantuntijatiedon vastainen vaarallinen disinformaatio
– Uhkailu tai toisten kommentoijien nimittely halveeraavasti
– Rasistiset tai muut tiettyä ihmistä tai ihmisryhmää törkeästi loukkaavat kommentit
– Kommentit tai linkit, jotka eivät liity mitenkään aiheeseen
Joskus postauksen kommentointimahdollisuus saatetaan sulkea kokonaan, koska toimituksella ei ole mahdollisuutta moderoida asiattomia kommentteja vuorokauden ympäri. Keskustelun sääntöihin voi tutustua Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla Tietoja-osiossa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

Kolumni: Keksiä ja k4ns@nmurh44 – eli kuinka sensuurista tulee arkipäiväistä
PuheenvuorotSananvapauden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että vaikeistakin aiheista voidaan keskustella, kirjoittaa Vehka Kurjenmiekka.

