null ”Puhu minusta hyvää Jumalalle” – Palaute yllätti papit, jotka Malmin seurakunta lähetti kaduille, ostareille ja kuppiloihin

Papit pääsivät projektin aikana mukaan niin virallisiin kuin epävirallisiin yhteisöihin, esimerkiksi olutklubiin paikallisessa ravintolassa, Malmin projektipappi Sami Kivelä kertoo.

Papit pääsivät projektin aikana mukaan niin virallisiin kuin epävirallisiin yhteisöihin, esimerkiksi olutklubiin paikallisessa ravintolassa, Malmin projektipappi Sami Kivelä kertoo.

Ajankohtaista Hengellisyys

”Puhu minusta hyvää Jumalalle” – Palaute yllätti papit, jotka Malmin seurakunta lähetti kaduille, ostareille ja kuppiloihin

Malmin seurakunnan projektipapit menivät kansan pariin. Heidät otettiin hyvin vastaan.

Vuonna 2018 Malmin seurakunta palkkasi neljä uutta pappia poikkeuksellisella työnkuvalla. Heidän piti mennä alueen asukkaiden keskelle, kysyä mitä kuuluu ja olla läsnä. Siinä kaikki.

Kalenteria ei saanut täyttää messuilla, kasteilla, häillä, hautajaisilla, monenlaisilla piireillä ja kokoontumisilla. Kun projekti eteni, tästä hiukan tingittiin, kertoo hankkeesta projektiraportin kirjoittanut pappi Sami Kivelä. Hän arvioi tehneensä noin kuusikymmentä prosenttia työajastaan muuta kuin tavanomaista papin työtä.

Yksittäisen ihmisen kohtaaminen voi olla kuin syvänmeren sukellusta.
– Sami Kivelä

Pelkän kaduilla, ostareilla, leikkipuistoissa, kuppiloissa ja kapakoissa ihmisten kanssa juttelemisen lisäksi tärkeäksi nousi kontaktien luominen itse kunkin projektipapin alueella toimiviin yhteisöihin. Kivelän omassa työssä myös sosiaalisella medialla oli iso rooli.

Projektipappeja oli lopulta viisi, sillä yksi vaihtoi toiseen tehtävään seurakunnassa ja Kivelä tuli hänen tilalleen. He viettivät suuren osan työajastaan menemällä sinne, missä ihmiset tavallisesti ovat sen sijaan, että olisivat odottaneet heidän tulevan kirkolle.

Projektiin liittyi myös hautausmaapappi, jonka työstä Malmin hautausmaalla saatiin hyvää palautetta. Papin rooli siellä koettiin luontevaksi ja tärkeäksi. Pääosin tätä tehtävää hoiti Kai Sadinmaa, vaikka myös muut papit ovat päivystäneet hautausmaapappina.

Projektipapin työssä ideana oli se, että heitetään verkot veteen ja katsotaan, mitä sitten tapahtuu.

Projektipapin työssä ideana oli se, että heitetään verkot veteen ja katsotaan, mitä sitten tapahtuu.

“Pappi, lähdetkö meidän kanssa Mantan patsaalle?”

Työn merkityksestä kertovat pappien kohtaamien ihmisten kommentit kapakoista, toreilta ja turuilta. Oli iloisen yllättynyt kommentti ”Pappi, perkele!”, MM-finaalin katsomisen jälkeen tehty kysymys ”Pappi, lähdetkö meidän kanssa Mantan patsaalle Leijonien MM-mitalijuhliin?" sekä vilpitön toteamus ”Mua ihan huippaa päästä, ku oon jutellu niin paljon”.

Erään projektipapin saama palaute tiivistää sen, että projektin päätavoitteet eli läsnäolo ja kohtaaminen onnistuivat. ”Sinulle on niin helppo puhua. Et tuomitse vaan tahdot minulle hyvää. Puhu minusta jotain hyvää Jumalalle kanssa.”

– Yksittäisen ihmisen kohtaaminen voi olla kuin syvänmeren sukellusta. Kaikkein arvokkaimmat ja tärkeimmät asiat löytyvät, kun ihminen uskaltaa luottaa ja papilla on aikaa olla läsnä, sanoo Kivelä.

HOASin säännöt kielsivät ulkopuolisilta mahdollisuuden toimia kerhohuoneilla, vaikka opiskelijat itse sitä halusivatkin.

Papit pääsivät projektin aikana mukaan niin virallisiin kuin epävirallisiin yhteisöihin. Jälkimmäisiä olivat Malmin Teboililla kokoontunut miesten porukka ja Siltamäen Ravintola Rubiinissa kokoontuva olutklubi. Kivelän mukaan oli tärkeää oivaltaa, että pappi tuli vieraana keskelle porukoita, joissa ihmiset pitävät huolta toisistaan.

– Olen aiemmin toiminut kirkon alan opettajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen yrittäjänä. Yhteisöllinen työote oli tuttua. Projektipapin työssä ideana oli se, että heitetään verkot veteen ja katsotaan, mitä sitten tapahtuu. Se, mikä välillä yllätti niin minut kuin muut, oli miten yksinäiseksi itsensä voi tällaisella avaralla tehtävänannolla kokea.

Jos päivän idea on, että lähtee aamulla liikkeelle ja katsoo, mitä päivä tullessaan, voi Kivelän mukaan olla väsynyt jo muutaman tunnin päästä.

– Se, että papeille löytyi kumppaneita niin seurakunnan sisältä kuin alueen toimijoista, jäsensi työtä. Nyt kun ovet on avattu, toimintaa kannattaa jatkaa pitkäjänteisemmin, sanoo Kivelä.

Malmin projektipappi Sami Kivelä on ollut tuttu näky ravintola Rubiinissa Helsingin Siltamäessä.

Malmin projektipappi Sami Kivelä on ollut tuttu näky ravintola Rubiinissa Helsingin Siltamäessä.

Kirkon kynnys madaltui

Entä löysivätkö ihmiset tiensä kirkon jäseniksi tai mukaan toimintaan? Jotkut löysivät, ja Sami Kivelän mukaan voi olla, että tulevina vuosina kynnyksen madaltuminen tuo mukaan muitakin. Sitä, miten paljon projekti kirkkoon liittymiseen vaikutti, on vaikea mitata, sillä liittyneiltä ei  ole kysytty, mikä asia mihinkin johti.

Kivelä itse toimi projektipappina Siltamäessä ja Suutarilassa ja pyrki luomaan kontakteja alueella asuviin opiskelijoihin. Vaikka papille ehdotettiin monenlaista, toiminnassa oli käytännön esteitä. HOASin säännöt kielsivät ulkopuolisilta mahdollisuuden toimia kerhohuoneilla, vaikka opiskelijat itse sitä halusivatkin. Kirkolle järjestettyyn tilaisuuteen ei lähdetty.

Kivelän mukaan tästä ei pidä masentua, sillä moni opiskelija esimerkiksi kertoi olevansa kiinnostunut auttamaan toisia. Tässä seurakunta voi olla hyvä kanava.

– Jatkan Siltamäen pappina vielä vuoden loppuun. Ohjelmassa on muun muassa jumalanpalveluksia sekä ulkomuskareita leikkipuistossa. Sen jälkeen on elämässä taas uuden aika. Digitaalisuus tulee olemaan siinä vahvasti läsnä, kertoo Kivelä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.