Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelän mielestä Helsingin seurakuntayhtymän tulevat leikkaukset ovat ylimitoitettuja ja seurakuntien on vaikea sopeuttaa toimintaansa niiden tahdissa.
”Säästötarve on ylimitoitettu, massairtisanomisiin ei ole syytä” – Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelän mukaan uusi verotuloennuste ei tue Helsingin seurakuntien säästölinjaa
Uuden kirkollisveroennusteen luvut ovat aivan eri tasoa kuin Rohkeasti yhdessä -hankkeessa käytetyt. Hallintojohtaja Juha Silanderin mukaan lukuja ei voi suoraan verrata.
Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä toivoo, että 9.12. kokoontuva Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto ei nielisi Rohkeasti yhdessä -hankkeen säästöjä ilman, että miettii vielä niiden perusteita ja mittaluokkaa.
Mäkelä viittaa siihen, että kirkon tuoreessa ennusteessa Helsingin seurakuntien kirkollisverotulojen alenema vuoteen 2030 mennessä on merkittävästi lievempi kuin Rohkeasti yhdessä -hankkeen pohjana käytetyt laskelmat. Ne perustuvat kevään 2021 lukuihin ja laskelmat on laatinut sama yritys eli Finnish Consulting Group Oy (FCG).
− Otin osan huomioistani esille yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 25.11. Minulla on siellä puheoikeus. Sen jälkeen, tämän viikon maanantaina huomasin, että kirkon verotuloennustetta on päivitetty runsas viikko sitten. Kun Helsingin seurakuntayhtymässä puhutaan tiedolla johtamisesta, niin luottamushenkilöillä pitää silloin olla päätöksiä tehdessään tuoreimmat luvut, Mäkelä sanoo.
Seurakuntien palkkalistoilla on pienipalkkaisia ihmisiä, jotka ovat motivoituneet kirkon työhön.
- Jussi Mäkelä
Hänen mukaansa Helsingin seurakunnissa vallitsee yhteinen näkemys siitä, että säästöjä pitää tehdä. Eri asia on, kuinka paljon ja kuinka nopeasti. Jos seurakuntien ja yhteisten palveluiden kokonaismäärärahaa leikataan porrastetusti kahdeksan prosenttia vuosina 2023, 2025 ja 2029 seuraukset ovat Mäkelän mielestä monessakin mielessä tuhoisat.
− Leikkaukset vaikuttavat toiminnan tasoon, työntekijöiden jaksamiseen ja kirkon maineeseen. Seurakuntien palkkalistoilla on pienipalkkaisia ihmisiä, jotka ovat motivoituneet kirkon työhön. Arvioni on, että nyt esitetyt, yhteensä 18,4 miljoonan euron leikkaukset, tarkoittavat käytännössä massairtisanomisia.
Mäkelä laskee, että leikkaukset olisivat henkilötyövuosissa yli 400 henkeä, eikä tätä voida vuoteen 2030 mennessä toteuttaa pelkästään tai edes enimmäkseen luonnollisella poistumalla, kuten jättämällä eläkkeellä jäävien paikkoja täyttämättä. Hänen mielestään tuore kirkollisveroennuste vie pohjaa näin rajuilta leikkauksilta. Hänen mielestään leikkaustarve on joka tapauksessa laskettu nyt pahimman vaihtoehdon mukaan.
Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä on kaivanut esiin kirkon tuoreimpia verotuloennusteita. Niiden mukaan tilanne ei ole läheskään niin huono kuin tähän asti on ajateltu.
Verokertymien ero laskelmissa on miljoonia
Rohkeasti yhdessä -kirkollisverotuloennusteen mukaan kirkollisverot vähenevät kuluvan vuoden talousarvion pohjana olleesta 81 miljoonasta eurosta 66,5 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Kirkon tuoreessa ennusteessa Helsingin pohjaluku vuodelle 2021 on alempi, 78,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2030 luku huomattavasti korkeampi eli 76,9 miljoonaa euroa. Kirkollisverot laskevat siis näiden taulukoiden mukaan todella paljon vähemmän kuin Rohkeasti yhdessä -prosessissa on arvioitu.
− Helsingin kirkollisverokertymän ennustetaan vähenevän vuodesta 2022 vuoteen 2030 eli aikana, johon säästöjä nyt suunnitellaan, vain noin kaksi miljoonaa euroa. Tänä aikana saadaankin nyt uuden ennusteen mukaan lähes 9,2 miljoonaa enemmän kirkollisverokertymää kuin Rohkeasti yhdessä -arvio oli samana aikana.
Minulla ei ole kirkkovaltuustossa puheoikeutta, mutta vuosaarelaisilla valtuutetuilla on.
- Jussi Mäkelä
Jussi Mäkelän mielestä uudet luvut pitää ottaa huomioon päätöksiä tehdessä. Hän kertoo keskustelleensa tilanteesta ja näkemyksestään myös seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa ja että seurakunnassa ollaan tässä asiassa yksimielisiä.
− Minulla ei ole kirkkovaltuustossa puheoikeutta, mutta vuosaarelaisilla valtuutetuilla on. Toivon, että valtuusto pienentää määrärahojen leikkausta 18,4 miljoonasta eurosta lähemmäksi ennustettua kirkollisverokertymän vähentymistä. Tai jos nykyisissä leikkauksissa halutaan pysyä, niin leikkaustapaa muutettaisiin toimintaedellytyksemme paremmin turvaavaksi niin, että ensimmäistä leikkausvuotta siirretään tai että leikkauksia tehdään esimerkiksi 2,6 miljoonaa euroa vuodessa, Mäkelä sanoo.
Jos mitään näistä ei tehdä, syntyy Mäkelän mukaan vaikutelma, että taustalla on muitakin tavoitteita eli esimerkiksi seurakuntien pakottaminen yhdistymään. Kiinteistösäästötavoitteen Mäkelä ymmärtää, sillä seurakuntayhtymällä on paljon kiinteistöjä. Vuosaaren seurakunta on vuodesta 2011 vähentänyt jo viisi tilaa.
− Pitäisimme toki mielellään vielä kiinni Merirasti-kappelista varsinkin, kun sitä tarvitaan kirkon tulevan remontin väistötilana. Katukappeli on etenkin vapaaehtoisille tärkeä paikka, Mäkelä kertoo.
Hän huomauttaa, että yli 400-sivuiseen Rohkeasti yhdessä -aineistoon tutustumiseen oli myös varattu todella vähän aikaa verrattuna tulevien päätösten merkitykseen.
Mikä ennuste kuvaa parhaiten seurakuntien tulevien vuosien talouskehitystä? Vuoteen 2030 mennessä moni asia ehtii vielä muuttua.
Hallintojohtaja Juha Silander: ”Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia”
Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Juha Silander kertoo itsekin tutustuneensa kirkon tuoreisiin ennusteisiin, jotka ovat FCG:n laatimat. Hän kertoo olleensa jo yhteydessä yritykseen ja keskustelleensa tilanteesta.
− He ovat tosiaan tehneet uusia laskelmia ja mallinnuksia valtakunnallisella tasolla, ja tulokset poikkeavat oleellisesti siitä, mitä me keväällä heiltä saimme. FCG selvittää 2−3 viikon kuluessa, mistä erot johtuvat. Yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen selvitys ei vielä ehdi, Silander arvioi.
Hänen mukaansa kirkon tuoreet veroennusteet ja Rohkeasti yhdessä -hankkeen ennusteet eivät ole yhteismitallisia.
− Ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia. FCG teki meille nimenomaan Helsinkiin räätälöidyn ennusteen, jossa otettiin huomioon pääkaupunkiseudun olosuhteet. Suuri kysymysmerkki on, missä määrin kuntien verotuloennusteet ovat peilattavissa kirkollisveroennusteeseen Helsingissä. Täällä esimerkiksi hyvätuloisia nuoria aikuisia on seurakuntien jäsenissä suhteellisesti vähemmän kuin kaupunkilaisissa keskimäärin, Silander sanoo.
Ennusteet ehtivät muuttua vielä moneen kertaan eri suuntiin.
- Juha Silander
Silander kertoo iloitsevansa suuresti, jos jokin asia on yhteiskunnassa muuttunut muutamassa kuukaudessa niin paljon, että ennuste menee täysin uusiksi. Tältä istumalta hän ei siihen usko. Hän myös korostaa, että uusia ennusteita tulee säännöllisesti.
− Jos teetämme uuden ennusteen puolen vuoden välein, mahtuu niitä vuoteen 2030 saakka ulottuvaan taloussuunnittelukauteen peräti 18 kappaletta. Tuona aikana ennusteet ehtivät muuttua vielä moneen kertaan eri suuntiin.
Yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotuksen mukaan kirkkovaltuusto pidättää itsellään oikeuden tarkistaa suunnitelmia, jos tilanne muuttuu.
− Tämä pätee kumpaankin suuntaan, eli jos kehitys on ennakoitua parempi, leikkauksia voidaan helpottaa. Veroennusteiden alkuvuosissa ei ole niin suurta eroa kuin lopussa eli aika näyttää, kuinka käy, Silander sanoo.
Hänen mielestään päätökset pitäisi joka tapauksessa nyt tehdä alkuperäisten suunnitelmien mukaan, sillä väistämättömään muutokseen on parempi reagoida etunojassa. Seurakuntien jäsenmäärän väheneminen ja kirkollisverotulojen lasku eivät myöskään ole ainoita asioita Rohkeasti yhdessä -linjausten takana.
− Meillä on ennestään syntynyttä rakenteellista alijäämää eli jo nykyiset talousarviot ovat alijäämäisiä, vaikka verokertymä olisi vielä tuo 81 miljoonaa euroa. Lisäksi on kiinteistöjen, kuten kirkkojen, tulevien vuosien isot investointitarpeet. Talouden tasapainotus on jo näiden vuoksi välttämätöntä, Silander sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tiukka säästökuuri jatkuu Helsingin seurakuntayhtymässä – ”Kasvu ja suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita”, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku
AjankohtaistaKuluneella kaudella Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on tehnyt poikkeuksellisen merkittäviä päätöksiä, osan niistä ennätyksellisessä maratonkokouksessa.
