Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja muut uskonnolliset johtajat: al-Holin leirillä olevat suomalaislapset tulisi hakea Suomeen äiteineen
Al-Holin leirillä on noin kymmenen suomalaista naista ja heidän 30 lastaan. Kuvan henkilöt eivät ole suomalaisia. Kuva: Delil Souleiman / AFP / Lehtikuva

Al-Holin leirillä on noin kymmenen suomalaista naista ja heidän 30 lastaan. Kuvan henkilöt eivät ole suomalaisia. Kuva: Delil Souleiman / AFP / Lehtikuva

Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja muut uskonnolliset johtajat: al-Holin leirillä olevat suomalaislapset tulisi hakea Suomeen äiteineen

”Se, että vanhempi tuomitaan rikoksesta, ei tee hänestä automaattisesti huonoa vanhempaa”, sanoo piispa Hintikka

Joukko suomalaisia uskonnollisten järjestöjen johtajanaisia on julkaissut kannanoton, jonka mukaan al-Holin leirillä olevian lasten etu on elää vanhempiensa kanssa. Kannanoton ensimmäinen allekirjoittaja on Espoon luterilainen piispa Kaisamari Hintikka.

Kannanotossa todetaan, että Suomen hallituksen päätös kotiuttaa al-Holin leirillä olevat lapset on linjassa YK:n lapsen oikeuksien julistuksen kanssa.

Kannanotossa annetaan ymmärtää, että myös al-Holin leirillä olevien suomalaislasten äidit tulisi hakea Suomeen.

”Lähtökohtaisesti lapsen etu on, että hän voi elää yhdessä vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Vanhempien valinnat eivät saa olla este lapsen oikeuksien eikä lapsen edun toteutumiselle. Suomen valtiolla on lähtökohtaisesti velvollisuus huolehtia omista kansalaisistaan. Sen selvittäminen, mitä vanhemmat ovat tehneet, kuuluu poliisille ja oikeusviranomaisille.”

Allekirjoittaneiden mukaan on inhimillisesti ja moraalisesti vastuullista, että ”mahdollisimman monelle al-Holin leirillä elävälle lapselle ja aikuiselle tarjotaan mahdollisuus palata normaaliin elämään ja integroitua normaaliin yhteiskuntaan”.

Espoon luterilainen piispa Kaisamari Hintikka on yksi uskontojohtajien kannanoton allekirjoittajista. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Espoon luterilainen piispa Kaisamari Hintikka on yksi uskontojohtajien kannanoton allekirjoittajista. Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Piispa Kaisamari Hintikka, mikä sai teidät ottamaan yhdessä kantaa tähän asiaan?

– Edustamme kaikki uskopohjaisia järjestöjä tai uskonnollisia yhdyskuntia, joiden toiminnan yksi kantava ajatus on jokaisen ihmisarvo. Halusimme tuoda tämän näkökulman erityisesti lapsen oikeuksien tulokulmasta al-Holin perheistä käytävään keskusteluun.

Onko kantanne, että myös äidit tulisi palauttaa Suomeen?

– Lähtökohtaisesti lapsen etu on, että hän voi elää yhdessä vanhempiensa tai vanhempansa kanssa. Siksi vanhempien kotiuttamiskysymystä täytyy tarkastella ensisijaisesti lapsen edun kannalta.

Onko lapsen etu kaikissa tilanteissa olla äitinsä kanssa, vaikka äiti olisi syyllistynyt vakaviin rikoksiin?

– Se, että vanhempi tuomitaan rikoksesta, vakavistakin, ei tee hänestä automaattisesti huonoa vanhempaa.

Entä jos lapsi olisi leirillä Isis-järjestön riveissä taistelleen isänsä kanssa? Olisiko silloin lapsen etu olla isän kanssa?

– Kannanotto koskee tällä hetkellä leirillä olevia lapsia ja heidän vanhempiaan. Myös median on syytä keskittyä todellisten, olemassa olevien ihmisten tilanteen ratkaisemiseen.

Oliko tarkoituksellista, että kaikki kannanoton allekirjoittajat ovat naisia?

– Alkuun sattumaa, sen jälkeen tietoinen linjaus.

Kannanoton muut allekirjoittajat ovat islamilaisen Tariq Al-Hidaya -yhdyskunnan puheenjohtaja Pia Jardi, Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen, katolisen avustusjärjestön Suomen Caritas ry:n pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto, Nuoret Muslimit Helsinki ry:n puheenjohtaja Nahla Hewidy, Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakonia- ja lähetystyöjärjestön Filantropia ry:n toiminnanjohtaja Riina Nguyen, Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimialajohtaja Marja Pentikäinen, Suomen NNKY-liiton pääsihteeri Anne Pönni ja islamilaisen sosiaalialan yhdistyksen Amal ry:n puheenjohtaja Minna Taipale.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi