Pyhän Laurin kirkon opas Paula Rajala viihtyy vanhan hautausmaan suurten puiden katveessa.
”Tehtäväni on avartaa tilaa muihin ulottuvuuksiin ja aikoihin” – Pyhän Laurin kirkon opastuksilla voi kokea häivähdyksiä entisajan todellisuudesta
Paula Rajala toimii toista kesää Vantaan Pyhän Laurin kirkon oppaana. Hänen mukaansa kirkon syvällinen ymmärtäminen edellyttää sen historian eri vaiheisiin tutustumista.
Paula Rajala, toimit viime kesänä Pyhän Laurin kirkon kesäoppaana ja aloitit uudelleen nyt 6. kesäkuuta. Mikä sai sinut palaamaan?
– Työtehtäväni on monipuolinen: opastuksille ei ole tarkkaa sabluunaa, joten voin keskustella eri ihmisten kanssa vähän eri asioista sen mukaan, mikä ketäkin sattuu eniten kiinnostamaan. Lisäksi kirkon pitkä historia on loputtoman kiehtova. Uutta tutkittavaa ja pohdittavaa löytyy aina lisää, koska kaikkea ei ole mahdollista saada selville. Suurin osa asioista on hukkunut historian havinaan.
Mikä tekee Pyhän Laurin kirkosta erityisen?
– Kaikki historian kerrostumat: kirkko on käynyt läpi muun muassa katolisen vaiheen, reformaation ja tulipalon. Jotta voi kokea kirkon syvällisemmin, on tunnettava sen eri vaiheita, ja minun tehtäväni on avartaa tilaa näihin muihin ulottuvuuksiin ja aikoihin. Ihmisten asenteet kirkkotilan estetiikkaa kohtaan ovat hyvin erilaisia. Olen huomannut, että vierailijat tarkastelevat kirkkoa usein nykypäivästä käsin ymmärtämättä, millainen se on aikaisemmin ollut. Joillekin on esimerkiksi tullut yllätyksenä, että keskiaikainen kirkko on alun perin ollut katolinen, ja sitä on pidetty liian koristeellisena luterilaiseksi kirkoksi.
Opastusten lisäksi Paula Rajala osallistuu kirkossa pidettävien tapahtumien järjestämiseen.
Oletko törmännyt johonkin yllättävään tai sinua erityisesti kiehtovaan yksityiskohtaan kirkon historiassa?
– Esimerkiksi kirkon veistokset ovat hyvin kiehtovia, jopa meditatiivisia. Niillä on mielestäni paljon annettavaa tämän päivän ihmisille. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että taivaan kuningatar Neitsyt Mariaa esittävä veistos on kantanut kruunua. Kruunu on sittemmin hävinnyt, ehkä se varastettiin. Joskus Maria-veistosten kruunuja lainattiin morsiamille. Morsianten kruununkäytöstä kehittyi vähitellen niin kutsuttu kruunuhääperinne, joka varsinkin Länsi-Suomessa jatkui aina 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen asti.
Veistoksilla on paljon annettavaa tämän päivän ihmisille.
– Mielenkiintoista on myös esimerkiksi se, että hautausmaalla eli luutarhassa on löydettävissä merkkejä kirkollisten sääntöjen ja uskomusten sekoittumisesta ihmisten omiin uskomuksiin. Myös entisaikojen yhteiskunnalliset hierarkiat näkyivät ja ilmenivät kirkossa monin tavoin.
Mikä on lempipaikkasi kirkossa ja miksi?
– Vanha hautausmaa puhuttelee minua, vaikka joidenkin mielestä luonnontilassa olevat ja hoidotta jääneet vanhat haudat näyttävät epäsiisteiltä. Luonnonkukat kasvavat niillä ihmisistä välittämättä ja luonto on ikään kuin ottanut vallan. Unohdetun näköiset haudat saavat pohtimaan, keitä nämä vainajat ovat ja mitä heidän suvuilleen on tapahtunut.
– Ylipäätään koko historiallinen kirkonkylämiljöö tuntuu toiselta todellisuudelta ympäröiviin alueisiin verrattuna.
Kirkon kesäopas työskentelee kirkossa 6.6.–15.8. ma-to klo 11–18 ja pe klo 11–15. Voit varata opastuksen ryhmällesi numerosta 050 4664202. Lisätiedot Vantaan seurakuntien nettisivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuoret kesätyöntekijät opastavat vierailijoita salaperäisessä Espoon tuomiokirkossa – ”Parasta ovat olleet kohtaamiset ja keskustelut”
Hyvä elämäKiinnostus historiaan veti kolme nuorta kirkon kesäoppaiksi.
