null ”Tuntuu hyvältä, kun Hugo hiipii viereeni” – Mari Rautanen haluaa olla kummipojalleen luottoaikuinen, jonka ovi on aina avoinna

Mari Rautanen haluaa antaa aikaansa kummipojalleen Hugo Sandqvistille, jonka intohimo ovat autot.

Mari Rautanen haluaa antaa aikaansa kummipojalleen Hugo Sandqvistille, jonka intohimo ovat autot.

Ajankohtaista Hyvä elämä

”Tuntuu hyvältä, kun Hugo hiipii viereeni” – Mari Rautanen haluaa olla kummipojalleen luottoaikuinen, jonka ovi on aina avoinna

Mitä hauskaa kummilapsen kanssa voi tehdä etänä? Jutun lopussa kuusi kivaa vinkkiä.

Hugo Sandqvist huristelee pikkuautoilla ja junavaunuilla. Sitten hän keskeyttää leikin ja hiipii vaivihkaa kumminsa Mari Rautasen viereen, joka keskustelee toisten aikuisten kanssa. Hetken poika on siinä hiljaa ja palaa omiin leikkeihinsä.

– Näin Hugo usein tekee. Hän tulee luontevasti hetkeksi viereeni, välillä syliinkin. Se tuntuu hyvältä, Mari Rautanen sanoo.

Kesällä kolme vuotta täyttävä ­Hugo kastettiin toukokuussa 2019 Espoon tuomiokirkossa. Kun Rautanen ja Hugon äiti Ann Sandqvist muistelevat tilaisuutta, molemmat herkistyvät. Tilaisuus oli poikkeuk­sellisen koskettava ja tunnelmallinen. Eikä ihme, liittyyhän siihen pitkä odotusaika ja paljon isoja ­tunteita.

Johannesburgissa Etelä-Afrikassa syntynyt Hugo muutti uuteen kotiinsa Espooseen reilu vuosi sitten pitkäperjantaina. Sandqvistien adoptioprosessi kesti kaikkiaan viisi vuotta, ja siihen liittyi pitkän odottamisen lisäksi pettymyksiä ja turhautumista.

– Kaikkein raskain vaihe oli se, kun olimme saaneet tiedot, kuvia ja videon Hugosta, mutta emme saaneet matkalupaa lähteä hakemaan häntä. Tunteeni menivät vuoristorataa miettiessäni, milloin pääsemme lähtemään. Kaipuu oli kova. Silloin Mari oli tosi isona tukena minulle, Ann Sandqvist sanoo. 

Ann Sandqvist (kuvassa vas.) halusi Hugon kummiksi ystävänsä Mari Rautasen, joka oli hänelle tärkeä tuki adoptioprosessin loppuvaiheessa.

Ann Sandqvist (kuvassa vas.) halusi Hugon kummiksi ystävänsä Mari Rautasen, joka oli hänelle tärkeä tuki adoptioprosessin loppuvaiheessa.

”Halasimme ja itkimme yhdessä”

Tietoa hakumatkasta jouduttiin odottamaan puolitoista kuukautta. Kerran jo tuli matkalupa ja Sandqvistit varasivat lennot, mutta sitten lupa peruttiin.

– Muistan sen hetken, kun Ann oli saanut lopullisen tiedon. Olin houkutellut hänet lounaalle ja kun hän astui ulos hissistä, näin heti hänen ilmeestään, että nyt se on tapahtunut. Halasimme ja itkimme yhdessä, eikä kumpikaan sanonut mitään. Taisimme syödä lounastakin, mutta se on haihtunut täysin mielestäni, Mari Rautanen sanoo.

Ann Sandqvist ja Mari Rautanen tutustuivat toisiinsa neljä vuotta sitten samassa päiväkotiryhmässä olleiden tyttäriensä kautta. Sandqvistien esikoinen Hanna halusi tulla leikkimään Rautasten kotiin Sellan luokse ja ottaa mukaan omat vanhempansa. Mikäs siinä, tuumattiin molempien lasten kotona, ja vierailu toteutui.

Perheet huomasivat olevansa samalla aaltopituudella, ja yhdessäolo oli mutkatonta. Miehetkin tulivat keskenään hyvin juttuun.

– Minulle tuli nopeasti tunne, että tässä on kyse tavallista syvemmästä ystävyydestä. Marin ja Henrin pyytäminen Hugon kummiksi oli itsestään selvää sekä minulle että miehelleni. Kysyin heiltä suostumusta jo ennen kuin lähdimme hakemaan poikaa kotiin Afrikasta, Ann Sandqvist kertoo.

Hengellisen kasvatuksen aika ei ole vielä

Rautaset ovat Hugon ainoat kummit, ja kokevat sen kunniatehtä­väksi.

– Sandqvistit asuvat puolen kilometrin päässä. Pidämme Annin kanssa yhteyttä päivittäin ja näemme Hugon vähintään kerran viikossa. On ihana paijata häntä ja leikkiä hänen kanssaan autoilla, jotka ovat hänelle intohimo, Mari Rautanen sanoo.

Hugo on saanut monia kummin ompelemia vaatteita, kuten värikkään pipon ja haalarit. Kun poika kasvaa, suunnitteilla on jo yhteisiä leffareissuja ja ehkä myös seurakunnan kummileirille osallistuminen kahdestaan.

Mari Rautanen on pohtinut kummin hengellisen kasvattajan tehtävää, mutta sanoo, ettei sen aika ole vielä. Hän uskoo, että läheinen ja luottamuksellinen ihmissuhde mahdollistaa myös uskon asioiden esiin nostamisen sopivalla tavalla.

– Haluan pitää Hugon kanssa läheiset välit ja antaa hänelle kahdenkeskeisiä hetkiä. Ne ovat tärkeitä. Lapset nauttivat erityisesti siitä, kun saavat aikuisen huomion kokonaan itselleen, Mari Rautanen ­sanoo.

Jokainen päivä voi olla kummipäivä

Valtakunnallista Kummipäivää vietetään 31.5. Teemapäivän tapahtumia ei voida tänä vuonna järjestää koronaepidemian vuoksi. Onneksi Kummipäivää voi viettää etänäkin. Tässä kuusi mukavaa vinkkiä hauskaan tekemiseen kummin kanssa:

1. Etäjuhlat videopuhelun välityksellä. Soita kummilapsellesi ja sopikaa etäjuhlat Kummipäiväksi 31.5. Kummilapsen kanssa voi yhdessä ennakkoon suunnitella tarjottavat ja yhteiset tekemiset vaikka videopuhelulla.

2. Lukuhetki. Soita kummilapsellesi ja lue hänelle iltasatu.

3. Kysy kummilapsen kuulumiset. Pienet hetket ja yhteydenpito voivat olla tärkeitä kokemuksia. Kummipäivä on hyvä hetki soittaa kummilapselle ja kysellä kuulumisia.

4. Lautapelailua etänä. Oletko kokeillut pelata Aliasta etänä? Kannattaa kokeilla. Videopuhelun välityksellä Alias-peli on hauska kokemus. Myös Kimble tai vaikka Pictonary-piirustuspeli toimivat videopuhelussakin.

5. Etäkokkailua. Mitä jos Kummipäivänä valmistaisitte ruokaa yhdessä etänä? Yhdessä suunniteltu menu valmistuu niin, että kumpikin antaa vuorollaan ohjeita alkuruuan, pääruoan ja jälkiruoan tekemiseen.

6. Luontoseikkailu videopuhelun välityksellä. Metsäretken aikana yhteisenä tekemisenä voisi pelata vaikkapa Etsi luonnonmateriaali -peliä. Peli toimii niin, että kumpikin sanoo vuorollaan yhden asian, joka toisen pitää metsästä löytää.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.