Espoonlahden Lippulaivan kirjastossa köyhyydestä keskustelivat Eveliina Rantanen (vas.), Kirsi Metsävainio, Anna-Maria Isola, Li Andersson, Tapio Nieminen sekä Viivi, Pia ja Arttu.
”V*ttu täällä on taas joku köyhä!” – Espoonlahdessa keskusteltiin nuorten köyhyyden aiheuttamasta häpeästä
Lippulaivan kirjaston paneelikeskustelussa todettiin, että valtion auttamiskoneiston byrokratia on nuorille liian monimutkainen.
Artun piti kouluttautua uudelleen, mutta Kela oli eri mieltä. Kelan mielestä varhaiseläke olisi ollut parempi vaihtoehto.
– Syynä oli se, että olen lievästi autistinen.
Arttu kertoi tarinaansa Espoonlahden seurakunnan ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston järjestämässä paneelikeskustelussa, jonka teemana oli nuorten köyhyys. Tilaisuus pidettiin Lippulaivan kirjastossa tiistaina 27. syyskuuta.
– Tosiasiassa ihminen ei välttämättä työllisty ensimmäisellä koulutuksella. Tämä on tilanne monella nuoren ikäpolven vähävaraisella. Joudutaan elämään kädestä suuhun, ja sitä helposti tuntee byrokratian edessä voimattomuutta, Arttu totesi.
Eihän elämää voi käsikirjoittaa.
– Pia
Hänen lisäkseen kokemusasiantuntijoina olivat pikavippien vuoksi velkakierteeseen joutunut Viivi sekä kahdeksan lapsen yksinhuoltajaäiti Pia.
– Olen nähnyt, miten yksi lapsi löytää elämässään oman hyvän polun, mutta toinen taas ei. Sitä kautta olen nähnyt nuoren syrjäytymistä, Pia sanoi.
– Usein vallitsee sellainen ilmapiiri, että itsehän olet omilla valinnoillasi syypää syrjäytymiseesi. Eihän elämää voi käsikirjoittaa. Yrittäjäkin voi tehdä konkurssin, ja kuka tahansa voi joutua köyhäksi. Ei se ole oma valinta, hän totesi.
Muita panelisteja olivat opetusministeri Li Andersson, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio, THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola, Espoon kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö Tapio Nieminen ja Vamos Espoon valmentaja Eveliina Rantanen.
Illan aiheeseen johdatteli omalla esityksellään improvisaatioteatteriryhmä Hehku.
Köyhän nuoren omaa kokemusta olisi kuultava
Keskustelussa tuli moneen kertaan esille hyvinvointivaltion auttamiskoneiston monimutkaisuus.
– Kun otin yhteyttä velkaneuvontaan, minut naurettiin sieltä pihalle, koska en ollut riittävän velkaantunut. Velkaa oli vain kymppitonni, Viivi muistelee.
Li Andresson totesikin, että monet hyväosaiset perheet ovat kartalla, mitkä Kelan tuet heille kuuluvat vaikkapa vanhempainvapaiden suunnittelussa, mutta syrjäytynyt nuori ei sellaisesta selviä ilman apua.
– Köyhyydestä puhutaan usein lapsiperheiden tai työikäisten näkökulmasta, mutta ainakaan oman kokemukseni mukaan nuorten ääni ei kuulu niin vahvasti. Jos kuullaan nuoria, kuullaankin itse asiassa nuorisojärjestöjä, joiden edustajilla ei välttämättä ole omakohtaista kokemusta köyhyydestä, Andersson totesi.
Keskustelussa nousi esiin, että köyhyyspuhe perustuu usein tilastoihin, mutta nuorten omaa kokemusta ei kuulla. Yksi keskeinen, koko olemista leimaava tunne on häpeä. Arttu muisteli tapausta, jossa hän oli saanut maksusitoumuksen ruokaostoksiin.
– Kassalla oli hirveä jono. Myyjä ei ollut koskaan kuullutkaan mistään maksusitoumuksesta. Kun hän selvitti asiaa, jonossa alkoi kuulua tuhahteluja, että ”v*ttu täällä on taas joku köyhä”.
Hanne Malkki muistuttaa, että köyhyys voi periytyä.
Syrjäytymisen ja köyhyyden taustalla on usein trauma
Paneelikeskustelua seurasi Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki. Espoon seurakunnilla on yhteensä seitsemän erityisnuorisotyötä tekevää työntekijää. Malkki on perehtynyt lasten ja nuorten suruun sekä maahanmuuttaja- ja sateenkaarevaan nuorisotyöhön. Mitä nuorisodiakonia oikein on?
– Se tarkoittaa diakonityötä, jota tehdään nuorten keskuudessa. Nuorisodiakonia kohdistuu mihin tahansa marginaaliin, jossa nuorella on syrjäytymisen riski, Malkki sanoo.
Ihmisten taustat ovat varsin erilaisia. Malkin mukaan köyhyyden taustalla on usein jokin lapsuuden ajan trauma.
Arvelen, että milloinkaan ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin nuoret eivät olisi voineet pahoin.
– Hanne Malkki
– Perheenjäsenen kuolema, vanhempien väkivaltainen käytös ja koulukiusaaminen traumatisoivat usein, kuten myös se, jos on esimerkiksi vanhempien päihdeongelman vuoksi jäänyt lapsena vaille huolenpitoa, Malkki sanoo.
– Usein mielenterveyden huolet tai päihdeongelmat ongelmat voivat johtaa köyhyyteen, kun ihminen ei ole työkykyinen tai ei jaksa huolehtia omista asioistaan. Lisäksi lapsuuden perheen köyhyys voi ennakoida köyhyyttä myös nuorelle aikuiselle, mikäli perheellä ei ole varaa tukea nuorta taloudellisesti hänen itsenäistyessään, Malkki kertoo.
Onko nuorison ja nuorten aikuisten pahoinvointi sitten lisääntynyt?
– Arvelen, että milloinkaan ei ole ollut sellaista aikaa, jolloin nuoret eivät olisi voineet pahoin. Olen itse tehnyt koko urani erityisnuorisotyötä, aina nuorilla on ahdistusta ja uupumusta. Ero entiseen on ennen kaikkea siinä, että nyt nuorten pahoinvoinnista on lupa puhua. Nuorten miehenterveysongelmat eivät ole enää niin suuri häpeä kuin aiemmin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Rakenna joulupuu -keräyksellä tuodaan jouluiloa moneen kotiin
Ajankohtaista AjankohtaistaParas apu monelle on lahjakortti. Rakenna joulupuu -keräyksen toteuttavat pääkaupunkiseudun seurakunnat.
