Vanhusasianvaltuutettu voisi nostaa esiin vanhusten kohteluun liittyviä epäkohtia.
”Vanhukset eivät nouse barrikadeille, he tarvitsevat puolestapuhujan” – lastenlääkäri teki kansalaisaloitteen vanhusasiainvaltuutetusta
Vantaalainen lastenlääkäri, kirkkovaltuutettu ja poliitikko Tiina Tuomela sai tarpeekseen heitteille jätettyjä vanhuksia koskevista uutisista. Hän haluaa Suomeen räväkän vanhusasiainvaltuutetun.
”Huolestuneena olemme saaneet seurata uutisointeja kotoa löydetyistä, huonokuntoisista, lähes heitteillä olevista vanhuksista. Yksinäisten ihmisten itsemurhien määrä on noussut. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Kaikki tämä on suuri hätähuuto.”
Näin lukee vantaalaisen Tiina Tuomelan ja turkulaisen Katri Fältbergin allekirjoittaman kansalaisaloitteen perusteluissa. Allekirjoittajat ovat kristillisdemokraatteja, mutta aloitteen taakse on ryhmittynyt väkeä yli puoluerajojen. Hallitus- ja oppositiojakolinjaa ei ole ensi viikon tiistaina Narinkkatorilla pidettävässä tilaisuudessa, jonka puhujalistalla on useita kansanedustajia eri puolueista.
Tuomela on vantaalainen lastenlääkäri, kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja kirkkovaltuutettu. Ennen kaikkea hän sanoo olevansa kuitenkin ihminen, jonka mitta täyttyi.
– Haluan olla äänenä niille, joiden ääni ei kuulu. Kun alkuvuodesta tuli jälleen kerran useita uutisia heitteille jätetyistä vanhuksista, ajattelin, että nyt saa riittää. Päätin, että teen jotakin, jonka toivon auttavan vanhuksia ja niin päädyimme tekemään kansalaisaloitteen, kertoo Tuomela.
– Tunnen lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan. Hän tekee hyvää työtä. Tarvitsemme samantapaisen vanhusasianvaltuutetun. Ihmisen, joka virkansa puolesta jyrähtää vanhuksia koskevissa epäkohdissa ja saa päättäjät korjaamaan niitä. En ymmärrä, miksei tällaista virkaa ole jo perustettu, kun kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä vanhusten tilanteesta.
Tarvitsemme ihmisen, joka virkansa puolesta jyrähtää vanhuksia koskevissa epäkohdissa ja saa päättäjät korjaamaan niitä.
– Tiina Tuomela
Tuomelan mukaan moni ikäihminen on toimintakykyisempi kuin ennen ja tämä todetaan myös aloitteessa. Mutta kaikki eivät ole, ja esimerkiksi digitaalisaatio asettaa suuria haasteita monille vanhuksille. Ikäihmisten määrä kasvaa, samoin muistisairaiden määrä. Vanhuksille pitäisi taata hyvä ja arvokas elämä olivat he sitten kotihoidon piirissä tai laitoksissa. Ei heitä saa jättää turvapuhelimien ja ateria-automaattien varaan.
– Hermostuin eilen, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomeen perustetaan elintarvikevaltuutetun virka. En siitä, etteikö sellainen olisi tarpeen, vaan siitä, että vanhusasiavaltuutettua on yritetty saada Suomeen jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta sille ei ole tehty mitään.
Yhteisö, ulkoilua, ruokaa ja hygieniaa jokaiselle vanhukselle
Tuomelan mukaan geriatrian emerita professori Sirkka-Liisa Kivelä, joka osallistuu tiistain tilaisuuteen, ehdotti vanhusasianvaltuutettua vuonna 2006, kun vanhuspalvelulakia valmisteltiin. Ehdotus ei mennyt läpi. Senioriliikkeen keräämä vetoomus keräsi 40 000 nimeä, mitään ei tapahtunut. Sosiaalidemokraatit tekivät pari vuotta sitten kansalaisaloitteen, mutta se ei saanut kuin hieman yli 4000 nimeä.
Tuomelan aloitteen takana on nyt noin 21 000 – 22 000 allekirjoitusta, joista vajaa puolet kansalaisaloitteen sivuilla netissä. Aikaa 50 000 allekirjoituksen tavoitteen täyttymiseen on vielä muutama viikko ja Tuomela toivoo, että nimiä alkaa kertyä. Hän epäilee, että joku saattaa miettiä aloitteen allekirjoittamista puoluetaustan takia, mutta korostaa, että aloite yhdistää ihmisiä poliittisen kentän laidasta laitaan.
– Nimiä sen taakse ovat keränneet niin vasemmistoliittolaiset kuin perussuomalaiset.
Tuomela toivoo vanhusten asialle tukea myös kirkolta ja seurakunnilta, onhan hän kirkon luottamushenkilö. Kirkko tekee hänen mukaansa hyvää työtä vanhusten parissa, mutta hänen mukaansa kirkko voisi myös jyrähtää heidän tilanteestaan. Vanhuksia kun näkee paljon esimerkiksi leipäjonoissa.
Tuomela haluaisi, että vanhusten palveluissa taattaisiin neljä tärkeää asiaa ja ajattelee, että vanhusasiainvaltuutettu voisi pitää niitä esillä. Nuo asiat ovat yhteisötakuu, ulkoilutakuu, ruokailutakuu ja hygieniatakuu.
– Jokaisella ikäihmisellä pitää olla oikeus yhteisöön, yhdessä oloon saman ikäisten, mutta myös eri ikäisten, kanssa. Jokaisen pitäisi päästä ulos ainakin kaksi kertaa viikossa, nyt tämä ei toteudu.
– Ruokailutakuu tarvitaan siksi, että laitoshoidossa noin 50 prosenttia vanhuksista kärsii aliravitsemuksesta. Siellä on usein niin tiukka tahti, ettei syömiseen tai syöttämiseen jää riittävästi aikaa. Lisäksi jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus käydä suihkussa ja saunassa eikä vaippakiintiöitä saa olla. Nyt monet vanhukset joutuvat olemaan tuntikausia likaisissa vaipoissa, sanoo Tuomela.
Helsingin Narinkkatorilla järjestetään 4.9. kello 17–19 tilaisuus ”Vanhusasiainvaltuutettu Suomeen”. Tilaisuudessa on puhumassa järjestöjen edustajia ja poliitikkoja ja siellä voi allekirjoittaa asiaa koskevan aloitteen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ihmettelee, miksi keskustelua vanhusten palveluista leimaa aina pula – ”Kyse ei ole siitä, ettei rahaa olisi”
AjankohtaistaPäivi Topon mielestä kaikkein vanhimmilla on kristallisoitunutta älyä, jonka vuoksi heidän ajatuksiaan pitäisi kuunnella paljon enemmän.
