null Ainakin viisikymmentä suomalaista joutui viime vuonna ihmiskaupan uhriksi – rikos pysyy tiukimmin piilossa, kun hyväksikäytetty kuuluu valtaväestöön

Ajankohtaista

Ainakin viisikymmentä suomalaista joutui viime vuonna ihmiskaupan uhriksi – rikos pysyy tiukimmin piilossa, kun hyväksikäytetty kuuluu valtaväestöön

Kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna auttamisjärjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Joskus ensimmäiseksi huomion herättää uhrin lapsen oireilu.

Hyväksikäyttö voi edetä esimerkiksi näin: Malliksi pyrkivä nuori houkutellaan alastonkuviin. Sen jälkeen kiristetään, että kuvat julkaistaan netissä ja lähetetään vanhemmille ja opettajille, ellei hän anna koskea itseensä. Kun tekijä on saanut uhrin seksuaalisuutta loukkaavia kuvia, hän painostaa tämän paritettavaksi.

Matalan kynnyksen Rikosuhripäivystys auttoi viime vuonna noin viittäkymmentä suomalaista ihmiskaupan uhria. Kaikkiaan asiakkaita oli 508, joista lähes jokaista oli hyväksikäytetty Suomessa. Suomalaisia uhreja riistettiin useimmiten seksuaalisesti tai pakotettiin rikoksiin, toisinaan heitä hyväksikäytettiin työssä.

Olen kohdannut myös lahkomaisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä tapahtunutta ihmiskauppaa.

- Saara Pihlaja

– Turvapaikanhakijoita tunnistetaan paljon ihmiskaupan uhreiksi, koska he kulkevat viranomaisprässin läpi. Suomalaiset uhrit paljastuvat huonommin, koska kukaan ei kysele heiltä, onko jotain ikävää tapahtunut, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari.

Yksi ihmiskauppias hyväksikäyttää usein montaa maahanmuuttajaa esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden ja muiden ravintoloiden työntekijöinä, siivoojina, rakennusalalla ja marjanpoimijoina. Suomalaisia uhreja on tavallisesti vain yksi kerrallaan. Se auttaa pitämään rikoksen piilossa.

Innokkuutta käytetään herkästi hyväksi

Mallitoimiston pomona esiintynyt mies tuomittiin vuonna 2011 vankeuteen törkeästä ihmiskaupasta ja useista seksuaalirikoksista. Hän oli raiskannut nuoria naisia ja pakottanut heitä seksityöhön. Mediassa on ollut esillä myös helsinkiläinen joogakoulu, jonka aktiivisia jäseniä päätyi ulkomaisen gurun hyväksikäytettäväksi ja seksibisnekseen, kuten tarjoamaan eroottista tantrahierontaa. Guru tuomittiin vankeuteen vuonna 2013 .

Saara Pihlaja vastaa erityisasiantuntijana varsinkin alaikäisiin liittyvästä ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja kunniaväkivallasta. Kuva: Joonas Brandt.

Saara Pihlaja vastaa erityisasiantuntijana varsinkin alaikäisiin liittyvästä ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja kunniaväkivallasta. Kuva: Joonas Brandt.

Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Saara Pihlaja on kohdannut useita tapauksia, joissa uhrin innokkuus ja omistautuneisuus jollekin asialle on johdattanut hänet ihmiskaupan uhriksi.

– Ihmiskauppa alkaa yleensä salakavalasti ja pikkuhiljaa. Ensin tekijä hankkii uhrin luottamuksen, sitten valta-aseman, joka saa uhrin kokemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, Pihlaja kertoo.

– Olen kohdannut myös lahkomaisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä tapahtunutta ihmiskauppaa. Samassa paikassa voi olla sekä työperäisesti että seksuaalisesti riistettyjä ihmisiä, ja yhteisön paine edesauttaa ihmiskauppaa.

Kulttuurineuvos Veijo Balzaria syytetään parhaillaan ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista lahkomaisissa oloissa. Balzarin teatteriprojekteihin osallistuneiden nuorten naisten kohtelusta käytävä oikeusprosessi on kesken. Lähes kaikki naiset kuuluvat valtaväestöön.

– Yksinäisyys on ihmiskaupalle altistava tekijä. Ihminen löytää itselleen vihdoin yhteisön, joka osoittautuukin haitalliseksi, Pihlaja sanoo.

Rakastetulta on vaikea suojautua

Uhrin rakastumiseen vetoavan loverboy-ihmiskaupan uhriksi on joutunut useita suomalaisia, jotka ovat ajatelleet olevansa parisuhteessa hyväksikäyttäjänsä kanssa.

– Uhri saattaa olla korkeakoulutettu suomalaisnainen, jota puoliso parittaa rahoittaakseen päihderiippuvuuttaan. Uhri voi puolustaa tekijää ja tajuta vasta myöhemmin, että häntä hyväksikäytettiin. Hyväksikäytöltä suojautuminen on vaikeaa samaan tapaan kuin lähisuhdeväkivallassa, Terhi Tafari sanoo.

– Olin itse nuorena väkivaltaisessa suhteessa. Vannoin ennen, että minuahan ei mies lyö, mutten ole koskaan roikkunut toisessa yhtä tiukasti kuin väkivallan alla. Kokemukseni auttaa minua  ymmärtämään loverboy-ihmiskaupan uhreja.

Ylitarkastaja Terhi Tafari kertoo, että kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Kuva: Terhi Tafari

Ylitarkastaja Terhi Tafari kertoo, että kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Kuva: Terhi Tafari

Oma kumppani voi painostaa myös ilmaiseen työhön tai rikolliseen toimintaan. Joitakin ihmiskaupan uhreja on hyväksikäytetty usealla tavalla.

Alaikäisen hyväksikäyttö alkaa usein groomingina, jossa aikuinen valmistelee uhriaan seksiin hankkimalla tämän luottamuksen. Mediassa on ollut esillä yliopiston lehtorina työskennellyt mies, joka houkutteli huonoissa kotioloissa eläneen 14-vuotiaan tytön asumaan kanssaan ja alkoi parittaa tyttöä muille miehille. Mies tuomittiin vuonna 2017 törkeästä ihmiskaupasta.

Sijoituspaikoista hatkaavat eli karkaavat nuoret, päihderiippuvaiset ja jollain tavalla menneisyytensä haavoittamat ovat erityisen alttiita ihmiskaupalle.

– Olen huolissani hatkaajista, joita ei aktiivisesti etsitä. Jostain on saatava majapaikka ja ruokaa. Heitä saatetaan parittaa tai käyttää rikolliseen toimintaan, Tafari kertoo.

– Ihmiskaupan uhriksi saattaa silti päätyä myös tasapainoisen lapsuuden jälkeen.

Paljastuneet suomalaisuhrit ovat useimmiten nuoria aikuisia, joiden hyväksikäyttö on toisinaan alkanut alaikäisenä. Ilmi on tullut myös vanhempia, jopa kuusi–seitsemänkymppisiä uhreja.

Rikoksen tekijä voi olla myös rikoksen uhri

Ketä kiinnostaa, myykö päihderiippuvainen huumeita ja varasteleeko hän rahoittaakseen käyttöään vai siksi, että muuten hänet ja hänen perheensä uhataan hakata? Terhi Tafarin mukaan rikoksiin pakotetut ovat syvällä marginaalissa. He herättävät niukalti sympatiaa, ja heidän tilanteensa tunnistetaan huonosti. Rikoksiin pakotetuissa on paljon suomalaisia.

– Jos ihmiskaupan uhri jää kiinni, hän ei monestikaan uskalla paljastaa, että hänet pakotettiin rikokseen. Suomalainen oikeusjärjestelmä rankaisee lievemmin kuin rikolliset.

Saara Pihlajalla on sama kokemus: vaikka rikoksiin käytetty ottaisi yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, harva uskaltaa kertoa tilanteestaan poliisille. Rikollisuuteen ja seksibisnekseen pakottaminen ovat ihmiskaupan muotoja, joista uhri pääsee harvoin irti ilman apua. Osa ajautuu uhriksi toistamiseen.

Heikossa taloustilanteessa oleva ihminen saattaa päätyä myös Benefit Fraud -ihmiskauppaan. Siinä uhria pidetään ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, ja hyväksikäyttäjä kerää hänen sosiaalietuutensa ja voi ottaa uhrin nimiin pikavippejä. Suomessa on tullut ilmi tapaus, jossa näin tehtiin samaan paikkaan asumaan kerätyille päihderiippuvaisille miehille, joita pakotettiin lisäksi rikoksiin.

Neuvolassa voisi tunnistaa ihmiskauppaa useamminkin.

- Saara Pihlaja

Ihmiskauppaa tapahtuu ympäri maata, mutta selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Alueella on myös eniten suomalaisia uhreja.

– Monet ongelmat, joita Suomessa esiintyy, korostuvat pääkaupunkiseudulla. Täällä on myös paljon monenlaisia ihmisiä, Pihlaja summaa.

Ensimmäiseksi voi herätä huoli lapsesta

Suomen neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa käy lapsia, joiden vanhempi on ihmiskaupan uhri.

– Ihmiskauppa on paljastunut joskus siten, että päiväkodin tai koulun henkilökunta on huolestunut uhrin lapsesta, Saara Pihlaja kertoo.

– Neuvolassa voisi tunnistaa ihmiskauppaa useamminkin. Äiti tulisi tavata myös ilman puolisoa. Jos tarvitaan tulkkia, hänen ei pitäisi kuulua samaan yhteisöön äidin kanssa, Pihlaja neuvoo.

Terhi Tafari muistaa ihmiskauppatutkinnan, joka alkoi sosiaalityöntekijän havainnosta, että suomalaisen äidin ja lasten tilanteessa oli jotain outoa. Naista oli pidetty neljä vuotta vankina, ja tuona aikana hän oli synnyttänyt kolme lasta. Tutkinta päättyi vuonna 2017.

Joskus pahat asiat ovat vain menneisyyttä.

- Terhi Tafari

Kaikenlaisen ihmiskaupan uhreilla voi olla lapsia, mutta erityisen usein heitä on pakkoavioliittoon joutuneilla. Kyse on tavallisesti maahanmuuttajanaisista tai -tytöistä, joiden lapset saattavat olla Suomen kansalaisia. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna viisikymmentä mahdollisten uhrien lasta.

– Pakkoavioliittoon liittyy usein väkivaltaa puolisoa ja toisinaan myös lapsia kohtaan. Tilanne tulee useimmiten ilmi, kun naapuri soittaa poliisille ja nainen lapsineen viedään turvakotiin, Pihlaja kertoo.

Ihmiskaupan uhrien lapset saattavat saada paniikkikohtauksia tai olla esimerkiksi ylivilkkaita, vihaisia tai hyvin sulkeutuneita. Uhrien auttamisjärjestelmässä hankitaan terapiaa myös lapsille.

– Joskus on aihetta epäillä, että pikkulapsi on ollut läsnä seksinmyyntitilanteessa, kun äidillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, Tafari sanoo.

Tafari painottaa, että moni ihmiskauppaan joutunut pystyy elämään hyvää elämää, kun on pystynyt ensin käsittelemään kokemuksiaan.

– Joskus pahat asiat ovat vain menneisyyttä. Muutama entinen asiakas lähettää kortteja ja suklaata kiitokseksi. Heidän tarinansa on päättynyt tavallisuuteen.

Koronapandemia lisää ihmiskauppaa maailmalla

Koronapandemia on tehnyt kansainvälisesti miljoonien ihmisten elämästä entistä vaikeampaa. Tulojen ja sosiaalisten verkostojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin, joista ihmiskauppiaiden uskotaan hyötyvän. Vaihtoehtojen puute ajaa tarttumaan hyväksikäyttäjien lupauksiin paremmasta elämästä.

YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntaviraston tämän vuoden ihmiskaupparaportti käsittelee vuoden 2018 tilannetta, jossa pandemian vaikutukset eivät näy. Silloin ihmiskaupan uhreja tunnistettiin eri maissa noin 50 000, mutta todellisen määrän arvioidaan olevan huomattavasti suurempi.

Raportin mukaan lasten seksuaalinen riisto sekä pakottaminen työhön, kerjäämään ja rikoksiin on lisääntynyt. Tunnistettujen alaikäisten ihmiskaupan uhrien määrä on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Köyhissä maissa ilmi tulleista ihmiskaupan uhreista jopa yli puolet voi olla lapsia.

Naisilla ja tytöillä on huomattavasti suurempi vaara joutua ihmiskaupan uhriksi kuin miehillä ja pojilla.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.