Arrghhh, taas kirje Kelalta! Byrokratia-ahdistus rantautui työttömien ja sairaiden keskuuteen
Viranomaisen ylivalta voi aiheuttaa asiakkaalle myös psyykkisiä seurauksia.

Viranomaisen ylivalta voi aiheuttaa asiakkaalle myös psyykkisiä seurauksia.

Arrghhh, taas kirje Kelalta! Byrokratia-ahdistus rantautui työttömien ja sairaiden keskuuteen

Kun elämä luisuu pois omista käsistä, syntyy lopulta katkeruutta tai apatiaa.

Netin keskustelupalstat pursuavat tarinoita ahdistavista viranomaiskokemuksista. Niissä mainitaan toistuvasti etenkin Kela ja TE-toimisto.

– Kun näen, että Kelalta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun heti lähtemään luontoon rauhoittumaan. Koen näiden laitosten kanssa asioimisen äärettömän ahdistavaksi. Työttömällä pitää olla joka asiaan TE-toimiston lupa, muuten menettää kaikki tulonsa. Miksi ei tueta ihmisen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta? Nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää aivan kohtuuttomasti. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta, vaan rankaisevat joka asiasta.

Näin purki tuntojaan Kirkko ja kaupungin köyhyysjutussa esiintynyt työtön Tuulahannele Halsey, 61.

Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta, vaan rankaisevat joka asiasta.

- Tuulahannele Halsey

Tuulahannele Halsey ei ole stressaavien tuntemustensa kanssa yksin. Kelan ja TE-toimiston ohella myös Maahanmuuttovirasto ja lastensuojeluviranomaiset herättävät asiakkaissaan levottomuutta.

Maahanmuuttajat pelkäävät tyypillisimmin kielteistä päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Lastensuojeluviranomaisiin saatetaan suhtautua epäluuloisesti vääränlaisten mielikuvien takia. Kauhuskenaariossa lastensuojeluviranomaiset tulla tupsahtavat torppaan ja vievät lapset mukanaan. Tosiasiassa lasten huostaanotto on viimesijainen toimenpide sen jälkeen, kun avohuollon tukitoimet on todettu riittämättömiksi ja lapsen kehitys, terveys tai turvallisuus on vaarassa. Toisin sanoen: kun huostaanottoon päädytään, tilanne on yleensä kriittinen.

Valta yli yksilön

Byrokratia-ahdistus liittyy tunteeseen siitä, että kasvoton laitos käyttää valtaansa yksilöön – tämän persoonaa ja elämäntilannetta huomioimatta. Näin syntyy kokemus oman elämän hallinnan menettämisestä.

Vantaan seurakuntayhtymän leivissä työskentelevä diakoniatyöntekijä Kati Pyykkö tunnistaa ilmiön omasta asiakaskunnastaan. Pyykkö työskentelee alueilla, missä on paljon eläkeläisiä, työttömiä ja maahanmuuttajataustaisia asukkaita.

Kaikkein tyypillisimmin Pyykön asiakkaat jännittävät asioida Kelan ja TE-toimiston kanssa. Näissä instituutioissa ahdistaa ensisijaisesti se, että niiden päätökset vaikuttavat suoraan asiakkaan toimeentuloon. Jos jokin menee vikaan tai tarvitaan lisäselvityksiä, asiakkaan rahansaanti tyrehtyy asian selvittelyn ajaksi – tyypillisimmin viikoiksi, mutta pahimmillaan kuukausiksi.

– Kela on varmasti se ykkönen, jonka kirjeitä minun asiakkaani pelkäävät kaikkein eniten. Tämä johtuu siitä, että Kela hoitaa sekä perustoimeentulotuki- että työttömyysetuusasioita. Monet asiakkaat ovat äärettömän vihaisia Kelalle eivätkä ymmärrä, kuinka siellä voidaan päättää esimerkiksi sairauspäivärahasta tai työkyvyttömyyseläkkeestä ihmistä näkemättä, Pyykkö valottaa.

Kela ja TE-toimisto mainitaan toistuvasti, kun puhutaan kasvottoman byrokratian aiheuttamasta pelosta ja stressistä.

Kela ja TE-toimisto mainitaan toistuvasti, kun puhutaan kasvottoman byrokratian aiheuttamasta pelosta ja stressistä.

Toinen painostavaksi koettu laitos on TE-toimisto ja etenkin aktiivimallin vaatimukset.

– Närää herättää, jos asiakas on oikeasti ollut aktiivinen, mutta unohtanut täyttää jonkin kaavakkeen tai lapun, niin silti leikkuri räpsähtää. Lisäksi eri puolilla Suomea ei ole samanlaisia mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin vaatimuksia, joten aktiivimalli koetaan myös epäoikeudenmukaiseksi.

Toimeentulotukiasioiden siirtyminen sosiaalitoimelta Kelaan on monen kohdalla vain mutkistanut asioita entisestään.

– Kai ajatuksena oli, että toimeentulotukiasiat hoidetaan yhdellä luukulla eli Kelassa. Silti hyvin monen on haettava paitsi Kelan tukia, myös täydentävää, ja sitten vielä harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnalta tai kaupungilta. Eli yhden luukun sijaan asioidaan kolmella luukulla.

Haloo, onko siellä ketään?

Yksi syy viranomaiskammoon on hankala tavoitettavuus.

– Eräs asiakas oli yrittänyt selvittää täydentävään toimeentulotukeen liittyvää asiaansa puhelimitse koko päivän tuloksetta, Pyykkö kertoo.

Monille tuottaa myös vaikeuksia ymmärtää viranomaisten käyttämää kapulakieltä erilaisissa kaavakkeissa.

– Joudun usein suomentamaan asiakkailleni, mitä jokin päätös tarkoittaa. Vaikka minusta on tullut kapulakielen ammattitulkki, en silti itsekään aina ymmärrä, mitä jokin päätös tarkoittaa. Silloin on soitettava kyseiselle viranomaiselle ja selvitettävä asia, Pyykkö sanoo.

– Nykyään asioita ei enää juuri voi hoitaa kasvokkain, vaan kaikki pitäisi tapahtua netissä tai puhelimella. Monilla minun asiakkaillani ei ole saldoa prepaid-liittymässään, joten palvelunumeroihin ei voi soitella. Kaikilla ei ole tietokonetta tai nettiä tai kaikki eivät osaa niitä käyttää. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla asiakkailla voi olla ongelmia kielitaidon kanssa.

Vaikka minusta on tullut kapulakielen ammattitulkki, en silti aina ymmärrä, mitä jokin päätös tarkoittaa.

- Diakoniatyöntekijä Kati Pyykkö

Digiaika asettaa omat haasteensa henkilöille, jotka eivät ole tottuneet asioimaan netin välityksellä, vaan kasvokkain tai puhelimitse. Nykyään asioiden hoitaminen puhelimella on monen jonotuksen ja henkilöltä toiselle pompottelun sävyttämä piina. Henkilökohtaista tapaamisaikaa saattaa joutua odottamaan pitkään.

Viranomaisen ylivalta aiheuttaa myös psyykkisiä seurauksia.

– Byrokratia tekee ihmisestä alistuneen. On tavallista, että ainainen rahattomuuden kanssa kamppaileminen kuluttaa ihmisen henkisiä voimavaroja. Läheskään kaikki eivät jaksa tai osaa hakea heille kuuluvia etuisuuksia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi