Asiantuntijoiden mukaan maailma on nyt lähempänä tuhoa kuin koskaan aiemmin – perjantaina vietettävä Hiroshima-päivä muistuttaa ydinaseiden uhasta
Muodostumassa on uusi ydinaseiden kierre, josta tulisi olla huolissaan, kertoo kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta.
Perjantaina tulee kuluneeksi 76 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Hiroshiman kaupunkiin Japanissa. Samana vuonna kolme päivää myöhemmin myös Nagasakin kaupunki koki saman kohtalon.
Hiroshimaan pudotetun pommin arvioidaan tappaneen vuoden loppuun mennessä noin 140 000 ihmistä ja Nagasakin pommin noin 74 000 ihmistä. Uhreja muistetaan joka vuosi viettämällä maailmanlaajuista Hiroshiman muistopäivää 6. elokuuta.
Kyseessä on historian ainoa kerta, jolloin ydinasetta on käytetty sotatarkoituksessa. Ydinaseet ovat kuitenkin tänäkin päivänä asia, joista meidän tulisi kantaa yhä suurempaa huolta, kertoo kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta.
– Samaan aikaan kun Venäjä kehittää ydinaseteknologiaansa monet muut maat, kuten Intia, Kiina ja Pakistan, ovat lisänneet ydinaseidensa määrää. Tilanne on ollut monessakin mielessä menossa huonompaan suuntaan jo pitkän aikaa, Vuori sanoo.
Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi ydinaseita on seitsemällä muulla valtiolla.
Kokonaisuudessaan ydinaseiden määrä on laskenut. Korkeimmillaan määrä oli 1980-luvulla, jolloin ydinaseita oli noin 60 000 kappaletta. Kun vielä neljä vuotta sitten ydinaseita arvioitiin olevan vajaa 15 000, oli niitä tämän vuoden alussa arviolta reilut 13 000.
Samaan aikaan operatiivisten joukkojen käytössä olevien ydinkärkien määrä on kuitenkin noussut, selviää kesäkuussa julkaistusta Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportista. Tällaisia ydinkärkiä oli viime vuoden alussa 3 720, ja nyt määrä oli 3 825. Heti valmiina käyttöön olevia ydinkärkiä oli noin 2 000, joista lähes kaikki kuuluivat suurimmille ydinasevaltioille Yhdysvalloille ja Venäjälle.
Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi ydinaseita on seitsemällä muulla valtiolla: Iso-Britannialla, Kiinalla, Ranskalla, Israelilla, Intialla, Pakistanilla ja Pohjois-Korealla.
Ydinaseiden määrä uhkaa kasvaa
Erilaisten ydinaseita rajoittavien sopimusten avulla on jo pitkään toteutettu, tai ainakin tavoiteltu, ydinaseriisuntaa. Nyt kehitys näyttäisi kuitenkin olevan menossa toiseen suuntaan, mikä näkyy useiden maiden suunnitelmissa kehittää ydinasevoimiaan.
Yksi esimerkki on Kiina, jonka on kesän aikana uutisoitu rakentavan satoja uusia ohjussiiloja ja kasvattavan ydinasevoimiaan. Vastaavasti myös ainakin Iso-Britannia ja Pohjois-Korea ovat ilmoittaneet tänä vuonna suunnitelmistaan kasvattaa ydinaseidensa määrää huomattavasti.
Huoli useiden maiden ydinaseohjelmien kehittämisestä nostettiin alkuvuodesta esiin myös chicagolaisessa Bulletin of the Atomic Scientist -lehdessä, jonka tiede- ja turvallisuuslautakunta siirsi Tuomiopäivän kellon viisarit osoittamaan sataa sekuntia vaille keskiyötä. Tuomipäivän kello on kehitetty symboloimaan sitä, kuinka lähellä ihmiskunta on tuhoa. Tällä hetkellä maailma on tutkijoiden mukaan lähempänä tuhoa kuin koskaan aiemmin, mikä johtuu ydinaseiden uhan lisäksi myös esimerkiksi koronapandemiasta ja ilmastonmuutoksesta.
Tällä hetkellä maailma on tutkijoiden mukaan lähempänä tuhoa kuin koskaan aiemmin.
Juha Vuoren mukaan muodostumassa on uusi ydinaseiden kierre. Suurten valtioiden purkaessa vanhoja sopimuksia ja kehittäessä ydinasevoimiaan myös muut ydinasevaltiot ryhtyvät samaan.
– Kiinan monet muut statukset ovat nousussa, niin ehkä se haluaa varmistaa, että myös ydinaseväline on ikään kuin samalla tasolla. Intia taas koittaa ottaa Kiinaa kiinni ja Pakistan nokittaa Intiaa. Tässä on monia mahtikamppailuja meneillään, Vuori selittää.
Yhdeksi viime vuosien huolestuttavammiksi käänteiksi Vuori mainitsee Yhdysvaltojen vetäytymisen Iranin ydinsopimuksesta Trumpin presidenttikaudella vuonna 2018. Sopimuksen purkautuminen on kasvattanut merkittävästi huolta siitä, että Iran alkaisi kehitellä ydinaseita. Seuraavana vuonna Yhdysvallat vetäytyi myös Venäjän kanssa solmitusta INF-sopimuksesta, joka kielsi maasta laukaistavat lyhyen ja pitkän matkan ohjukset.
Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset sopimukset avainasemassa
Vaikka muidenkin ydinasemaiden välillä riittää jännitteitä ja esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä on aineinen sodan vaara, pitää Vuori silti suurimpana uhkana Venäjän ja Yhdysvaltojen välistä valtataistelua. Tämä johtuu siitä, että nuo kaksi valtiota omistavat peräti 90 prosenttia maailman ydinaseista.
– Kyllä Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseiden määrä on ihan omaa luokkaansa. Ne olisivat maailman lopettajat, jos sota syttyisi, Vuori sanoo.
Venäjän tiedetään kehittäneen viime vuosien aikana paljon uutta ydinaseteknologiaa, mikä voi Vuoren mukaan yllyttää myös Yhdysvaltoja asevarustelun kierteiseen. Se taas voi lisätä maiden välistä jännitettä entisestään.
– Nyt odotetaankin, mikä Bidenin näkemys tulee olemaan. Obama asetti presidenttikaudellaan tavoitteeksi, että ydinaseiden roolia vähennetään Yhdysvaltojen sotilasopeissa. Oletettavasti myös Biden jatkaa tällä linjalla, Vuori kertoo.
YK:n ydinasekieltosopimus on aivan uudenlainen avaus, joka voi toimia porttina eteenpäin.
Tärkeintä olisikin saada Venäjän ja Yhdysvaltain välille luotua nopeasti uusia kahdenvälisiä sopimuksia ydinaseiden rajoittamiseksi, kertoo Vuori. Tällä hetkellä voimassa on New Start -sopimus, jossa maat sitoutuvat rajoittamaan strategisten ydinkärkiensä määrän 1 550:een. Sopimus sai tänä vuonna viime tipassa jatkoa viidellä vuodella ja on voimassa vuoden 2026 helmikuuhun asti.
Vuori itse pitää New Start -sopimuksen jatkamista viime tipassa huonompana vaihtoehtona kuin sitä, että sen tilalle oltaisiin tehty kokonaan uusi sopimus.
– Sopimus on nyt voimassa viisi vuotta, mutta sen jälkeen tiedossa ei ole mitään. Nyt Bidenin ja Putinin pitäisi saada äkkiä neuvottelut käyntiin.
Ydinsulkusopimus on pakottanut valtioita uudenlaisiin kannanottoihin
Ainoana positiivisena merkkinä ydinaseiden vähentämiseksi Vuori näkee tänä vuonna voimaan astuneen YK:n ydinasekieltosopimuksen. Hän uskoo, että uusi sopimus voi saada aikaan edistystä myös yli 50 vuotta voimassa olleessa ydinsulkusopimuksessa.
Ydinsulkusopimus kieltää sellaisia maita, joilla ei ydinaseita ole, hankkimasta sellaisia. Samalla se velvoittaa olemassa olevien ydinaseiden määrän vähentämiseen. Sopimuksen on allekirjoittanut suurin osa maailman maista, yhteensä 177 valtiota. Kuitenkin muun muassa Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat sen ulkopuolella.
– YK:n ydinasekieltosopimus on aivan uudenlainen avaus, joka voi toimia porttina eteenpäin. Ydinsulkusopimus on ollut jumissa jo vuosikaudet ja tämä voisi luoda sille painetta saada aikaan edistystä. Ainakin se on pakottanut valtioita uudenlaisiin kannanottoihin ja herättänyt siihen, että asian suhteen on tehtävä jotain.
YK:n ydinasekieltosopimuksen on ratifioinut jo yli 50 maata. Suomi ei ole listassa mukana, mutta Helsingin kaupunki allekirjoitti kesäkuussa International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) -kampanjan vetoomuksen, joka tukee ydinasekieltosopimusta ja kehottaa hallitusta liittymään siihen. Vetoomuksen oli allekirjoittanut heinäkuun alkuun mennessä lähes 400 kaupunkia 17:stä eri maasta, selviää STT:n tiedotteesta.
Juha Vuoren mukaan vetoomus on osoitus siitä, että Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka katsovat aiheelliseksi ydinasekieltosopimukseen liittymisen. Hän kuitenkin huomauttaa Suomen ulkopolitiikan olevan perinteisesti kansalaiskeskustelun ulkopuolella olevaa.
– Se, missä Suomella on rooli vaikuttaa ydinasepolitiikkaan, on Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset neuvottelut, joiden isännöintipaikkana Suomi on aiemminkin toiminut.
Hiroshima-päivän tapahtuma Helsingissä
Japaniin pudotettujen atomipommien uhreja kokoonnutaan muistamaan Töölönlahdelle perjantaina 6.8. kello 21 alkaen. Paikalla lasketaan japanilaisen perinteen mukaisesti kynttilälyhtyjä veteen.
Puhujina tilaisuudessa toimivat yhteiskunnallisen työn pappi Raija Korhonen ja kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist. Musiikista vastaavat laulaja Emma Salokoski ja harmonikkataiteilija Johanna Juhola.
Perinteistä Hiroshima-iltaa on järjestetty jo yli 20 vuoden ajan. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin, ja sen järjestävät Suomen Rauhanliitto, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä ja Töölön seurakunta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Atomipommin isästä J. Robert Oppenheimerista kertova elokuva on hyytävän ajankohtainen – ensimmäinen ydinkoe nimeltä ”Kolminaisuus” käynnisti ketjureaktion
AjankohtaistaYdinaseita on maailmassa nyt 12 500, ja tutkijoiden maailmanlopusta varoittava Tuomiopäivän kello lähellä keskiyötä.
