null Auttamisjärjestelmään päätyvien ihmiskaupan uhrien määrä on yli kolminkertaistunut viime vuosien aikana – nyt määrä hiipuu, koska apua tarvitsevia ei tavoiteta

Auttamisjärjestelmään päätyvien ihmiskaupan uhrien määrä on yli kolminkertaistunut viime vuosien aikana – nyt määrä hiipuu, koska apua tarvitsevia ei tavoiteta

Maahanmuuttoviraston auttamisjärjestelmän asiakkaista 770 on mahdollisia ihmiskaupan uhreja ja 222 heidän alaikäisiä lapsiaan.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on jo lähes tuhat asiakasta, selviää Maahanmuuttoviraston puolivuotiskatsauksesta. Auttamisjärjestelmän asiakasmäärät ovat yli kolminkertaistuneet viimeisen neljän vuoden aikana. Tänä vuonna luku oli kesäkuun lopussa 992, kun neljä vuotta sitten vastaava luku oli vain 269.

Auttamisjärjestelmään vuosittain hakevien määrä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kasvussa. Tämän vuoden alkupuoliskolla järjestelmään otettiin 109 uutta asiakasta. Kaiken kaikkiaan esityksiä henkilön ottamiseksi järjestelmään vastaanotettiin 147, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Maahanmuuttoviraston apulaisjohtaja Katri Lyijynen kertookin, että uusien asiakkaiden määrä näyttäisi olevan hiipumassa. Lyijynen epäilee sen johtuvan ainakin osittain koronaviruspandemiasta, joka vähentänyt merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrää.

– Turvapaikanhakijat ovat alttiita hyväksikäytölle ja sellainen ryhmä, jonka joukosta ihmiskaupan uhreja tunnistetaan paljon. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita tulee Suomeen todella pieni määrä, minkä vuoksi heitä ei meille auttamisjärjestelmäänkään juuri ohjaudu, Lyijynen kertoo.

Sellainen näppituntuma meillä on, että työvoimaan liittyvä hyväksikäyttö olisi lisääntynyt.

Viime vuonna kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyikin järjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä. Tavallisesti turvapaikanhakijoita tunnistetaan paljon ihmiskaupan uhreiksi siitä syystä, että he kulkevat viranomaisprässin läpi. Lyijynen kuitenkin huomauttaa, että koronapandemia on vähentänyt myös suomalaisten asiakkaiden ja viranomaisten kontakteja, minkä vuoksi mahdollisia ihmiskaupan uhreja on ollut ylipäätään vaikeampi tavoittaa.

– On kansainvälisesti ja Euroopankin tasolla tiedossa, että koronatilanne on altistanut haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä hyväksikäytölle. Pandemialla on ollut ehdottomasti negatiivisia vaikutuksia ihmiskauppaan, Lyijynen sanoo.

Tänä vuonna järjestelmään otetuista asiakkaista 45 on joutunut ihmiskauppaan viittaaviin olosuhteisiin Suomessa ja 64 Suomen ulkopuolella. Heistä 13 on alaikäisiä. Suurin asiakasryhmä on pakkotyön uhrit. Muita hyväksikäytön tapoja ovat olleet seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitto sekä hyväksikäyttäminen rikollisessa toiminnassa.

Lyijynen kertoo olevan mahdotonta arvioida, onko hyväksikäytön määrä liikkunut kokonaisuudessaan mihinkään suuntaan. Hän pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että Suomessa tapahtuvaa pakkotyötä tapahtuu aiempaa enemmän.

– Sellainen näppituntuma meillä on, että työvoimaan liittyvä hyväksikäyttö olisi lisääntynyt, Lyijynen kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi