Munkkien päällä oleva sokerikuorrutetta kutsutaan pomadaksi, mutta itse leivonnaista kutsutaan ainakin kahdella eri nimellä.
Berliininmunkki vai piispanmunkki? Turkulaiset tahtovat pitää kiinni herkun kirkollisesta nimestä
Nimi, jota käytät vaaleanpunaisella kuorrutetusta uppopaistetusta leivonnaisesta saattaa paljastaa sen, mistä olet kotoisin.
Suomen kieli ja ruoka – siinäpä kaksi aihetta, joista saa aikaan pitkän ja tunteikkaan keskustelun.
Jokavuotiset laskiaispulla hillolla vai marsipaanilla -väännöt ovat tästä hyvä esimerkki. On olemassa myös toinen leivonnainen, joka herättää suuria intohimoja: berliininmunkki, piispanmunkki, piispis, millä nimellä tuota ihanaa vaaleanpunaisella sokerikuorrutteella eli pomadalla kuorrutettua herkkua haluaakin kutsua.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa leivonnainen tunnetaan berliininmunkkina, mutta erityisesti Turussa ja sen lähistöllä leivonnaisen nimi on piispanmunkki. Asiaa tutkineen tuusulalaisen valokuvaajan mukaan berliininmunkki vai piispanmunkki -vyöhykkeen raja kulkee jossakin Raision kohdalla.
Ihmiset eivät ole selvästikään valmiita hyväksymään sitä tosiseikkaa, että munkilla voisi olla kaksi eri nimeä, vaan käyvät sosiaalisen median kanavissa, kahviloissa ja huoltoasemilla keskustelua siitä, mikä on herkun oikeaoppinen nimi. Facebookissa on esimerkiksi Piispanmunkki on piispanmunkki -ryhmä, jonka ”jäsenet pyrkivät levittämään piispanmunkin ilosanomaa koko maahan”. Ryhmässä jaetaan kuvia munkeista ja siitä, millä nimellä tuotetta missäkin myydään. Havainnot noudattavat enimmäkseen loogista Turun seutu vs. muu maailma -linjaa, mutta yllätyksiäkin on. Yksi esimerkki tästä on Kanta-Hämeessä, Forssan kupeessa sijaitseva Jokioisten kunta, jossa Jokioisten leipä -leipomo valmistaa ja myy nimenomaan piispanmunkkeja.
Ruotsinlaivalla on tiettävästi vältetty suurimmat tunteenpurkaukset myymällä leivonnaista ytimekkäällä nimellä munkki.
Piispanmunkki on piispanmunkki -ryhmässä on toisaalta raportoitu turkulaisesta kahvilasta, jossa oli yllättäen myynnissä berliininmunkkeja. Ruotsinlaivalla on tiettävästi vältetty suurimmat tunteenpurkaukset myymällä leivonnaista ytimekkäällä nimellä munkki. Ympäri Suomen tuotteitaan välittävä Fazer taas myy munkkejaan nimellä berliininmunkki. Joissakin kaupoissa samaa tuotetta voi siis nähdä myytävän kahdella eri nimellä.
Mutta mitkä sitten ovat tarinat nimien taustalla? Erään teorian mukaan muuan turkulainen leipuri päätti 1900-luvun alkupuolella antaa kuorrutetulle munkille nimen piispanmunkki. Tuolloin kuorrute oli vielä valkoinen, vähän kuin piispan liperit. Arkkipiispan kaupungissa mielikuva oli ymmärrettävä.
Berliininmunkki-nimen historia on pidempi. Ruotsissa nimi ”berlinermunk” on tunnettu jo 1840-luvulla. Länsinaapuriin leivonnainen saapui Saksasta, jossa se tunnetaan nimellä ”Berliner Pfannkuchen”. Tässä vaiheessa törmätään kuitenkin ongelmaan. Näitä saksalaismunkkeja on tehty sekä sellaisena versiona, joka näyttää ihan tavalliselta hillomunkilta sokerikuorrutteineen, että sellaisena versiona, jossa on valkoinen sokerimassakuorrute. Ruotsissa taas berlinermunk-reseptit voivat neuvoa tekemään ihan tavallisia pyöreitä sokerimunkkeja.
Saksalaisia Berliner Pfannkucheneita. Kuva: Evgeny Miroshnichenko
Suomessa munkkikulttuuri vaikuttaa rikkaammalta ja nimiasioissa ollaan selvästi puhdasoppisempia. Onhan meillä myös vappumunkit, joissa on reikä keskellä, munkkipossut, kotkalaiset possot ja muut. Tyylejä on monia, ja siitäkin voidaan olla montaa mieltä, onko piispanmunkki tai berliininmunkki edes pyöreä, vai ulottuuko nimi myös pitkulaisiin munkkeihin.
Kutsuipa tuota suloista kahvihetkien kruunaajaa sitten berliininmunkiksi tai piispanmunkiksi, uskonnollisesta sanastosta kumpuavalta nimeltä ei voi välttyä. Sana ”munkki” tulee nimittäin siitä, että upporasvassa pullistunut ja paistettu leivonnainen muistutti luostareissa eläneitä ruskeakaapuisia miehiä. Nimitys on ollut käytössä jo 1600-luvulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Voileipäkakku palvelee elämänkaaren kaikissa juhlissa kasteesta hautajaisiin – yhden täytteen kakku on helppo valmistaa
Hyvä elämäVoileipäkakku on juhlapöydän klassikko 1950-luvulta, ja usein se saa edelleen kinkku- tai kalatäytteen.
Näin leivot mokkapalat – klassikkoleivonnainen valmistuu seurakunnan kokkikerhossa
Hyvä elämä Ajankohtaista
