null Colourful Espoon nuortenleirillä toteutuu lähimmäisenrakkaus – ”Muurit murtuvat, kun ihmiset tutustuvat toisiinsa”

Norsunluurannikolta Espooseen muuttanut Alassane Ouedraogo toimii ohjaajana Colourful Espoon nuorten leirillä.

Norsunluurannikolta Espooseen muuttanut Alassane Ouedraogo toimii ohjaajana Colourful Espoon nuorten leirillä.

Ajankohtaista

Colourful Espoon nuortenleirillä toteutuu lähimmäisenrakkaus – ”Muurit murtuvat, kun ihmiset tutustuvat toisiinsa”

Suositulle nuorten leirille kokoontuvat suomalaiset ja maahanmuuttajanuoret. Tärkeintä on yhdessäolo.

Espoon Soukassa asuva Alassane Ouedraogo tuntee nuorten elämää. Hän on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä yhteisöpedagogi. Tätä nykyä hän työskentelee Kivenlahden perheryhmäkodissa. Siellä asuu turvapaikan saaneita nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen ilman vanhempiaan.

– Turvapaikkajärjestelmä on minulle tuttu. Olen itsekin käynyt läpi koko prosessin, hän kertoo.

Kaksitoista vuotta sitten Ouedraogo pakeni Norsunluurannikon sisällissotaa. Hän oli tuolloin 28-vuotias.

– Puhuin ranskaa, en englantia. Minun oli pakko oppia nopeasti suomen kieli. Siinä auttoi kova halua oppia sekä koulutaustani. Asiat eivät ole kaikilla yhtä hyvin. Turvapaikanhakijoissa on myös luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria.

Ouedraogo kiittelee, että pääsi suorittamaan nuorisotyön opinnot oppisopimuksella Espoonlahden seurakunnassa. Yhteydet sinne ovat säilyneet, ja yhteistyö toimii.

Hän toimii ohjaajana huhtikuussa järjestettävällä Colourful-leirillä jo ainakin neljättä kertaa. Leiri kiinnostaa perheryhmäkodin nuoria, samoin sieltä jo pois muuttaneita täysi-ikäisiä nuoria.

Leirillä käy asiantuntijoita kertomassa Suomen kulttuurista, laeista, yhteiskunnan tasa-arvosta, seksuaalisen kanssakäymisen ikärajoista. Siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei.

Tärkeintä leirillä on Ouedraogon mukaan yhdessäolo. Siellä puuhaillaan monenlaista: tanssitaan, soudellaan, sup-lautaillaan, saunotaan. Kun suomalaiset ja maahanmuuttajanuoret tutustuvat toisiinsa, rikotaan me ja ne -muuria.

– Leirillä käy asiantuntijoita kertomassa Suomen kulttuurista, laeista, yhteiskunnan tasa-arvosta, seksuaalisen kanssakäymisen ikärajoista. Siitä, mitä voi tehdä ja mitä ei, Ouedraogo sanoo.

Keskustelu aiheista on usein jatkunut vielä perheryhmäkodissa etenkin niiden kanssa, jotka eivät ole ymmärtäneet kaikkea huonon kielitaitonsa takia.

Leirille voi osallistua taustasta ja uskonnosta riippumatta. Ouedraogo pitää leiriä yhtenä seurakuntatyön perusmuodoista. Hänen mielestään se on oivallinen tapa toteuttaa lähimmäisenrakkautta.

– On hienoa, että leiri suunnitellaan yhteistyössä ja että myös nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Se, että heidän mielipiteensä tulevat kuulluiksi, sitoo joukkoon.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.