Diakonissalaitos ehdottaa parannuksia alaikäisten maahantulijoiden tilanteeseen – odottaminen ja tilapäisyys lisäävät turvapaikkaa hakevien nuorten toivottomuutta
Suomeen saapunut nuori Hilan leirikeskuksessa viisi vuotta sitten. Lähdekuvat: Istock ja Maija Saari

Suomeen saapunut nuori Hilan leirikeskuksessa viisi vuotta sitten. Lähdekuvat: Istock ja Maija Saari

Diakonissalaitos ehdottaa parannuksia alaikäisten maahantulijoiden tilanteeseen – odottaminen ja tilapäisyys lisäävät turvapaikkaa hakevien nuorten toivottomuutta

Ehdotusten taustalla on Diakonissalaitoksen pitkä kokemus lastensuojelusta, traumojen hoidosta ja yksin Suomeen tulleiden alaikäisten auttamisesta.

Alaikäisen lapsen tai nuoren turvapaikkaan pitäisi aina kuulua oikeus yhdistää perhe, ellei se ole selkeässä ristiriidassa lapsen edun kanssa. Lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja oppimista pitäisi tukea niin, että he voivat kehittyä itsenäisiksi toimijoiksi.

Alle 18-vuotiaalle yksin tulleelle turvapaikanhakijalle pitäisi myöntää turvapaikka aina vähintään neljäksi vuodeksi, ellei ole täysin ilmeistä, ettei siihen ole perusteita. Yhteiskunnallista keskustelua pitäisi käydä faktapohjalta ja samalla tietoisesti vahvistaa myötätuntopuhetta ja sitä, että maahanmuuttajanuorten oma ääni saadaan kuuluviin.

Siinä tiivistetysti neljä toimenpide-ehdotusta, joiden Diakonissalaitos katsoo helpottavan alaikäisten maahantulijoiden kotoutumista yhteiskuntaan. Toimet tukisivat niitä lasten oikeuksia, joihin Suomi allekirjoittamillaan kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut. Ne myös ennaltaehkäisisivät ongelmia, joita muusta yhteiskunnasta syrjään jäämisestä ja toivottomuudesta voi aiheutua.

– Nostamme tuoreessa raportissamme esiin epäkohtia, joiden olemme nähneet toistuvan usein tai jotka ovat sen verran räikeitä, että niihin on syytä kiinnittää huomiota. Mitä varhaisemmin niihin kyetään tarttumaan, sitä pienemmiksi jäävät inhimilliset ja taloudelliset kustannukset, sanoo Tuija Åstedt, Diakonissalaitoksen Globaali vastuu ja lähimmäisyys toimialueen johtaja.

Monikulttuuriset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä

Toimenpide-ehdotukset löytyvät Diakonissalaitoksen maanantaina julkistamasta artikkelikokoelmasta Näkökulmia monikulttuurisen taustan omaavan lapsen ja perheen tukemiseen. Nyt kun julkisuudessa on paljon keskusteltu uhkakuvista ja ongelmista, kuten viimeksi maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemistä rikoksista, on Tuija Åstedtin mukaan erityisen ajankohtaista nostaa esiin asioita, joita korjaamalla niitä voitaisiin ennalta estää.

– Ihan ensimmäiseksi on hyvä huomata, että kun puhutaan monikulttuurisista lapsista ja nuorista, niin eivät he ole mikään yhtenäinen ryhmä. Heidän joukossaan on monesta maasta tulleita, monia eri kieliä äidinkielenään puhuvia, Suomessa syntyneitä ja muualta tänne tulleita, osaavia ja niitä, joilla on paljon oppimista. Yhteistä on lapsuus ja nuoruus eli ikävaihe, sanoo Åstedt.

Tuija Åstedt on Diakonissalaitoksen toimialajohtaja. Hän korostaa sitä, että nuorten kasvua ja kotoumista haittaaviin epäkohtiin kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tuija Åstedt on Diakonissalaitoksen toimialajohtaja. Hän korostaa sitä, että nuorten kasvua ja kotoumista haittaaviin epäkohtiin kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, joilla voidaan tukea jokaista nuorta yksilönä. Diakonissalaitoksella on sekä tutkimustietoa että kokemusasiantuntijuutta toiminnasta lasten ja nuorten parissa.

Diakonissalaitoksella on 110-vuotinen kokemus lastensuojelutyöstä. Åstedt kertoo, että maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrä on nykyisin jopa 60 prosenttia lastensuojelun asiakkaista. Heitä on Diakonissalaitoksella 60–120 vuodessa.

Diakonissalaitoksen raportissa kerrotaan, että lastensuojelussa kohdattavat maahanmuuttajaperheet ovat usein joutuneet kokemaan monenlaisia kasautuvia ja ylisukupolvisia sotaan ja pakolaisuuteen liittyviä kokemuksia. Perheen tilanteen vakauttaminen ja turvallisuuden tunteen palauttaminen vaativat usein paljon työtä.

Monet lasten ja nuorten tai heidän perheenjäsentensä traumat vaativat hoitoa Diakonissalaitoksen psykotraumatologian keskuksessa. Siellä kuntoutetaan sodan, pakolaisuuden ja usein myös kidutuksen vaurioittamia aikuisia, lapsia ja perheitä.

Lapsella on oikeus perheeseen

Vuosi 2015 jäi historiaan hyvin poikkeuksellisena vuotena. Eurooppaan saapui silloin 95 000 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa. Näistä yli 3 000 päätyi Suomeen. Tämän jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä laski nopeasti, ja samoin ilman huoltajaa saapuneiden lasten määrä. Vuosina 2018 ja 2019 heitä tuli kumpanakin vain noin sata.

Diakonissalaitos oli yksi niistä toimijoista, jotka ottivat nopeasti kopin poikkeuksellisesta tilanteesta. Ensin se järjesti vastaanottopalveluja, sitten perheryhmäkotitoimintaa yksin saapuneille lapsille ja nuorille ja lopulta hankki heille vapaaehtoisia kummeja ja kummiperheitä. Heidän tehtävänsä on auttaa nuoria kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lasten, joilla ei ole vanhempia, on tärkeä saada heti riittävästi tukea, jotta lapsi saa Suomessa hyvän alun. – Tuija Åstedt

Näissä toiminnoissa kohdatut lapset, nuoret ja perheet ovat Åstedtin mukaan taustana sille, mitä Diakonissalaitos esittää havaitsemiensa epäkohtien korjaamiseksi.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus perheeseen ja perheellä on suuri merkitys lapselle. Niiden lasten, joilla ei ole vanhempia, on tärkeä saada heti riittävästi tukea, jotta lapsi saa Suomessa hyvän alun, Åstedt sanoo.

Diakonissalaitoksen kummiperheissä nuoret tutustuvat suomalaiseen arkeen. Kuvassa korjataan pihapiirin luumusatoa.

Diakonissalaitoksen kummiperheissä nuoret tutustuvat suomalaiseen arkeen. Kuvassa korjataan pihapiirin luumusatoa.

Yksin Suomeen tulleiden lasten perheidenyhdistäminen on Suomessa raportin mukaan usein hankalaa, eikä välttämättä koskaan johda nuoren toivomaan lopputulokseen. Perhe ei ole saanut lupaa tulla tänne.

Osa nuorista on puolestaan kadottanut yhteyden perheeseensä matkalla tai perheenjäsenet ovat kuolleet. Eräs raporttiin haastateltu nuori kertoo: ”Perhe kuollut ja veli hävinnyt, vaikea puhua tästä asiasta… niin iso ja surullinen asia.”

Perheen yhdistämisen vaikeus johtaa raportin mukaan sitä, että Suomi kohtelee lapsia epätasa-arvoisesti. Lapsen edun pitäisi aina olla etusijalla ja yleensä se on, että perhe yhdistyy. Joissakin tilanteissa näin ei ole, joten päätös aina pitää tehdä yksilöllisesti.

Nuoren pitäisi saada heti pidempi oleskelulupa

Lasta tai nuorta ei Diakonissalaitoksen mukaan koskaan pitäisi palauttaa maahan, jossa hänellä ei ole sukulaisia ja johon ainoa yhteys on se, että maa on hänen vanhempiensa synnyinmaa. Nyt moni raporttiin haastateltu nuori pelkäsi tällaista kohtaloa.

Monella Suomeen yksin tulleella nuorella on vaikeita traumoja ja jatkuvia painajaisia, joiden taustalla on lähtömaan tilanne tai se, mitä matkan varrella on tapahtunut. Näitä kokemuksia ei ainakaan helpota se jatkuva epävarmuus, jota he Suomessa turvapaikkapäätöstä odottaessaan joutuvat kokemaan.

Esimerkiksi Diakonissalaitoksen perheryhmäkodissa olleista vain pari sai suoraan neljän vuoden mittaisen oleskeluluvan eli turvapaikan. Muut raporttiin haastatellut nuoret saivat vuoden mittaisia lupia, joihin he ovat joutuneet hakemaan saman tien jatkolupaa. Tämä johtui siitä, että prosessi oli niin hidas, että luvasta oli ehtinyt kulua jo kuukausia.

”Kännykästä näin, että pommeja räjähti Afganistanissa paljon. Voin sanoa, että joka minuutti ajattelin oleskelulupa-asiaa ja pelkäsin”, kuvaa eräs nuori ahdistustaan. Raportissa turvapaikkaprosessiin liittyvää tilapäisyyden tunnetta kuvataan sanoilla hiipivä toivottomuus. Mihinkään ei voi asettua, mieli on maassa ja koulunkäynti hankaloituu.

Diakonissalaitoksen mukaan vuoden mittaisista luvista pitäisi luopua. Jos ei ole täysin ilmeistä, että hakemus on perusteeton, päätös pitäisi alle 18-vuotiailla tehdä aina neljäksi vuodeksi. Oikeutta kouluun pitäisi tukea myös lukiossa ja kannustaa muutenkin nuorten osallisuutta ja itsenäistä toimijuutta. Tällä on yhteys myös radikalisoitumisen ehkäisyyn.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi