Hallitus perusteli vähenevää rahoitusta kirkollisveron tuoton odotetulla kasvulla, mutta kirkollisveroa ei käytetä hautaustoimeen.
Eduskunta hyväksyi kirkon saaman rahoituksen leikkaamisen – ”Olemme luonnollisesti pettyneitä tilanteeseen”, sanoo kirkkoneuvos
Asiaa käsitelleessä hallintovaliokunnassa kansanedustajat kolmesta eri puolueesta jättivät aiheesta vastalauseen.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka vähentää evankelis-luterilaisen kirkon valtiolta saamaa rahoitusta 19,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kotimaa.
Lakimuutoksesta äänestettiin eduskunnassa kahdella eri käsittelykerralla 15. marraskuuta ja 22. marraskuuta. Ensimmäisessä käsittelyssä muutos meni läpi äänin 96–69 (poissa 34), toisessa käsittelyssä äänet jakautuivat 117–40 (poissa 42). Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin lakiesitysten sisällöstä ja toisessa käsittelyssä lakien lopullisesta hyväksymisestä.
Kyseessä oli leikkaus rahoitukseen, jota evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko saavat lakisääteisten, yhteiskunnallisten tehtäviensä hoitamisesta. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Erityisesti päätös vaikuttaa hautaustoimeen, johon suurin osa rahoituksesta on mennyt.
Evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus vastusti leikkauksia muun muassa siksi, että leikkaukset kohdistuivat lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja siksi, että leikkaukset saattaisivat asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, jos hautauskuluja pitää alkaa kompensoida kirkollisverovaroin. Turussa marraskuun alussa 2024 kokoontunut kirkolliskokous yritti vielä vedota valtioneuvostoon, että hautaustoimilakia muutettaisiin niin, että kirkon jäsenyys voitaisiin huomioida hautausmaksuissa.
Kirkon näkökulmasta kyse on säästötarpeista
Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja oli yksi niistä asiantuntijoista, joita eduskunnan hallintovaliokunta kuuli asiaa valmistellessaan. Kirkkohallituksessa työskentelevä Pihlaja kommentoi eduskunnan tekemää päätöstä Kirkko ja kaupungille sähköpostitse.
– Olemme luonnollisesti pettyneitä tilanteeseen. Leikkausta on perusteltu kirkollisverotulojen mahdollisella kasvulla, mutta kuten hallituksen esityksestä ja eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, tilanne on oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallinen, jos hautaustoimen kustannusten kattamiseen päädytään käyttämään kirkollisverojen tuottoa.
– Kirkon näkökulmasta kyse on puhtaasti valtion säästötarpeista, hän jatkaa.
Hallitus perusteli muutosta sillä, että kirkollisveron tuotto kasvaisi evankelis-luterilaisen kirkon osalta arviolta 48 miljoonalla eurolla. Kirkollisveroa ei kuitenkaan käytetä hautaustoimeen, vaan kulut on pyritty kattamaan valtion rahoituksella.
Kirkkojen roolista ja rahoituksesta tehtävä selvitys
Asiaa käsitelleen eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että esityksellä ei ole vaikutusta evankelis-luterilaisten kirkon jäsenten ja kirkkoon kuulumattomien yhdenvertaisuuteen, jos seurakunnat ja seurakuntayhtymät päätyvät korottamaan hautaustoimen palveluista perittäviä maksuja.
Valiokunta toi mietinnössään esiin sen, että tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos hautaustoimen kulujen kattamiseen päädytään käyttämään kirkollisverojen tuottoa.
Hallintovaliokunnassa mielipiteet evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rahoituksen leikkaamisesta jakautuivat, ja asiasta tehtiin kolme vastalausetta. Vastalauseen jättivät SDP:n kansanedustajat Eemeli Peltonen, Paula Werning ja Timo Suhonen, Keskustan kansanedustajat Hanna Räsänen ja Petri Honkonen sekä Vasemmistoliiton Anna Kontula.
Hallituksen esityksessä todettiin myös, että valtion rahoituksen suhteesta evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin pitäisi laatia selvitys. Myös hallintovaliokunnan mietinnössä tätä kannatettiin. Vasemmistoliiton Anna Kontula totesi vastalauseessaan, että selvitys olisi pitänyt tehdä ensin ja vasta sitten muuttaa kirkkojen rahoitusta ja julkisten tehtävien hoitoa.
– Pyrimme vaikuttamaan siihen, että kyseiseen selvitykseen ryhdytään mahdollisimman nopealla aikataululla, kertoo Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksesta.
Pihlajan mukaan seurakuntia ja seurakuntayhtymiä on jo syksyn kuluessa kehotettu ottamaan valtionrahoituksen leikkaus huomioon ensi vuoden hautaustoimen maksuja määrättäessä.
– Myös keskusrekisterien luovuttamien virkatodistusten maksutasoja tullaan tarkistamaan heti ensi vuoden alussa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle hautaustoimilain pikaista uudistamista – laissa pitäisi olla mahdollisuus huomioida kirkon jäsenyys
AjankohtaistaTurussa kokoontunut kirkolliskokous hyväksyi myös kirkon sisäisen rahanjaon uuden mallin, johon tulee kahden vuoden siirtymäaika.
