Ekumeeniset vihkimiset ovat lisääntyneet
Christian Alexis Laisang ja Nora Hellström kävivät suunnittelemassa häitään Noran kotikirkolla Hakunilassa, mutta valitsivat vihkikirkokseen Vanhankirkon Helsingissä.

Christian Alexis Laisang ja Nora Hellström kävivät suunnittelemassa häitään Noran kotikirkolla Hakunilassa, mutta valitsivat vihkikirkokseen Vanhankirkon Helsingissä.

Ekumeeniset vihkimiset ovat lisääntyneet

Avioliittoon vihkimisessä voidaan huomioida kummankin puolison äidinkieli ja kirkkokunnan perinteet.

Filippiineiltä Suomeen muuttanut Christian Alexis Laisang, 32, kosi tyttöystäväänsä Nora Hellströmiä, 23, reilu kaksi kuukautta sitten. Ajatuksissa vilahti vihkiminen maistraatissa ja varsinaisten häiden järjestäminen sulhasen kotimaassa.

– Christianin sisko on hääsuunnittelija. Olisimme voineet mennä valmiisiin häihin, sanoo Hellström.

Yhteisen kodin hankkimiskulut saivat parin toisiin ajatuksiin. Kirkollinen vihkiminen ja häät pidettäisiin Suomessa tammikuun alussa. Filippiineillä Laisangin äiti hankki avioliiton solmimiseen tarvittavat todistukset.

– Todistukset maksoivat yli sata euroa. Tarvittiin todistus myös siitä, että Christian on katolilainen, jotta meidät voidaan vihkiä luterilaisessa kirkossa. Vihkipapiksemme tulee Vesa Häkkinen Hakunilan seurakunnasta, Hellström kertoo.

Kansainvälistymisen ja monikulttuuristumisen myötä ekumeeniset vihkimiset, joissa puolisot kuuluvat eri kirkkokuntiin, ovat lisääntymään päin. Näin arvioivat kokemuksensa perusteella Vantaan seurakunnissa työskentelevät papit.

– Vaikka vihkimisessä noudatetaan tiettyä kaavaa, toteutusta voidaan rakentaa kuin palapeliä – myös eri kielillä, jos se on tarpeen. Ainakin kysymykset ja lupaukset olisi hyvä toteuttaa kummankin puolison omalla äidinkielellä tai käyttökielellä, toteaa kansainvälisen työn kappalainen Mark Saba Vantaankosken seurakunnasta.

Saba muistaa vihkitilaisuuksia, joissa on käytetty kolmea kieltä: suomea, englantia ja lisäksi vielä arabiaa tai kiinaa.

– En osaa kiinaa, mutta yksi vieraista luki raamatuntekstin kiinaksi. Tärkeää on, että monikulttuurinen tilanne tuntuu turvalliselta ja että kukaan läsnä olevista omaisista tai ystävistä ei tuntisi itseään ulkopuoliseksi.

Monikulttuurisuus tai kahden kirkkokunnan perinteet voivat eri kielien lisäksi olla vihkimisessä esillä muullakin tavoin. Tikkurilan seurakunnan kappalainen Heikki Leppä kertoo, että erääseen vihkimiseen morsiamen helluntailainen isä teki esirukouksen.

Hakunilan seurakunnan kappalainen Vesa Häkkinen valmistautuu vihkimiseen vihkiparin taustat mielessään.

– Kun kyseessä on luterilainen pari, painotan avioliittoa sopimuksena. Silloin, kun toinen vihittävä on katolilainen tai ortodoksi, yritän ottaa huomioon toisen kirkkokunnan sakramentaalisen avioliittokäsityksen.

Häkkisen kokemuksen mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen on monelle Suomeen muualta muuttaneelle merkittävämpi asia kuin kantasuomalaisille.

– Usein myös toimituksen hengellinen puoli korostuu.

Kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollinen, jos toinen puolisoista ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan. Silloin avioliitto voidaan siunata.

Katso video:

http://www.youtube.com/watch?v=X8gcTrLTh0o&feature=c4-overview&list=UUj2cg8jCCCB_ebhwh1qMBLg


 

Jaa tämä artikkeli: