Kirkkoon kuuluvien osuuteen pääkaupunkiseudun väestöstä vaikuttavat muun muassa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus, ikärakenne ja muuttoliike. Kuvat: Jussi Helttunen
Enää alle puolet helsinkiläisistä ja vantaalaisista kuuluu kirkkoon – Espoossa evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä on vielä yli puolet väestöstä
Koko Suomen väestöstä kirkkoon kuuluu nyt 65 prosenttia. Kirkosta erosi viime vuonna yli 63 000 suomalaista.
Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus kaupungin väestöstä on laskenut alle viiteenkymmeneen prosenttiin sekä Vantaalla (49 prosenttia) että Helsingissä (47 prosenttia). Espoolaisista kirkkoon kuuluu vielä yli puolet, 52 prosenttia väestöstä. Tiedot käyvät ilmi seurakuntien jäsentilastoista vuodelta 2022.
Liikennettä on yhä kumpaankin suuntaan: kirkosta eronneita oli paljon, mutta niin oli liittyneitäkin. Jäsenmäärään vaikuttavat kirkosta eroaminen, kasteiden lukumäärä, kuolemat, muuttoliike eri kuntien ja kaupunginosien välillä sekä maahanmuutto. Maahanmuuttajista osa on kristittyjä, mutta ei välttämättä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Helsingin tilastollisen vuosikirjan 2022 mukaan vieraskielisiä oli 17,3 prosenttia helsinkiläisistä.
Helsingissä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului viime vuoden lopussa 315 446 henkilöä, mikä on noin 6 808 jäsentä vähemmän kuin vuonna 2021.
Vaihtelu eri ikäluokkien välillä on suurta. Yli 60-vuotiaista helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu vielä yli 60 prosenttia, ja 10–19-vuotiaistakin yli puolet. Suurin kirkkoon kuuluvien ryhmä Helsingissä ovat 20–29-vuotiaat, mutta 30–39-vuotiaista helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu enää 34 prosenttia helsinkiläisistä.
Korkein jäsenyysprosentti oli Pakilan seurakunnassa (68,5) ja matalin itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa (38,6). Mikaelin seurakunta ja Vartiokylän seurakunta yhdistyivät vuodenvaihteessa.
Monikulttuurisuus ja muuttoliike vaikuttavat
Espoossa luterilaisiin seurakuntiin kuuluu tällä hetkellä 159 215 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä kirkkoon kuuluu 67 prosenttia. Kirkkoon liittyneitä oli 1 247 ja kirkosta eronneita 3 161.
Korkeimmat jäsenyysprosentit olivat ruotsinkielisessä Esbo svenska församlingissa (70) ja Tapiolan seurakunnan alueella (56). Matalin jäsenyysprosentti on Leppävaarassa, 45. Monikulttuurisuus ja muuttoliike vaikuttavat Espoossa vahvasti.
– Etenkin nuorille kirkon jäsenyys on valinta, johon pitää olla erityinen syy. Meidän on seurakunnissa löydettävä uusia tapoja tavoittaa ihmisiä ja tulla merkitykselliseksi, Olarin seurakunnan kirkkoherra Antti Malinen sanoo Espoon seurakuntien tiedotteessa.
Monikielisessä väestössä on runsaasti kristittyjä. Heillä ei kuitenkaan ole välttämättä tapana liittyä kirkkoon.
Myös Olarin seurakunnan alueella on runsaasti maahanmuuttajataustaista väestöä. Kirkkoon kuuluu 49 prosenttia seurakunnan alueella asuvista.
– Monikielisessä väestössä on runsaasti kristittyjä. Heillä ei kuitenkaan ole välttämättä tapana liittyä kirkkoon. Meillä on toiminnassa mukana ihmisiä, jotka eivät ole jäseniä, mutta liittyminen ei ole heille akuutti kysymys, Malinen kertoo.
Olarin seurakunnassa on panostettu monikulttuuriseen ja -kieliseen toimintaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on kauppakeskus Isossa Omenassa toimiva Chapple, jossa kohtaavat monenlaiset ihmiset.
Rippikoulun käy yhä suurin osa kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista. Näkymä Espoon seurakuntien rippileiriltä Hvittorpissa Kirkkonummella. Kuva: Saku Soukka
Eniten kirkkoon kuuluvia Hämeenkylässä, vähiten Hakunilassa
Vantaalaisista kirkkoon kuuluu noin 118 700 asukasta eli 49 prosenttia väestöstä. Vuoden 2022 aikana seurakuntien jäsenmäärä suhteessa kaupungin kokonaisväestöön laski ensimmäistä kertaa alle 50:n.
Kirkosta erosi viime vuonna 2 521 vantaalaista, uusia jäseniä Vantaan seurakunnat saivat 908. Korkein jäsenyysprosentti on Hämeenkylän seurakunnan alueella (55) ja matalin Hakunilan seurakunnan alueella (42).
Suurin kirkkoon kuuluvista ikäryhmistä Vantaalla olivat 10–19-vuotiaat (16 388 jäsentä). Toiseksi eniten oli 20–29-vuotiaita (15 387).
Seurakuntien jäsenmäärää on vähentänyt muuttoliike. Vantaalta pois muuttavien joukossa on enemmän kirkkoon kuuluvia vantaalaisia kuin heissä, jotka muuttavat paikkakunnalle.
Myös Vantaalla monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttaa jäsentilastoihin. Suomea äidinkielenään puhuvista vantaalaisista kirkkoon kuuluu 64 prosenttia kaupunkilaisista.
Koko Suomen väestöstä 65 prosenttia kuuluu kirkkoon
Koko Suomen väestöstä 65,1 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mikä tarkoittaa yli 3,6 miljoonaa suomalaista. Sekä kirkosta eronneiden määrä että kuolleiden määrä olivat vuonna 2022 korkeat. Kirkosta erosi 63 700 jäsentä, ja kuolleita oli 51 000.
Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 suomalaista. Neljännes heistä oli 30–39-vuotiaita. Kasteessa kirkon jäseneksi tuli noin 25 000 alle 1-vuotiasta. Kirkkoon liittyi myös paljon nuoria rippikoulun yhteydessä.
Korjattu yksi luku Vantaa-osuudesta 3.2. klo 18.20. Vantaalaisista kirkkoon kuului 118 700 asukasta, ei 188 700 asukasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Vain ihmisille merkityksellinen kirkko voi kasvaa
PuheenvuorotSeurakunnissa on jo pitkään käytännössä alistuttu siihen, että niiden jäsenmäärä laskee. Jeesus ei kehottanut tähän.
