Kuvalähde: Istock
Ensi syksynä koululaiset voivat viettää yön kirkossa – Kallion ja Paavalin seurakunnat haastavat muun Suomen mukaan
Kallion seurakunnan kouluikäisille on suunnitteilla yökyläily ”valvomisen sunnuntaina”.
Kallion ja Paavalin seurakunnat ovat haastaneet Suomen muut seurakunnat Yö kirkossa -kampanjaan. Tavoitteena on saada kouluikäisiä mukaan tapahtumaan, jossa ollaan yötä kirkossa.
Kallion kirkkoherra Riikka Reina, mihin seurakuntia oikein haastetaan ja miksi?
– Haastamme seurakuntia kohtaamaan 7–14-vuotiaita seurakuntalaisia, kuulemaan lapsia ja juhlimaan sitä iloa, jota lapset ja nuoret tuovat kirkkoon. Tähän yökyläily kirkossa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden.
Miksi juuri Kallio ja Paavali tarttuivat asiaan?
– Koko kirkon kouluikäisten parissa tehtävä toiminta on aikanaan lähtenyt liikkeelle nykyisten Kallion ja Paavalin seurakuntien alueelta 100 vuotta sitten. Haluamme, että tällä alueella syntynyttä toimintaa myös juhlitaan. Kun kirkkohallitus ja Nuori Kirkko ry kysyivät, lähdemmekö mukaan ideoimaan "100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa" -juhlavuoteen liittyvää tempausta, niin vastaus oli heti valmis.
Mitä ideaa on siinä, että 7–14-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus viettää yö kirkossa?
– Idea on kutsua jännällä, ikäkauteen sopivalla ja kiinnostavalla tavalla seurakuntalaisia yhteen. Tämän ikäisten lasten ja nuorten mielenmaisemaan kuuluu yökyläily ja samalla myös oman itsenäisyyden hakeminen turvallisissa rajoissa. Nyt kutsujana on seurakunta.
– Seurakunnan leiri- ja retkitoiminta on ollut koululaisten parissa tehtävän työn ydin. Tässä tapahtumassa on taustalla myös Raamatun kertomus 12-vuotiaasta Jeesuksesta temppelissä. Näiden lasten ikäisenä Jeesus katosi vanhemmiltaan ja vietti yön temppelissä. Haluan kuulla lapsilta, miten he näkevät tämän Jeesuksen elämän käännekohdan.
Yökyläily kirkossa on myös luottamuksen ilmaus.
Oletko itse ollut yötä kirkossa? Pitäisikö kokeilla?
– En ole koskaan saanut olla ihan koko yötä kirkossa. Nyt olen luvannut olla mukana puolet yöstä ja tulla aamulla yhteiselle aamupalalle ja messuun. Kalliossa päätämme yön valvomisen sunnuntain messuun. Koko seurakunta pääsee siis osallistumaan tähän tempaukseen.
Sinulla on itselläsi kolme kouluikäistä lasta – kiinnostaisiko moinen tapahtuma heitä?
– Äitinä uskon, että tapahtuma kyllä kiinnostaisi. Yökyläily itselle tärkeiden ihmisten luona on kuulunut minun omaan lapsuuteeni ja myös lasteni lapsuuteen. Lupaamalla toiselle yön luonani viestimme hänelle, että välitämme ja luotamme toisiimme. Yökyläily kirkossa on myös luottamuksen ilmaus.
Rippikoulu tavoittaa Suomessa hyvin nuoria. Eikö se riitä?
– On selvää, että jokainen seurakunnan jäsen on yhtä arvokas. Lapsi ja nuori tarvitsee ja ansaitsee luontevan seurakuntayhteyden jokaisessa ikävaiheessa. Pelkkä rippikoulu ei siis riitä.
– Samalla kun kristillisen kasvatuksen tuen tarve perheissä lisääntyy, niin Suomessa tässä kymmenen ikävuoden tienoilla meillä on toiminnassa katvealue. Leirit kokoavat toki hyvin ja Helsingissä juhlimme Linnanmäellä 10-vuotiaita ja on viikoittaista kerhotoimintaa, mutta tämä ikäluokka tarvitsee uudenlaisen mahdollisuuden kohdata kirkkoa ja seurakuntaa. On tärkeä huomata, että lapset kohtaavat yhä aiemmin uskontoon liittyviä kysymyksiä ja tarvitsevat paikkoja puhua niistä.
Tapahtuma on saanut innoitusta muista Pohjoismaista.
Mitä kirkossa voitaisiin 24 tunnin aikana tehdä? Joko teillä on suunnittelu käynnissä?
– Meillä on tästä historiallisesta juuresta johtuen suunniteltu tapahtumaa jo tosi pitkään. Kouluikäisten parissa työskentelevät työntekijät ovat suunnitelleet iltaa lähinnä kirkkotilan, turvallisuuden ja viestinnän näkökulmasta. Tarvitsemme kirkolle myös aktiivisia seurakuntalaisia, jotka voisivat antaa omaa osaamistaan lasten hyväksi. Heitä kutsun mukaan suunnitteluun nyt. Osaisitko jonkun kiva perinneleikin, leivotko hyvin tai voisitko johtaa vaikkapa rakentelua. Nyt on helppo tulla mukaan järjestämään toimintaa, eikä tarvitse olla koko yötä mukana. Itse toivon, että saamme myös Youtube-lähetystä kirkolta, ja ehkä osallistujat voisivat vähän valmentaa tässä kirkkoherraa.
Onko vastaavaa kokeiltu Suomessa tai maailmalla?
– Muutamissa kirkoissa Suomessa on ollut yö kirkossa jo aiemmin, mutta yhteistä ponnistusta ei ole tehty. Tämä tapahtuma on saanut innoitusta muista Pohjoismaista. Norjan kirkoissa yövytään nimellä Lys vågen eli valonkantajat adventin aikana. Siihen osallistuu neljäsosa maan 11-vuotiaista.
Milloin Yö kirkossa -tapahtumaa vietetään Kalliossa ja muualla Suomessa?
– Yötä kirkossa tullaan viettämään elokuusta adventin aikaan eri puolilla Suomea. Useampi seurakunta on päätynyt mikkelinpäivään, osalla on joku muu kirkkovuoteen sopiva tai oman seurakunnan tapoihin liittyvä aika. Kalliossa aika on valvomisen sunnuntai. Se on 17.11. ja kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Päivän teema liittyy hengelliseen hereillä olemiseen. Lapset ovat konkreettisia, joten pyhän nimi sopii tapahtumaan hyvin.
– Itse olen haastanut kirkkoherroja mukaan tukemaan kampanjaa. Jos jonkun kotikirkossa ei ovia pystytä avaamaan, niin kylään saa tulla. Kallion ja Paavalin kirkkoihin mahtuu väkeä myös muualta. Me emme ole vielä lopullisesti päättäneet ikäluokkia, ehkä 10–12-vuotiaat. Sen ikäisiä on Kallion seurakunnassa 300–400 ja kirkkoon mahtuu jopa tuhat.
Onko tarkoitus, että tämä tehdään vain kerran?
– Toivon, että Kalliossa tästä tulee perinne. Jos seurakuntalaisemme tästä innostuvat, niin Kalliossa kirkon ovet ovat kirkkoherran puolesta auki myös jatkossa. Valvomisen sunnuntai on minusta loistava kirkollinen pyhä pyhittää yökyläilyyn.
– Tämä on kokeilu, jossa tutkitaan, onko tämäntapaiselle toiminnalle kysyntää. Suomessa on pohdittu mini- tai esirippikouluopetusta ja tämä voisi olla siihen hyvä tapa.
Mukana jo 40 seurakuntaa
Yö kirkossa -tapahtumaan on tähän mennessä ilmoittautunut jo 40 seurakuntaa. Osa toteuttaa jutun rovastikunnallisena eli useamman seurakunnan hankkeena. Helsingin seurakunnista on Kallion ja Paavalin lisäksi ilmoittanut ainakin Haaga ja Munkkiniemi. Espoon seurakunnista ovat hanketta koordinoivan Kirkkohallituksen johtavan asiantuntijan Katri Vappulan mukaan mukana jo Tapiola, tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaara, Olari ja todennäköisesti myös Espoonlahti ja Vantaalta Vantaankoski ja Tikkurila.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kirkkoon kuuluminen on Kalliossa tietoisempi päätös kuin missään muualla Suomessa”, väittää kirkkoherra Riikka Reina
AjankohtaistaKallion seurakunnan kirkon ovet ovat auki kaikille, myös vessaa tarvitseville asunnottomille. Seurakunnassa katsotaan rohkeasti peiliin, jotta toiminta on seurakunnan arvojen mukaista.
