Johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen puolustaa kirkon ympäristödiplomia, jota hallintojohtaja Risto Hämäläinen moittii byrokraattiseksi.
Espoon seurakunnat luopuvat kirkon ympäristödiplomista – muiden suurten kaupunkien seurakunnat ovat mukana
Hallintojohtaja Risto Hämäläisen mukaan diplomin raportointi on ollut raskasta, eikä vaikuttavuus ole vastannut odotuksia.
Enemmistö Espoon uusista kirkkovaltuutetuista pitää tärkeänä, että heidän omalla seurakunnallaan on kirkon ympäristödiplomi. Tieto käy ilmi kirkkovaltuutettujen vastauksesta seurakuntavaalien vaalikoneen kysymykseen.
Kysymykseen vastasi 53 kirkkovaltuutettua. Heistä 32 on täysin samaa mieltä ja 16 osittain samaa mieltä siitä, että kirkon ympäristödiplomi on seurakunnalle tärkeä. Espoon yhteisen kirkkovaltuuston 61 jäsenestä kahdeksan ei vastannut kysymykseen.
Kirkon ympäristönsuojelu ei ole enää harrastustoimintaa, vaan samanlaista työtä kuin budjettien ja toimintakertomusten tekeminen.
- Ilkka Sipiläinen
Espoon seurakuntayhtymä on jättäytynyt kirkon ympäristödiplomin ulkopuolelle sen jälkeen, kun sen diplomi vanhentui vuoden 2015 alussa. Hallintojohtaja Risto Hämäläisen mukaan seurakuntayhtymä ei suunnittele diplomin uusimista.
– Espoo hankki aikanaan kirkon ympäristödiplomin ensimmäisten seurakuntien joukossa. Kokemuksemme mukaan diplomi on byrokraattisesti raskas. Sen vaatima raportointi ja seuranta veivät paljon resursseja, mutta vaikuttavuus ei ollut sillä tasolla, jota kaipasimme, Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen vakuuttaa, että diplomista irtautumisen taustalla ei ole halu laistaa ympäristökriteereistä.
Espoon yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi marraskuussa esityksen, jonka mukaan seurakuntien ympäristötyötä kehitetään jatkossa yritysmaailmassa laajasti käytetyn ISO 14 001 -ympäristösertifioinnin avulla. Sertifikaatissa seurakuntayhtymä määrittelee omat ympäristötavoitteensa ja pyrkii niiden noudattamiseen ulkopuolisen auditoijan avulla.
”Oman järjestelmän tekemisessä on iso homma”
Seitsemän suurimman kaupungin seurakuntayhtymistä Espoo on tällä hetkellä ainoa, jolla ei ole ympäristödiplomia. Pääkaupunkiseudulla diplomin piirissä ovat Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien lisäksi Nurmijärven seurakunta sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapituli.
Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen toteaa, että suurin osa suomalaisista kirkon jäsenistä kuuluu diplomiseurakuntaan.
– Näyttää siltä, että seurakunnat ovat ottaneet diplomin omakseen. Viime vuosina moni seurakunta on uusinut ympäristödiplominsa etuajassa ja mukaan on tullut uusia seurakuntia. Kirkon ympäristönsuojelu ei ole enää harrastustoimintaa, vaan samanlaista työtä kuin budjettien ja toimintakertomusten tekeminen.
Sipiläinen myöntää, että osassa seurakunnista ympäristödiplomin hakeminen on koettu raskaaksi. Hänen mukaansa kriittinen palaute on otettu huomioon ja diplomin vaatimaa raportointia on pyritty keventämään.
Sipiläinen suhtautuu epäilevästi siihen, että ympäristötavoitteiden laatiminen paikallisesti olisi diplomia tehokkaampi tapa kantaa ympäristövastuuta.
– Ympäristödiplomin tekemiseen on osallistunut eri alojen huippuasiantuntijoita, jotka tuntevat hyvin kirkon työn. Oman ympäristöjärjestelmän tekemisessä on aika iso homma. Siinä joudutaan helposti keksimään pyörä uudelleen, Sipiläinen sanoo.
Fakta: Kirkon oma ympäristöjärjestelmä
Vuonna 2001 perustettu Kirkon ympäristödiplomi on seurakuntia varten räätälöity ympäristöjärjestelmä. Räätälöinti näkyy muun muassa siinä, että seurakuntien kristillinen ympäristökasvatus on sisällytetty diplomin kriteereihin.
Diplomia uudistetaan parhaillaan, ja diplomikirjan neljännen laitoksen on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2020.
Tällä hetkellä yhteensä 46 seurakunnalla, seurakuntayhtymällä tai kirkon keskushallinnon yksiköllä on voimassa oleva ympäristödiplomi. Espoon ohella kahdeksan muuta seurakuntaa tai seurakuntayhtymää on jättänyt diplominsa uusimatta. Evankelis-luterilaisessa kirkossa on 384 seurakuntaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan seurakunnille myönnettiin jälleen Kirkon ympäristödiplomi
AjankohtaistaKaikissa Vantaan seurakuntien rakennuksissa on siirrytty kokonaan uusiutuvan energian käyttöön viimeisen viiden vuoden aikana.
