null Espoon seurakunnat luopuvat lukuisista kiinteistöistä: ”Paperiliittimistä ja kuulakärkikynistä säästöt eivät tule”

Espoon seurakunnissa on käynnissä rajut kiinteistösäästötalkoot. Karsintalistalla ovat muun muassa lasten kappeli Arkki Sellossa sekä Hilan leirikeskus Kirkkonummella.

Espoon seurakunnissa on käynnissä rajut kiinteistösäästötalkoot. Karsintalistalla ovat muun muassa lasten kappeli Arkki Sellossa sekä Hilan leirikeskus Kirkkonummella.

Espoon seurakunnat luopuvat lukuisista kiinteistöistä: ”Paperiliittimistä ja kuulakärkikynistä säästöt eivät tule”

Säästötalkoissa luovutaan joistakin toimitiloista ja kappeleista, mutta esimerkiksi kirkot ja hautausmaakiinteistöt pidetään ennallaan.

Ratsutorin reunalla kauppakeskus Sellossa on tupakkapaikka. Muutaman metrin päässä siitä kohoaa tumma rakennus, jonka katutason näyteikkunassa on iso valkoinen enkeli. Sisällä kolmannessa kerroksessa sijaitsee lapsille tehty kappeli Arkki, mutta koronan takia ovi on kiinni. Toimintaa on vain silloin tällöin, eikä vahtimestareitakaan ole paikalla.

Leppävaaran seurakunnan nettisivulla kerrotaan, että ”Arkki on paikka, jossa lapset voivat ihmetellä Taivaan Isän luomistekoja”.

Korona-aikaan Arkissa ei ole säännöllistä toimintaa. Mutta silloin, kun on, nettisivuilla kerrotaan, että ”Arkissa istutaan pehmoisilla penkeillä, lauletaan, kuunnellaan Raamatun kertomuksia ja jutellaan niistä. Kappelissa on 80 lapsen kirkkosali sekä monitoimitila.”

Asuntoja ja sijoituskiinteistöjä tämänkertainen prosessi ei koske, mutta asuntokantaa vähennetään koko ajan voimakkaasti.

Viime maaliskuussa Leppävaaran seurakuntaneuvosto päätti, että Arkista luovutaan keväällä 2022. Itse asiassa Leppävaarassa on päätetty luopua monesta muustakin kiinteistöstä.

– Myös kirkkoherranvirastotiloista Stella Business Parkissa on päätetty luopua heti, kun vuokrasopimus päättyy, sanoo Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo.

– Leppävaaran seurakunnalla on kokoonsa nähden useita toimipisteitä. Niiden määrä täytyy sopeuttaa toimintaympäristöön sopivaksi. Arkin lisäksi meillä on esimerkiksi Kilon risti, Perkkaan kappeli, Karakappeli ja lisäksi Uuttu Lintuvaarassa, joiden asemasta täytyy ehkä tulevaisuudessa keskustella, Salo sanoo.

Kurssikeskus Hvittorpista ei olla luopumassa.

Kurssikeskus Hvittorpista ei olla luopumassa.

”Seurakuntaahan ei ole, ellei ole kirkkoa”

Espoon seurakunnissa ja seurakuntayhtymän luottamushenkilöhallinnossa on ollut jo kahden vuoden ajan vireillä prosessi, jossa kiinteistökantaa supistetaan. Jatkossa kaikki Espoon seurakunnat joutuvat arvioimaan ne kiinteistökohteet, joita luopuminen koskee.

Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kirkot sekä hautausmaakiinteistöt, joiden rahoitus on osin kirkollisveroista riippumatonta. Asuntoja ja sijoituskiinteistöjä tämänkertainen prosessi ei koske, mutta asuntokantaa vähennetään koko ajan voimakkaasti.

Espoon seurakuntien budjetin koko on keskimäärin 45 miljoonaa euroa. Siitä enemmän kuin kaksi kolmasosaa menee henkilöstökuluihin ja vajaa kolmannes kiinteistöihin sekä muun muassa hautausmaiden ylläpitoon.

Seurakunnat ovat sopineet, että tästä potista vähennetään yhteensä 7 000 neliötä vuoden 2026 alkuun mennessä. – Petteri Leinonen

Kun kirkon verotulot supistuvat, on päätetty, ettei luovuta ensisijaisesti työntekijöistä vaan seinistä. Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinosen mukaan Espoon seurakunnilla on hallinnassaan yhteensä noin 50 000 neliötä kiinteistöjä.

– Seurakunnat ovat sopineet, että tästä potista vähennetään yhteensä 7 000 neliötä vuoden 2026 alkuun mennessä. Seurakuntaahan ei ole, ellei ole kirkkoa, ja yhdestäkään kirkosta ei olla luopumassa, hän sanoo.

Leinosen mukaan hautausmaakiinteistöistä ei aiota luopua. Sen sijaan seurakunnat ovat tehneet periaatepäätöksen, että Kirkkonummella sijaitsevasta Hilan leirikeskuksesta tullaan luopumaan.

– Omistukseen jää asuntoja ja joitakin kiinteistökehityskohteita. Mainitut 7 000 neliötä koostuvat siis seurakuntien palvelutuotannon käytössä olevista tiloista tai yhtymän erilaisista toimitiloista, Leinonen sanoo.

Leppävaaran kirkossa tehtiin sisäilmaa korjaava remontti vuonna 2019. Kirkkoherra Kalervo Salon mukaan muiden kiinteistöjen määrä täytyy sopeuttaa seurakunnan toimintaympäristön mukaiseksi.

Leppävaaran kirkossa tehtiin sisäilmaa korjaava remontti vuonna 2019. Kirkkoherra Kalervo Salon mukaan muiden kiinteistöjen määrä täytyy sopeuttaa seurakunnan toimintaympäristön mukaiseksi.

Ovatko ostoskeskuskappelit jo liian kalliita kirkolle?

Espoon kaupungin runsaan 330 neliökilometrin alalle on ripoteltu Sellon Arkin lisäksi 24 muuta kappelia. Niiden lisäksi on seurakuntakoteja ja erilaisia kerho- ja muita toimitiloja.

– Nopein tapa säästää kiinteistöistä on myydä niitä, mutta se ei aina onnistu kiinteistöjen suppean kaavallisen käyttötarkoituksen takia, Leinonen sanoo.

– Aika usein kiinteistöistä luopumiseen sisältyy niiden käyttötarkoituksen muutos, johon voi kuulua myös asemakaavan muuttaminen tai kohteen laajat muutokset. Päätöksiä luopumisesta voidaan tehdä nopeammassa aikataulussa, mutta taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta kymmenenkin vuotta myöhemmin.

Leinosen mukaan seurakuntaneuvostot joutuvat arvioimaan ja arvioittamaan omassa käytössään olevien kiinteistöjen prioriteetteja.

Seurakunnan ydintehtäviä ei Salon mielestä voida kuitenkaan siirtää kokonaan nettiin.

– Kalliiden kauppakeskustilojen kanssa seurakunnat joutuvat punnitsemaan, millaiset tilat parhaiten palvelevat seurakuntalaisia ja seurakunnan toimintaa ja onko tärkeämpää maksaa kauppakeskuksen tilavuokraa vai ylläpitää omaa hajautettua kappeliverkkoa, Leinonen sanoo.

Esimerkiksi Ison Omenan Chapplesta seurakuntaneuvostolla ei ole ollut halukkuutta luopua, mutta toisaalta Leinosen mukaan ei ole osoitettu vastaavasti muutakaan kohdetta yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Valinnat ovat väistämättömiä, koska tulevaisuudessa kirkon kassavirta pienenee.

– Evankelis-luterilaisella kirkolla on muun muassa viidentoista vuoden päähän ulottuva laskelma kirkon jäsenkehityksestä. Kirkollisveronmaksajien määrä vähenee myös etelän suurissa seurakuntatalouksissa. Espoossa kiinteistökuluja on vuosibudjetissa noin yhdeksän miljoonaa euroa. On selvä, että paperiliittimistä ja kuulakärkikynistä säästöt eivät tule.

Kirkkoherra Kalervo Salon mukaan Sellon ratsutorin laidalla sijaitsevan lasten kappeli Arkin toiminnalle etsitään uusia tiloja.

Kirkkoherra Kalervo Salon mukaan Sellon ratsutorin laidalla sijaitsevan lasten kappeli Arkin toiminnalle etsitään uusia tiloja.

Koronaa edeltäneeseen aikaan ei ole enää paluuta

Koronaepidemian aikana monet kiinteistöt ovat olleet tyhjillään. Kalervo Salo uskoo, että epidemia on pysyvästi muuttanut seurakuntaelämää.

– Emme vielä tiedä, millaiseksi tulevaisuuden seurakuntaelämä muotoutuu, mutta paluuta koronaa edeltävään todellisuuteen ei enää ole, hän sanoo.

Internetin mahdollisuudet ovat lisääntyneet sitä mukaa kuin tietokoneiden teho ja muisti ovat kasvaneet. Kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi ollut teknisesti mahdollista seurata kännykällä suoraa nettilähetystä. Seurakunnan ydintehtäviä ei Salon mielestä voida kuitenkaan siirtää kokonaan nettiin.

– Ehtoollisessakin korostuu seurakunnan yhteisöllinen luonne. Koronan aikana ihmisten kaipuu yhteisöllisyyteen on kasvanut, ja kirkko tukee yhteisöllisyyttä, Salo toteaa.

Työtapojen uudistaminen ei muutenkaan merkitse, että niistä luovuttaisiin.

– Arkin myötä itse lapsityötä ei tietenkään ajeta alas. Sille vain mietitään uusi tilaratkaisu.


Juttua muokattu 1.6. kello 14.30: korvattu sana luottamusmieshallinto sanalla luottamushenkilöhallinto.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi