Peabin vastaava työnjohtaja Teemu Koskiniemi Tapiolan kirkon kirkkosalissa kesäkuussa. Kirkon peruskorjauksessa korjataan myös rakennuksen tekniikkaa ja vaikutetaan näin muun muassa energiankulutukseen. Kuva Jussi Helttunen.
Espoon seurakunnat saavat uuden ympäristöpolitiikan: Kiinteistöjä vähennetään ja lopuista tulee hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä
Uutta ympäristöpolitiikkaa on Espoossa valmisteltu pitkään. Kirkkovaltuusto käsittelee sitä kokouksessaan 16. joulukuuta.
Espoon seurakunnat ovat vuosien valmistelun jälkeen saamassa uuden ympäristöpolitiikan. Jos yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy sen 16.12. kokouksessaan, yhteinen kirkkoneuvosto voi seuraavaksi hyväksyä tarkemman ympäristöohjelman. Kun nämä ovat kasassa, Espoon seurakunnat aikoo hakea yritysmaailmassa ja kuntapuolella laajasti käytössä olevaa ISO 14001 -ympäristösertifikaattia.
Espoon seurakunnissa oli vuoden 2014 loppuun käytössä Kirkon ympäristödiplomijärjestelmä, kuten Vantaalla ja Helsingissä. Vuonna 2018 yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että uutta ympäristöohjelmaa ei valmistella sen pohjalta. Vaikka uusien ympäristölinjausten laatimisessa on mennyt aikaa, loppusuora alkaa häämöttää.
– Viimeisimmän diplomikauden umpeuduttua totesimme, että Espoon seurakunnat ja seurakuntayhtymän yksiköt voivat parhaiten edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa keskittymällä niihin toimiin, joiden vaikuttavuus oman toimintamme näkökulmasta on suurin. ISO 14001 -järjestelmä antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Järjestelmä on tunnettu kirkon ulkopuolella, hallintojohtaja Risto Hämäläinen perustelee.
Meillä on fossiilisiin polttoaineisiin perustuva lämmitys vain muutamassa kiinteistössä.
Yhteisen kirkkoneuvoston valmistelutekstissä todetaan, että ympäristöohjelman puuttuminen on ongelmallista ja valmistelun pitkittyminen vaikuttaa haitallisesti seurakuntayhtymän ympäristötyön uskottavuuteen. Miksi tässä on mennyt näin pitkään?
– Ohjelman valmistelussa on kuultu henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä. Myös seurakuntaneuvostot ovat antaneet lausuntonsa. Eri tahojen kuuleminen on ollut laajempaa kuin aiemmin. Annetun palautteen ja esitettyjen näkemysten koostaminen ja muokkaaminen toimivaan muotoon on ollut aikaa vievää työtä. Ympäristötyötä on tehty ja tehdään jatkuvasti, vaikka voimassa olevaa uutta ohjelmaa ei ole.
Toimitiloista luopuminen säästää myös ympäristöä
Mitkä ovat uuden ympäristöpolitiikan keskeisimmät linjaukset?
– Tärkein ja vaikuttavin tavoite on kiinteistökannan vähentäminen. Seurakuntien tapahtumiin liittyy esimerkiksi paljon lounaita ja muita ruokatarjoiluja. Siksi merkitystä on myös ilmastoystävällisen ruoan lisäämisellä ja ruokahävikin vähentämisellä, Risto Hämäläinen mainitsee.
Uutta ympäristöpolitiikkaa täytyy Hämäläisen mukaan toteuttaa talouden ehdoilla, sillä Espoon seurakunnilla ei ole ylimääräistä rahaa käytettävissä. Kiinteistöjen ylläpidosta ja peruskorjauksista sekä vuokrattujen tilojen vuokrista aiheutuvat kustannukset ovat suuria. Siksi Espoossa ollaan joka tapauksessa miettimässä, mistä tiloista voidaan luopua.
– Kun ryhdymme toimimaan uudella tavalla niin, että toimitiloja ei tarvita yhtä paljon kuin nykyisin, syntyviä säästöjä voidaan kohdistaa seurakuntatyöhön tai vaikkapa uusiin ympäristöparannuksiin, Hämäläinen sanoo.
Espoon seurakuntien hautaustoimen työnjohtaja Asko Leinonen Velskolassa, josta seurakuntayhtymä päätti suojella 50 hehtaaria omistamaansa metsää. Kuva Esko Jämsä.
Osasta nykyisiä tiloja luovutaan ja lopuista on tarkoitus tehdä hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Näkyykö tämä tavoite käynnissä olevassa Tapiolan kirkon peruskorjauksessa?
– Valtaosa kiinteistöistämme on kaukolämmön piirissä. Espoon kaupungin hanke kaukolämpöenergian saattamisesta hiilineutraaliksi vaikuttaa merkittävästi myös oman tavoitteemme toteutumiseen. Meillä on fossiilisiin polttoaineisiin perustuva lämmitys vain muutamassa kiinteistössä. Korvaavien järjestelmien toteuttamista selvitetään. Tapiolan kirkon peruskorjauksessa uudistetaan muun muassa vedenkulutukseen, valaistukseen ja energiankulutukseen liittyviä ratkaisuja.
Miten avohakkuut sopivat ympäristöohjelmaan?
Uuden ympäristöpolitiikan mukaan seurakuntayhtymän metsiä pitäisi hoitaa ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Risto Hämäläisen mukaan nämä kaikki tavoitteet ovat tärkeitä, ei vain talous.
– Metsiä hoidetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Meillä on talousmetsää, virkistyskäyttöön tarkoitettua metsää ja viheralueita. Kuluvan vuoden aikana rauhoitettiin noin 50 hehtaaria luonnonsuojelualueeksi Espoon Velskolassa. Myös aiempina vuosina olemme luovuttaneet alueitamme Natura- tai luonnonsuojelualueiksi.
Maailman luonnonsäätiö WWF on haastanut seurakuntia luopumaan avohakkuista. Espoon-Kirkkonummen metsäsuunnitelmassa vuosille 2020-2029 avohakkuita on suunniteltu 18,9 hehtaarille, kun seurakuntayhtymän metsien kokonaispinta-ala 270,9 hehtaaria. Miten avohakkuut sopivat uuteen ympäristöpolitiikkaan?
– Hakkuut ovat osa vastuullisia metsänhoitotoimenpiteitä kyseisten alueiden puuston kasvuhistorian ja -alustan vuoksi. Hakkuita ei panna täytäntöön ennen kuin ympäristöpolitiikka on hyväksytty. Tavoitteena on auttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä suunnittelemalla metsien ja viheralueiden hoitoon liittyvät toimet kuhunkin alueeseen mahdollisimman hyvin sopiviksi. Virkistysaluemetsissä on huolehdittava myös siitä, ettei esimerkiksi synny vaaraa lahoamisen vuoksi mahdollisesti kaatuvista puista, Hämäläinen sanoo.
Ympäristöasiat ja luonnon kunnioittaminen näkyvät Hämäläisen mukaan Espoon seurakuntien jokapäiväisessä työssä lapsista ikäihmisten ryhmiin saakka.
– Esimerkiksi luonnossa toteutettavat hartaudet tai vaellukset kiinnostavat espoolaisia. Luonto ja virhealueet antavat mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Ympäristöasioiden huomioiminen pienestä pitäen on jo niin jokapäiväinen asia, että se kuuluu automaattisesti kaikkeen toimintaan, kuten lapsiryhmien, rippikoulujen ja hautausmaiden työntekijöiden työhön.
Jaa tämä artikkeli:
