Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen osoittaa metsikköä, joka on tarkoitus säilyttää. Toiselle puolelle pyörätietä tulee asuntoja.
Espoossa seurakuntien maille nousee asuntoja 1 300–1 500 ihmiselle
Iivesniemen tiivis rakentaminen päätettiin jo silloin, kun alueelle sijoitettiin metroasema. Nykyisestä metsiköstä osa säilyy puistona.
Oranssinvärinen aita ja nostokurki osoittavat paikan, jonne parhaillaan rakennetaan Kaitaan metroasemaa. Siitä erillään on toinen työmaa-alue, josta pilkistää maan uumeniin sukeltavan huoltotunnelin suuaukko.
Länsimetron linjauksesta päätettiin maakuntakaavassa parikymmentä vuotta sitten. Se ratkaisi samalla sen, että 1960-luvulla rakennettujen kerrostalojen ja pientaloalueiden viereen tulee uusia asuntoja.
Metroasemaa ei kannata tehdä, jos alueella on vain 3 500 asukasta. Siksi Kaitaalle ja Iivisniemeen on uudessa osayleiskaavassa ajateltu tulevan asunnot yhteensä 6 000 lisäasukkaalle. Lisäksi alueelle on kaavassa suunniteltu 1 100 työpaikkaa, jotka monipuolistavat alueen palveluja.
Kirkko ja kaupungin yleisönosastolla kysyttiin, miksi Espoon seurakuntayhtymä myy metron rakennustyömaan vieressä sijaitsevan kauniin metsän.
Lyhyt vastaus siihen on kiinteistöjohtaja Petteri Leinosen mukaan, ettei seurakuntayhtymä voi jättää aluetta rakentamatta. Metroaseman ympäristön rakentamisen on linjannut Espoon kaupunki ja samalla määritellyt tavoitteen, joka on tiivistä rakentamista.
Seurakuntayhtymä omistaa osan alueesta
Seurakuntayhtymä on tavoitteen mukaisesti yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellut Kaitaan metrokeskuksen alueen asemakaavan muutosta. Siinä määritellään tarkemmin seurakuntayhtymän, kaupungin ja Iivisniemen huollon ja liikekeskuksen omistaman maan käytöstä. Siis siitä, miten rakennukset alueelle sijoittuvat ja mikä on niiden karkea muoto. Alueelle tulee 8-kerroksisia kerrostaloja.
– Seurakunnat omistavat tämän nykyisen metsäalueen, jonne kaavassa tulee asuntoja noin 1 300 – 1 500 ihmiselle. Koko metsää ei rakenneta, vaan pyörätien toisella puolella oleva Iivissyrjä jää puistoalueeksi. Se on noin kolmannes seurakuntien maista, selvittää Leinonen.
Oranssi aita eristää Kaitaan metroaseman rakennusalueen.
Leinonen esittelee aluetta. Iivisniemen huolto omistaa metsän vieressä sijaitsevan pitkänomaisen parkkipaikan, josta neuvottelut ovat kaupungin kanssa yhä kesken. Maan pinnalla oleva parkkialueen sijasta alueelle tulee parkkitalo.
Iivisniemen ostarissa sijaitsee lähiöpubi ja päivittäistavarakauppa sekä Espoonlahden seurakunnan Iivisniemen seurakuntakoti. Se on kerhokäytössä ja huonossa kunnossa.
– Kun metroasema valmistuu sen ympärille ja osin sen sisään tulee alueen kaupallinen keskus. Koulut laajenevat ja tänne tulee myös uusia päiväkoteja. Kaupunki rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joita on neljännes uusista asunnoista, kertoo Leinonen.
Espoon seurakuntayhtymä ei rakenna tontilleen tulevia kerrostaloja itse, vaan kilpailutti rakennuttamisen. Seurakuntayhtymä myy maan SRV Oyj:lle. Alueen koko rakennusoikeus on noin 42 000 kerrosneliötä, josta seurakuntayhtymän osuus on noin 19 000 kerrosneliötä.
Kaupasta saatavat miljoonat tulevat tarpeeseen
Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi toukokuussa maankäyttösopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Sopimus on edellytys asemakaavan hyväksymiselle, ja se menee vielä Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kun Kirkkohallitus on sopimuksen kuitannut, asemakaavaa käsitellään vielä kaupungin elimissä. Rakentamaan päästään Leinosen mukaan vuosina 2021–2023, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Seurakuntayhtymä saa kaupasta noin 13 miljoonaa euroa. Tästä se maksaa Espoon kaupungille korvauksena alueen kunnallistekniikasta ja muusta infrastruktuurista peräti seitsemän miljoonaa euroa. Kun kaavaan mahdollisesti liittyvät tarkennukset on tehty, seurakunnille jää 5–6 miljoonaa euroa.
– Maankäyttömaksun suuruus on ymmärrettävä, sillä alueen rakenteiden tekeminen on poikkeuksellisen vaativaa. Pysäköintitalon ja osin asuntojen alta kulkee metro, selittää Leinonen.
Iivissyrjä jää puistoalueeksi. Se on noin kolmannes seurakuntien maista.
– Petteri Leinonen
Kaupasta saatavat miljoonat tulevat seurakunnille tarpeeseen. Kirkollisverot käytetään seurakuntien toimintaan ja auttamistyöhön. Ne eivät enää yksin riitä lähivuosien pakollisiin investointeihin. Siksi on onni, että seurakunnilla oli nyt myytävää maaomaisuutta.
– Viime vuosien isoja hankkeita ovat olleet Suvelan uuden kappelin rakentaminen ja Espoonlahden kirkon peruskorjaus. Seuraavaksi alkaa Tapiolan kirkon peruskorjaus. Sen kustannusarvio on 16,5 miljoonaa euroa. Leppävaaran kirkon korjaukseen menee 1,5 miljoonaa, kertoo Leinonen.
Tulevia vuosia varten seurakuntayhtymällä on vielä muutamia maa-alueita myytäväksi tai vuokrattavaksi. Kaitaantien toisella puolella on seurakuntien maata, samoin Kaupunginkalliossa ja Pappilanmäessä. Viime mainittu on alue Tuomiokirkon ja hautausmaan takana.
– Sinne voisi rakentaa ehkä noin 15 000 kerrosneliötä, kunhan alueelle saadaan kaava.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaan ja Helsingin seurakuntien tontille Vantaan Jokiniemeen kaavoitetaan iso asuntoalue – kaupunki ostaa ammattiopiston tontin itselleen
AjankohtaistaTonttikaupasta tehtiin esisopimus. Kauppa toteutuu, mikäli alueelle saadaan asemakaavoitettua vähintään 35 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta.
