Espoon kirkkovaltuustossa käytiin pitkä keskustelu kansainvälisen vastuun määrärahan jaosta eli siitä, miten Espoon seurakunnat tukevat eri lähetysjärjestöjä. Puheenvuoroaan pitämässä Sini Hulmi.
Espoon yhteinen kirkkovaltuusto kävi tunteikkaan keskustelun lähetysjärjestöjen tuen jaosta – lopulta tukea myönnettiin viidelle järjestölle
Kirkkovaltuusto päätti myöntää tukea järjestöille, jotka osoittivat selkeästi sitoutuvansa tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja naisten toimimiseen pappeina. Vastaesityksessä tukea esitettiin kaikille järjestöille.
Keskiviikkona 22. maaliskuuta kokoontunut Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätyi pitkän keskustelun jälkeen jakamaan määrärahaa viiden järjestön hankkeille: Suomen Lähetysseuralle, Suomen Pipliaseuralle, Medialähetys Sanansaattajille, Kirkon Ulkomaanavulle ja Evankeliselle lähetysyhdistykselle (ELY ry). Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa kansainvälistä diakoniaa tekemällä kehitysyhteistyötä ja toimimalla avustusjärjestönä, muut ovat lähetysjärjestöjä.
Tukea vaille jäivät kirkon lähetysjärjestöistä Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLEF.
Asian käsittelyssä esiin nousivat monet periaatteelliset kysymykset ja Suomen kirkkopoliittiset kiistanaiheet kuten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja naisten pappeuteen ja siihen, miten nämä vaikuttavat järjestöjen töihin ulkomailla. Yhteensä 1,68 miljoonan euron suuruisen määrärahan jaosta päätettäessä järjestöjä arvioitiin osin juuri näihin asioihin liittyvillä vastauksilla.
Espoon seurakunnat tekevät lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä kumppanijärjestöjensä kautta. Lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun on Espoossa varattu 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta. Osuus on suurimpia Suomessa, ellei jopa suurin.
Outi Krause teki vastaesityksen ja ehdotti tukea kaikille järjestöille.
Vastaesityksen tehnyt kritisoi asian valmistelua
Määrärahan jakaminen viidelle järjestölle perustui yhteisen kirkkoneuvoston maaliskuun alussa tekemään esitykseen. Espoon seurakunnat oli pyytänyt viime vuonna määrärahaa saaneilta järjestöiltä ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY:ltä kirjalliset hakemukset tammikuun 2023 loppuun mennessä. ELY:stä tuli kirkon virallinen lähetysjärjestö syksyllä 2022.
Järjestöiltä pyydettiin myös kirjallinen ilmoitus suostumuksesta siihen, että toiminnassa, johon määräraha käytetään, noudatetaan sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolakia ja että myös naispuolisilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla ja muilla työntekijöillä on mahdollisuus tulla valituiksi ja lähetetyiksi järjestöjen hankkeissa. Hakijoilta saatujen vastausten jälkeen järjestöjä pyydettiin vielä tarkentamaan, voivatko ne antaa tähän kirjallisen suostumuksen.
Espoon yhteinen kirkkoneuvosto katsoi, että vain Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat, Kirkon Ulkomaanapu ja Evankelinen lähetysyhdistys antoivat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteiset vastaukset.
Kirkkovaltuutettu Outi Krause teki yhteisen kirkkoneuvoston esitykseen vastaesityksen. Siinä tukea olisivat saaneet kaikki kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu.
Krause kertoi olevansa pettynyt asian esittelijän ja päätöstä valmistelleiden toimintaan. Kokouksessa asian esittelijänä toimi Espoon seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Eero Jokela.
Krause ihmetteli, että jos kerran kaikki järjestöt ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä ja yksittäisillä seurakunnilla Espoossa on järjestöjen kanssa nimikkolähettisopimuksia, miksi niiden tekemä työ ei nyt kelpaa.
– Järjestöille tehdyn kyselyn johtopäätöksiä lukiessa tuntuu siltä, että valmistelijoilla on ollut käytössään varsin kirjavat silmälasit. Vastauksia on tulkittu varsin yksipuolisesti ja jopa tarkoitushakuisesti, Krause totesi.
– Hämmästystä herättää myös se, että vastauksissa ei ole mitään sellaista, mikä selittäisi muutoksen edelliseen vaalikauteen, jolloin esitettiin määrärahan jakoa kaikille lähetysjärjestöille.
Vuonna 2022 määrahaa saivat myös SLEY, SLEF, Kylväjä ja Kansanlähetys. Silloin asiasta päätti edellinen kirkkovaltuusto.
Jarmo Nieminen ehdotti, ettei tiettyjen järjestöjen tuki loppuisi heti, vaan porrastetusti.
Toinen vastaesitys ehdotti porrastamista
Toisen vastaesityksen teki Jarmo Nieminen. Hän esitti kompromissia eli sitä, että neljän järjestön tukea ei lopetettaisi heti vaan asteittain siten, että SLEY:n, Kansanlähetyksen, Kylväjän ja SLEF:n osuudet olisi puolitettu edellisvuodesta.
Niemisen ehdotusta kannatti muun muassa Sini Hulmi, tosin sillä lisäyksellä, että tukea ei enää myönnettäisi SLEY:n työlle Saksassa. Siellä lähettien kumppanina toimii Itsenäinen Evankelis-Luterilainen Kirkko (SELK), joka puolestaa katsoo suomalaiseksi kumppanikseen itsenäisen, naisten pappeuteen torjuvasti suhtautuvan Lähetyshiippakunnan eikä Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Lopulta Nieminen muokkasi vastaesitystään siten, että Hulmin esittämä ehto oli mukana.
Kirkkovaltuusto äänesti, kumpi vastaesityksistä asettuu pohjaesityksen rinnalle. Krausen tekemä esitys voitti Niemisen esityksen äänin 20–8. Valtuutetuista 33 äänesti tyhjää.
Atte-Veikko Kemppainen tuki pohjaesitystä eli sitä, että osuutensa määrärahoista saavien järjestöjen määrä supistuu.
Pohjaesitys voitti lopulta selvin luvuin
Aiheesta käytettiin kokouksessa runsaasti puheenvuoroja. Niissä pohdittiin esimerkiksi sitä, keneen ilman määrärahaa jättäminen lopulta kohdistuu ja edistääkö se tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jos esimerkiksi jonkin järjestön työ kehittyvissä maissa jää nyt tekemättä.
– En haluaisi rankaista maailman köyhimpiä täällä olevien erimielisyyksien vuoksi, Sini Hulmi sanoi.
Siitä, miten järjestöjen vastauksia pitäisi tulkita, oli myös erilaisia näkemyksiä.
– Minusta vastaukset olivat yksiselitteisiä. Järjestöt noudattavat yhdevertaisuutta ja tasa-arvoa. Ketään ei syrjitä ja kenenkään seksuaalista suuntautumista ei voi kysyä työtä hakiessa, Sari Savela sanoi.
Esimerkiksi Kari Roine ihmetteli, miten suvaitsevaisuudesta on tullut tällainen lyömäkassara, ja kuvaili valtuuston ilmapiiriä sotaisaksi.
Pohjaesitystä kannattaneen Mia Steniuksen mielestä olisi vastuutonta tukea järjestöjä, jotka tekevät oman pappisvirkamme teologian vastaista työtä.
– Miksi tässä kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa? Tässä on kysymys siitä, että neljä järjestöä, joille ei pohjaesityksessä myönnetä määrärahaa, eivät hyväksy 37 vuotta sitten hyväksyttyä naispappeutta.
– Tässä salissa kyse ei ole kirkkopolitiikasta eikä ryhmien vallankäytöstä, vaan lähetyskenttien asukkaiden hyvinvoinnista ja kirkon ja yhteisön rakentamisesta paikallisella tasolla, Stenius lisäsi.
Mia Stenius korosti, että vaikka määräraha jakautuisi eri tavalla kuin ennen, se ei tarkoita sitä, että lähetystyö vähenisi.
Pohjaesityksen kannalla ollut Atte-Veikko Kemppainen painotti omassa puheenvuorossaan sitä, ettei valtuutettujen tule tuntea syyllisyyttä siitä, jos jonkin järjestön tekemä työ saa nyt vähemmän tukea Espoosta.
– Nämä järjestöt eivät voi sysätä meille vastuuta omista toimistaan. Jos he eivät halua noudattaa yhteistyösopimuksen sääntöjä eivätkä siksi saa rahoitusta, onko se silloin meidän syymme? Vai onko se näiden järjestöjen syy, jos he haluavat asettaa lähimmäisen auttamisen sijaan tärkeämmäksi papin sukupuolen, Kemppainen kysyi.
Iltakuudelta kokouksensa aloittanut kirkkovaltuusto pääsi lopulta äänestämään asiasta puoli kymmenen maissa. Pohjaesitys voitti Krausen esityksen äänin 39–20. Tyhjää äänesti kaksi valtuutettua.
Määrärahaa saaneiden järjestöjen hankkeet keskittyvät heikommassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamiseen, koulutukseen, lukutaidon kehittämiseen, raamatunkäännöstyöhön, radiotyöhön ja rauhantyöhön. Suurin osa hankkeista toteutetaan paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestöt raportoivat Espoon seurakunnille myöhemmin, miten saatu tuki on käytetty.
Näin lähetysjärjestöjen tuki jakautuu
Suomen Lähetysseura 700 000 euroa
Suomen Pipliaseura 100 000 euora
Medialähetys Sanansaattajat 135 000 euroa
Kirkon Ulkomaanapu 730 000 euroa
Evankelinen lähetysyhdistys 17 000 euroa
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto myönsi yli 400 000 euroa viidelle järjestölle
AjankohtaistaSuurimman tuen, 120 000 euroa, saa Suomen Lähetysseura.
Mielipide: Valtuusto eriarvoisti lähetysjärjestöjä
Puheenvuorot
