Gurun opissa: Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa
Dietrich Bonhoeffer kirjoitti toivoa huokuvan virren vankisellissä keskellä toisen maailmansodan kauhuja joulutervehdykseksi kihlatulleen ja perheelleen.
Monen suosikkivirsi on virsi 600, joka alkaa säkeellä ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer kirjoitti tämän valoisan virren joulukuussa 1944. Se oli hänen joulutervehdyksensä nuorelle kihlatulleen ja perheelleen. Hän ei enää koskaan nähnyt heitä.
Bonhoeffer kirjoitti tekstin Gestapon vankilan kellarikerroksen sellissä. Tuhon ja hävityksen keskelläkin hän kuuli ”äänen toisen maailman” ja tunsi ”hyvyyden voiman suojan”. Huhtikuussa 1945 hänet teloitettiin Flossenbürgin tuhoamisleirillä.
Elettiin kansallissosialistisen Saksan viimeisiä aikoja. Kaksi vuotta aikaisemmin Dietrich Bonhoeffer oli pidätetty neljäntoista juutalaisen auttamisesta pakoon Sveitsiin ja epäiltynä maanpetoksesta.
Tehtyään kaikkensa, ettei kirkkoa olisi valjastettu natsi-ideologian työkaluksi, hän oli liittynyt lopulta vastarintaliikkeeseen, joka suunnitteli viimeisenä keinonaan Hitlerin surmaamista.
Jo varhain Bonhoeffer oli ymmärtänyt kansallissosialismin vaaran maailmalle ja kirkolle. Tehtyään kaikkensa, ettei kirkkoa olisi valjastettu natsi-ideologian työkaluksi, hän oli liittynyt lopulta vastarintaliikkeeseen, joka suunnitteli viimeisenä keinonaan Hitlerin surmaamista.
Bonhoeffer oli viety armeijan tutkintavankilaan. Siellä hän sai vielä kirjoittaa omaisilleen ja ystävilleen. Vuoden 1944 keväällä ja kesällä hän pohti näissä vankilassa kirjoitetuissa kirjeissään yhä syvemmin, mitä kristillinen usko ja elämä voi olla maailmassa, joka näytti muuttuvan uskonnottomaksi. Kansallissosialismin hän näki tuon maailman kulminaatiopisteenä.
Bonhoeffer ei kauhistellut eikä päivitellyt maailman jumalattomuutta ja uskonnottomuutta, vaan katseli sitä.
Hän näki, ettei ihminen enää elämänsä tärkeimmissä asioissa kutsunut apuun Jumalaa, sillä ”hän oli oppinut seisomaan omilla jaloillaan”. Jumala oli tungettu ihmiselämän reunoille ja tiedon aukkoihin.
Vastauksena näkemäänsä Bonhoeffer kirjoitti: ”Tahtoisin puhua Jumalasta – en rajoilla vaan keskustassa, en heikkouksissa vaan voimassa, en myöskään kuolemassa ja syyllisyydessä vaan ihmisen elämässä ja hänen lahjoissaan.”
Hän oli vakuuttunut siitä, että Jumala tahtoo nähdä todellisia ihmisiä kaikkine haluineen, intohimoineen, iloineen, suruineen ja kärsimyksineen. Hän tahtoo kuulla kaikki elämän äänet.
Siinä Jumala on voimaton ja heikko - ja juuri siksi hän on heikkojen turva. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä.
”Jumala on tuonpuoleinen keskellä elämäämme”, kuuluu yksi Bonhoefferin tunnuslauseista. Sen näkyvin symboli on risti.
Ristissä näemme kuvan Jumalasta, ja niin erilaisen kuin itse loisimme. ”Se kääntää toisinpäin kaiken sen, mitä uskonnollinen ihminen odottaa Jumalalta”, Bonhoeffer kirjoitti.
Siinä Jumala on voimaton ja heikko - ja juuri siksi hän on heikkojen turva. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä.
Keskellä elämämme iloja, epävarmuuksia, onnistumisia, harhapolkuja ja kipuja Jumala on kanssamme. ”Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin”, Bonhoeffer kirjoitti joulun alla 1944.
Korjattu 25.11. klo 11 Dietrich Bonhoefferin kuolinvuosi.
Sytytä toivon kynttilöitä
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!
Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.
(Virsi 600, suom. Anna-Maija Raittila)
Ohjaajana Dietrich Bonhoeffer
Saksalainen Dietrich Bonhoeffer oli 1900-luvun ehkä vaikuttavin luterilainen teologi. Paul Tillichin ja Karl Barthin rinnalla hän oli tärkeimpiä protestanttisen teologian hahmoja.
Bonhoeffer oli keskeinen vaikuttaja vuonna 1934 perustetussa protestanttisessa Tunnustuskirkossa, joka vastusti kirkon valjastamista natsi ideologian palvelukseen. Hänen tunnetuin kirjansa on Kirjeitä vankilasta. Se koostuu hänen vuosina 1943–1944 vankilassa kirjoittamistaan kirjeistä, jotka oli osoitettu hänen omaisilleen ja ystävilleen. Kirjeissä Bonhoeffer pohti, miten Jumalasta ja Kristuksesta tulisi puhua maailmassa, joka näytti käyvän uskonnottomaksi.
Bonhoeffer teloitettiin 9.4.1945 Gestapon tuhoamisleirillä Flossenbürgissa. Kuollessaan hän oli 39-vuotias.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Myös näin voidaan ja näin tulee viettää joulua” – Jeesus-vauva raunioissa voisi olla myös tämän joulun kuva
Hengellisyys1500-luvun maalaus pyhästä perheestä raunioiden keskellä tuo mieleen Ukrainan pommitetut kirkot ja viime aikojen tapahtumat Jeesuksen synnyinseudulla. Vankilassa joulua viettänyt saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer näki sitä katsoessaan toisen maailmansodan tuhot.
Tuntemattoman hyvä teko yllätti keskellä arkea
HengellisyysMielipide: Kiitos hyvyyden voima -artikkelista
Puheenvuorot
Gurun opissa: Jumala on rajaton rakkaus
Hengellisyys