Gurun opissa: Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa

Gurun opissa: Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa

Dietrich Bonhoeffer kirjoitti toivoa huokuvan virren vankisellissä keskellä toisen maailmansodan kauhuja joulutervehdykseksi kihlatulleen ja perheelleen.

Monen suosikkivirsi on virsi 600, joka alkaa säkeellä ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer kirjoitti tämän valoisan virren joulukuussa 1944. Se oli hänen joulutervehdyksensä nuorelle kihlatulleen ja perheelleen. Hän ei enää koskaan nähnyt heitä.

Bonhoeffer kirjoitti tekstin Gestapon vankilan kellarikerroksen sellissä. Tuhon ja hävityksen keskelläkin hän kuuli ”äänen toisen maailman” ja tunsi ”hyvyyden voiman suojan”. Huhtikuussa 1945 hänet teloitettiin Flossenbürgin tuhoamisleirillä.

Elettiin kansallissosialistisen Saksan viimeisiä aikoja. Kaksi vuotta aikaisemmin Dietrich Bonhoeffer oli pidätetty neljäntoista juutalaisen auttamisesta pakoon Sveitsiin ja epäiltynä maanpetoksesta.

Tehtyään kaikkensa, ettei kirkkoa olisi valjastettu natsi-ideologian työkaluksi, hän oli liittynyt lopulta vastarintaliikkeeseen, joka suunnitteli viimeisenä keinonaan Hitlerin surmaamista.

Jo varhain Bonhoeffer oli ymmärtänyt kansallissosialismin vaaran maailmalle ja kirkolle. Tehtyään kaikkensa, ettei kirkkoa olisi valjastettu natsi-ideologian työkaluksi, hän oli liittynyt lopulta vastarintaliikkeeseen, joka suunnitteli viimeisenä keinonaan Hitlerin surmaamista.

Bonhoeffer oli viety armeijan tutkintavankilaan. Siellä hän sai vielä kirjoittaa omaisilleen ja ystävilleen. Vuoden 1944 keväällä ja kesällä hän pohti näissä vankilassa kirjoitetuissa kirjeissään yhä syvemmin, mitä kristillinen usko ja elämä voi olla maailmassa, joka näytti muuttuvan uskonnottomaksi. Kansallissosialismin hän näki tuon maailman kulminaatiopisteenä.

Bonhoeffer ei kauhistellut eikä päivitellyt maailman jumalattomuutta ja uskonnottomuutta, vaan katseli sitä.

Hän näki, ettei ihminen enää elämänsä tärkeimmissä asioissa kutsunut apuun Jumalaa, sillä ”hän oli oppinut seisomaan omilla jaloillaan”. Jumala oli tungettu ihmiselämän reunoille ja tiedon aukkoihin.

Vastauksena näkemäänsä Bonhoeffer kirjoitti: ”Tahtoisin puhua Jumalasta – en rajoilla vaan keskustassa, en heikkouksissa vaan voimassa, en myöskään kuolemassa ja syyllisyydessä vaan ihmisen elämässä ja hänen lahjoissaan.”

Hän oli vakuuttunut siitä, että Jumala tahtoo nähdä todellisia ihmisiä kaikkine haluineen, intohimoineen, iloineen, suruineen ja kärsimyksineen. Hän tahtoo kuulla kaikki elämän äänet.

Siinä Jumala on voimaton ja heikko - ja juuri siksi hän on heikkojen turva. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä.

”Jumala on tuonpuoleinen keskellä elämäämme”, kuuluu yksi Bonhoefferin tunnuslauseista. Sen näkyvin symboli on risti.

Ristissä näemme kuvan Jumalasta, ja niin erilaisen kuin itse loisimme. ”Se kääntää toisinpäin kaiken sen, mitä uskonnollinen ihminen odottaa Jumalalta”, Bonhoeffer kirjoitti.

Siinä Jumala on voimaton ja heikko - ja juuri siksi hän on heikkojen turva. Vain kärsivä Jumala voi auttaa kärsivää ihmistä.

Keskellä elämämme iloja, epävarmuuksia, onnistumisia, harhapolkuja ja kipuja Jumala on kanssamme. ”Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin”, Bonhoeffer kirjoitti joulun alla 1944.

Korjattu 25.11. klo 11 Dietrich Bonhoefferin kuolinvuosi.

Sytytä toivon kynttilöitä

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki
hiljaa kätketyt.
Me saamme
luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä
uuteen aikaan nyt.

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi
liekki luo.
Valaiset pimeän,
voit pelot poistaa.
Jää keskellemme,
Kristus, rauha tuo!

Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni
toisen maailman,
niin että
uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi
jo laulavan.

Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä,
kuinka käyneekin.
Illasta aamuun
kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme
huomispäivänkin.

(Virsi 600, suom. Anna-Maija Raittila)

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi