Hagia Sofia on myös Istanbulin suosituimpia turistikohteita. Siellä on nähtävissä merkkejä kaikista maan historian vaiheista.
Hagia Sofia muutetaan museosta moskeijaksi – Kirkkojen maailmanneuvosto ja monet muut tahot vetoavat vielä Turkkiin
Muun muassa paavi, ortodoksikirkon johtajat ja UNESCO ovat kommentoineet päätöstä, jonka taustalla ovat presidentti Erdoğanin poliittiset intressit.
Turkki on päättänyt sallia Istanbulissa sijaitsevan Hagia Sofian muuttamisen moskeijaksi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan julisti perjantaina 10. heinäkuuta, oikeuden päätöksen jälkeen, että ensimmäiset muslimien rukoushetket pidetään Hagia Sofiassa jo 24. heinäkuuta. Asiasta kertoi muun muassa uutistoimisto Reuters.
Hagia Sofia rakennettiin aikansa mahtavimmaksi kirkoksi 500-luvulla. Se on ollut sekä ortodoksikirkko, katolinen kirkko että moskeija. Museoksi rakennus muutettiin vuonna 1934. Hagia Sofiassa on nähtävillä merkkejä historian eri vaiheista ja se on UNESCO:n maailmanperintökohde.
Päätös on herättänyt runsaasti vastareaktioita ja tyrmistystä. UNESCO:n pääsihteeri Audrey Azoulay pahoitteli kannanotossaan Turkin päätöstä, joka järjestön mukaan tehtiin ilman kunnollista keskustelua. UNESCO muistuttaa, että sen tulisi saada tietoa mahdollisista muutoksista, joita rakennukseen tehdään. Moskeijaksi muuttaminen edellyttää kristillisten symboleiden ja maalausten peittämistä.
Kirkkojen maailmanneuvosto vetosi kirjeessään presidentti Erdoğaniin, että Hagia Sofia säilyisi maailman yhteisenä kulttuuriperintönä. Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteeri Ioan Sauca arvioi, että moskeijaksi muuttaminen luo epäluottamusta ja jaottelua ihmisten välille. Kirkkojen maailmanneuvosto edustaa 350 kristillistä kirkkoa ja noin 500 miljoonaa kristittyä.
Mosaiikkityö Hagia Sofiasta. Teoksen on arvioitu olevan 1100-luvulta.
Myös yksittäiset uskonnolliset johtajat ovat ilmaisseet pettymyksensä. Paavi Franciscus sanoi kesken sunnuntairukouksen olevansa hyvin surullinen Turkin päätöksestä.
Venäjän ortodoksikirkon johtaja patriarkka Kirill ja kirkon ulkosuhteista vastaava metropoliitta Hilarion ilmaisivat vastalauseensa. Hilarion painotti, että kun Hagia Sofia oli museo, sinne oli kaikkien helppo tulla. Hän vertasi, että ortodokseille Hagia Sofia on yhtä arvokas kuin Rooman Pietarinkirkko katolisille. Venäjältä kuului myös toisenlaisia kannaottoja: ainakin maan apulaisulkoministeri Sergei Vershinin totesi valtion uutistoimisto Sputnikille, että Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi on Turkin oma asia.
Myös turkkilainen kirjailija, Nobel-voittaja Orhan Pamuk kommentoi asiaa toteamalla, että miljoonat maallistuneet turkkilaiset päätös saa itkemään, mutta nämä äänet eivät tule kuulluiksi.
Turkin naapurimaa Kreikka ei aio jättää asiaa tähän. Se aikoo puuttua asiaan diplomatian keinoin ja toivoo myös, että EU:n ulkoasiainneuvosto käsittelisi päätöstä ja sen vaikutuksia.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta kommentoi Turkin aikeita muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi Kirkko ja kaupungille noin viikko sitten. Hän piti hanketta osana Erdoğanin ajamaa maan islamilaistamispolitiikkaa.
Presidentti Erdoğan itse totesi perjantaina, että päätös on Turkin oma. Hän korosti myös, että Hagia Sofian ovet pysyvät yhä auki paikallisille, ulkomaalaisille, muslimeille ja ei-muslimeille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija: Islamissa Koraani merkitsee samaa kuin Jeesus kristinuskossa – sen vuoksi Koraanin polttaminen loukkaa erityisesti
AjankohtaistaRuotsin-vastaisten mielenosoitusten takana ovat islamistiset liikkeet, jotka koettavat saada tavalliset muslimit provosoitumaan länttä vastaan, sanoo islamin tutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtori Sylvia Akar.
