Riihitontun asemakaavamuutos tuo asuntorakentamista Olarin kirkon viereen. Uusi asemakaava-alue on merkitty kuvaan violetilla.
”Kirkko on vihdoin keskellä kylää” – Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja näkee Niittykummun tulevassa asuinrakentamisessa sekä mahdollisuuksia että uhkia
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi viime viikolla Riihitontun asemakaavan muutoksen. Kaupunginvaltuustossa esitettiin huoli kaavan vaikutuksesta kirkkoon ja hautausmaahan.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10. Riihitontun asemakaavan muutoksen. Kaavaa on valmisteltu useiden vuosien ajan, ja se mahdollistaa asuntorakentamisen Olarin kirkon ympäristössä Niittykummussa. Asuntoja tulee noin 650 ihmiselle.
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutetut Antero Laukkanen ja Kaarina Järvenpää, joka on myös kirkkovaltuutettu Olarin seurakunnasta, esittivät kokouksessa kaavamuutoksen palauttamista uuteen valmisteluun. Syynä oli huoli siitä, että Olarin kirkon pyhän tuntu ja Gräsan uurnalehdon rauha voitaisiin turvata.
Valtuutettujen mielestä seurakunnan toiveita ei oltu otettu riittävästi huomioon suunnitelmia tehtäessä. Korkeita kerrostaloja on kaavassa sijoitettu alle 10 metrin päähän hautausmaan rajasta. Kirkon läheisyydestä poistuu lisäksi 120 parkkipaikkaa, mikä vaikeuttaa toimintaa. Valtuusto äänesti asiasta. Äänin 60–11 kaavamuutos hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuuston päätökseen lisättiin kaksi toivetta. Ensimmäisessä niistä todetaan, että kaavan toteutuksessa pitäisi turvata Olarin kirkon nykyinen kulkuyhteys pihaan ja hautausmaan saattoliikenne. Toisessa kehotetaan käymään alueen muuttuvasta parkkipaikkatilanteesta neuvottelu seurakunnan kanssa ja selvittämään tilannetta niin, ettei kirkon juhlatilaisuuksien järjestäminen vaikeudu.
Kirkkoherra iloitsee uusista asukkaista
Kirkko ja kaupunki kysyi Olarin seurakunnan kirkkoherralta Salla-Maria Viitapohjalta ja Espoon seurakuntien kiinteistöjohtajalta Petteri Leinoselta mietteitä kaavasta ja siitä, onko seurakuntaa ja seurakuntayhtymää kuultu asiassa.
Viitapohja totesi iloitsevansa alueelle muuttavista uusista asukkaista.
– Ymmärtääkseni kirkon kohdalle Merituulentien varteen rakentuviin taloihin on tulossa asunnot 650 asukkaalle. Sen lisäksi Olarinluoman varteen rakentuu myös korkeita kerrostaloja. Kaikkineen kirkon lähiympäristöön olisi siis tulossa uusia asukkaita ainakin kaksi kertaa tuo määrä. Tästä iloitsen, Viitapohja sanoo.
Olarin kirkon kiinteistössä on kolme punatiilistä rakennusta: kirkko, Espoon ruotsinkielisen seurakunnan rakennus sekä kerhorakennus. Kirkon vieressä on Gräsan uurnalehto. Kuva: Åke Jauhiainen
Olarin seurakunnan asukasluku on tällä hetkellä hieman alle 28 000. Viitapohja sanoo seurakunnan tekevän työtä sen eteen, että uudet asukkaat löytäisivät tiensä kirkolle.
– Kirkko on rakennettu vuonna 1981. Aikanaan, kun kirkko täyttää 50 vuotta, se on vihdoin keskellä kylää, keskellä elämää ja paremmin ihmisten saavutettavissa. Meillä on jo monenlaisia ajatuksia ja suunnitelmia siitä, miten toimintaa kehitetään muuttuvassa tilanteessa, selvittää Viitapohja.
Hän kertoo ymmärtävänsä sen, että kaupunkialueelle rakennetaan tiiviisti. Uuden kaavan varjopuolena on, että kirkko ei näy kovin hyvin alueen katukuvassa. Tästä Olarin seurakunta huomautti muistutuksessaan, kun kaavamuutosta valmisteltiin.
Täytyy huomata tässäkin se, että kunnalla on kaavoitusmonopoli, ei kirkolla.
– Petteri Leinonen
– Huolenaiheena seurakunnan kannalta on, että kirkon lähiympäristöstä on poistunut runsaasti aiemmin iltaisin käytössä olleita parkkipaikkoja asuntorakentamisen lisääntyessä. Nykyisen huoltoaseman kohdalle aikanaan kaavailtu toriaukea ja sen alle suunnitteilla ollut 120 auton parkkihalli on sittemmin poistunut suunnitelmista, ja tilalle on tulossa noin 25 autopaikan maanpäällinen parkkialue ja pieni viheralue.
Toinen huolenaihe seurakunnalle on suunnitelma, että sisäänajo kirkon pihalle ei jatkossa ehkä ole ollenkaan mahdollinen nykyisestä kohdasta Olarinluomasta, vaan sisäänajo siirtyisi rakentuvan Rälssitilankujan varteen keskelle nykyistä parkkipaikkojen rivistöä. Tämä sanottiin niin ikään seurakuntaneuvoston vuoden 2014 muistutuksessa.
Vaikka asemakaava on nyt hyväksytty, katutason suunnitelmista voidaan vielä keskustella. Kaupungin kanssa pidettävässä neuvottelussa käsitellään myös kaupunginvaltuuston esittämiä toiveita. Tätä Viitapohja pitää hyvänä.
Kiinteistöjohtaja muistuttaa kaupungin kaavamonopolista
Kiinteistöjohtaja Petteri Leinosen mukaan kaupunki on ottanut Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtokunnan kaavasta vuonna 2014 esittämät asiat kohtuullisesti huomioon.
– Se, että Merituulentien varteen tulee paljon asuntorakentamista, on ollut tiedossa jo kuulemisvaiheessa. Täytyy huomata tässäkin se, että kunnalla on kaavoitusmonopoli, ei kirkolla. Kysymys ei ole kirkon omistamista maista.
Leinosen mukaan kaupunki on tosiaan poistanut Teboilin tontin kaavasta.
– Siihen suunnitellaan nyt katu- ja toriaukiota, johon tulee vain vähän maanpäällistä pysäköintiä. Toteuttaja olisi ilmeisesti kaupunki kuntalaisten verovaroilla. Tuosta asemakaavasta voitaneen vielä jatkossa naapurina lausua esimerkiksi toive julkisen pysäköinnin määrän lisäämisestä alueella, Leinonen sanoo.
Rakennusten korkeudet laskevat kaavassa kirkolle ja hautausmaalle päin, mitä Leinonen pitää hyvänä. Rakennusmassa pääväylän varrella toimii myös melumuurina.
– Katuaukean rakentaminen kirkon eteen avaa myös näkymän kirkolle, vaikkakin vain yhdestä suunnasta. Kaikkeahan ei saa samassa paketissa, ja asemakaavaratkaisu on yleensä aina monien tavoitteiden kompromissi, Leinonen kiteyttää.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat luopuu Olarin kappelista ja Sammalkallion kerhotilasta
AjankohtaistaEspoon seurakunnat karsii lisää tilojaan. Tavoitteena 7000 neliömetriä vähemmän toimitilaa.
