Pirjo Sjölundin mukaan moni kehitysvammainen on loistava työntekijä. Antti ei halunnut kasvojaan kuvaan.
Haluatko motivoituneen duunarin, jolla on vähän sairauspoissaoloja? Vantaa näyttää, miten kehitysvammaiset saadaan töihin
Suomen kehitysvammaisista vain kolmisen prosenttia on työelämässä. Vantaalla luku on jotain aivan muuta.
Kaksi isoa pesukonetta hyrrää, ja Antti istuu tuolilla.
– Olen täällä pesulatyöntekijänä. Pesen näitä lakanoita, Antti kertoo.
– Työpäivä alkaa sillä, että tulen tänne ja laitan koneet käyntiin. Päivän lopuksi laitan paikat kuntoon.
Antti ei ole Antin oikea nimi, sillä hän haluaa esiintyä nimettömänä. Työpaikastaan hän kuitenkin kertoo mielellään. On sopivan rentoa. On hyvä työporukka.
– Työssä käyminen tuo sisältöä elämään.
Antti tekee täyttä kahdeksan tunnin työpäivää ja saa siitä normaalia palkkaa. Antille on käynyt hyvin, sillä suomalaisista kehitysvammaisista valtaosa ei ole töissä.
– Jokainen ihminen haluaa pärjätä itse. Oman elinkeinon hankkiminen on vammaisille yhtä tärkeää kuin kaikille muillekin, toteaa Pirjo Sjölund. Hän työskentelee esimiehenä Vantaan kaupungin työvalmennustoiminnoissa ja Työvalmennus Virtaamossa.
Sjölund ja hänen tiiminsä järjestävät vammaisille vantaalaisille töitä. He ovat onnistuneet. Suomessa keskimäärin pari–kolme prosenttia kehitysvammaisista on työelämässä, mutta Vantaalla 12,4 prosenttia.
Kehitysvammaisten lisäksi Virtaamo etsii töitä myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille sekä autismin kirjon ihmisille.
Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma KunTeko palkitsi marraskuussa Vantaan toimet vammaisten työllistämiseksi. ”Pitkäjänteisellä työllään Vantaa on onnistunut nostamaan vammaisten työllisyysasteen maan korkeimmaksi”, palkintotiedotteessa kerrotaan.
Kuka hoitaa taukotilat, sisäisen postin jakelun tai kukkien kastelun?
Jos kehitysvammainen ihminen kävelee työkkäriin, hänen mahdollisuutensa saada työtä on pieni.
Jo CV:n tekeminen voi olla vaikeaa. Työhaastattelussa pitäisi osata kertoa, mitä osaa.
Se on sääli, sillä moni kehitysvammainen ihminen on loistava työntekijä.
Työvalmentaja kertoo yrityksen työntekijöille, että vammaisille ihmisille voi puhua ihan tavallisesti.
– Suurin osa työntekijöistämme jaksaa tehdä yksinkertaisiakin työtehtäviä pitkään, Pirjo Sjölund kertoo.
Sellaisia tehtäviä ovat esimerkiksi pesulatyöt, tiskaaminen ja kaupan hyllyjen täyttäminen.
Monilla työpaikoilla on tehtäviä, joita kukaan ei oikeastaan ehtisi tehdä, mutta jotka joku hoitaa omien töidensä ohella.
– Kuka hoitaa taukotilat, sisäisen postin jakelun tai kukkien kastelun? Sjölund luettelee.
Eikä siinä vielä kaikki! Kehitysvammaisilla duunareilla on usein vähän sairauspoissaoloja ja kova työmotivaatio. Tarjolla on sekä osa-aikaisia että täysipäiväisiä työntekijöitä.
Tällä hetkellä Vantaan kaupunki työllistää kymmenen vammaisten työvalmentajaa. He käyvät firmoissa kertomassa, että kehitysvammaisen työntekijän palkkaaminen kannattaa.
– Jotkut ajattelevat, että eivät osaa kohdata vammaista ihmistä. Ei tiedetä, miten vammaisten kanssa pitäisi puhua tai olla.
Työvalmentaja kertoo yrityksen työntekijöille, että vammaisille ihmisille voi puhua ihan tavallisesti.
Työvalmentaja perehtyy työhön myös itse. Jos työpaikalla ilmenee ongelmia, työvalmentaja tulee hätiin.
Kirkkokin voisi rohkaistua palkkaamaan kehitysvammaisia
Monen kehitysvammaisen ihmisen työsuhde on kestänyt vuosia. Toiset loppuvat alkuunsa.
– Aina kaikki kokeilut eivät onnistu. Syyt voivat olla monet. Työvalmennus Virtaamoon tulee joka viikko uusia hakemuksia, Pirjo Sjölund kertoo.
Vantaa palkkaa vammaisia myös itse neljään omaan vanhustenkeskukseensa. Antti on töissä yhdessä niistä.
Antti ei itse ajattele, että hänellä olisi mitään vammaa.
– Moni asiakkaistamme ei ajattele itseään vammaisena. On tärkeä osa työvalmennusta, että asiat ovat mahdollisimman normaaleja, Sjölund kertoo.
Kirkko ja kaupunki kertoi toukokuussa Vantaankosken seurakunnassa työskentelevästä kehitysvammaisesta Teija Eteläahosta, joka löysi työpaikkansa kaupungin työvalmennuksen kautta. Eteläaho työskentelee ohjaajana lasten iltapäiväkerhossa. Hän on voittanut sekä lasten että kollegojensa suosion.
Sjölund toivoo, että kirkko rohkaistuisi palkkaamaan enemmänkin vammaisia. Seurakunnat ovat Vantaalla suuri työnantaja.
Kehitysvammaiset ihmiset tekevät Vantaalla omaa teologiaa
On aina parempi, jos kirkon toiminta on valmiiksi sellaista, että kehitysvammainenkin seurakuntalainen kokee olevansa kotonaan.
– Mutta aina se ei ole mahdollista, ja sen takia meillä on omiakin ryhmiä kehitysvammaisille ihmisille, kertoo kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen.
Kirkko Vantaalla järjestää kehitysvammaisille nuorille esimerkiksi omia nuorteniltoja ja rippileirejä. Siellä kaikki puhe on selkokielistä. Asioista voidaan kertoa myös kuvilla.
Tuohimaa-Sallinen teki opinnäytetyön kehitysvammaisten osallisuuden kokemuksista seurakunnissa. Kukaan hänen haastattelemistaan kehitysvammaisista seurakuntalaisista ei ajatellut olevansa diakonian avun kohde.
– Sen sijaan he kertoivat olevansa seurakunnassa taiteilijoita, työntekijöitä, vapaaehtoisia ja hyväntekijöitä, Tuohimaa-Salminen selittää.
– Kuitenkin kirkollisessa kielessä kehitysvammaiset kuvataan usein avun kohteiksi.
Tuohimaa-Salminen on havainnut työssään, että kehitysvammaiset ihmiset tekevät omaa teologiaa. Hänen mielestään siitä pitäisi puhua enemmän.
– Kehitysvammaiset ihmiset puhuvat hengellisistä asioista ja nostavat esille erityisesti ihmisoikeusteemoja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Työskentely leikki-ikäisten kanssa on lottovoitto” – näkövammainen Juulia sai unelmatyön seurakunnan päiväkerhosta
AjankohtaistaVantaan seurakunnat saivat tukea näkövammaisten nuorten palkkaamiseen. Juulia, 20, työskentelee Korson seurakunnan päiväkerhossa avustavana ohjaajana.
