Vanhuksen harhailu tai häneltä tullut outo viesti voi olla huoli-ilmoituksen paikka
Vanhukselta voi kysyä suoraan, tarvitseeko hän apua.

Vanhukselta voi kysyä suoraan, tarvitseeko hän apua.

Vanhuksen harhailu tai häneltä tullut outo viesti voi olla huoli-ilmoituksen paikka

Jos vanhus vaikuttaa tarvitsevan apua, kuka tahansa voi hankkia sitä.

Monille suomalaisille huoli-ilmoitus on yhä tuntematon käsite. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on ilmoitus oman kunnan tai kaupungin sosiaaliviranomaisille, mikäli tutun tai tuntemattoman vanhuksen vointi huolestuttaa. Huoli-ilmoitus voi olla vapaamuotoinen yhteydenotto esimerkiksi kirjallisesti tai puhelimitse sosiaalitoimeen avun tarpeessa olevasta henkilöstä. Toinen mahdollisuus ilmaista huolta vanhuksesta on täyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen sivuilta löytyvä lomake.

Helsingissä voi tehdä huoli-ilmoituksen Seniori-infoon, mikäli vanhuksen vointi arveluttaa. Vantaalla toimii Seniorineuvonta ja Espoossa Seniorineuvonta Nestori. Helsingissä huoli-ilmoitukset on ohjattu Seniori-infoon keskistetysti viime vuoden alusta lukien, ja vuonna 2018 niitä kertyi yli 2 200. Valtakunnallisella tasolla huoli-ilmoitukset kuuluvat sosiaalitoimen vastuulle.

Suomalaiset kunnioittavat toisen yksityisyyttä joskus turhankin paljon.

– Toisen henkilön asioihin sekaantuminen ja perusteltu huolen ilmaiseminen ovat kaksi eri asiaa, sanoo Seniori-infon esimies Marko Timonen.

On olemassa merkkejä, jotka kertovat, että vanhuksen nykyinen hoito tai palvelut eivät enää vastaa hänen tarpeitaan.

– Huolestuttavia merkkejä ovat esimerkiksi, jos vanhus harhailee toistuvasti pihalla ja etsii kotiaan tai jos hän käyttäytyy omituisesti, laittaa vaikkapa outoja viestejä naapurin postiluukusta. Kun ihminen sairastuu, hän voi toimia hyvinkin eriskummallisesti, Timonen huomauttaa.

Ei tarvitse olla sosiaalialan ammattilainen tai muistisairauksien asiantuntija kysyäkseen vanhukselta, tarvitseeko hän apua tai onko kaikki kunnossa.
– Seniori-infon esimies Marko Timonen

Kysymys on ajankohtainen, sillä Suomessa on yli 65-vuotiaita jo yli 21 prosenttia koko väestöstä. Ikääntymisen mukana seuraa useimmille terveydellisiä haasteita, kuten muistiongelmia tai raihnaisuutta.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.

– Meille tulee ilmoituksia havaintojen perusteella, joita tavalliset ihmiset ovat tehneet esimerkiksi ruokakaupassa, kirjastossa tai apteekissa. Ei tarvitse olla sosiaalialan ammattilainen tai muistisairauksien asiantuntija kysyäkseen vanhukselta, tarvitseeko hän apua tai onko kaikki kunnossa. Kyse on välittämisestä, Timonen rohkaisee.

Huoli-ilmoituksen tekeminen on tietyillä ammattiryhmillä ammattiin sidottu velvollisuus. Näin on esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen, hätäkeskuksen ja poliisin palveluksessa olevilla.

Mahdollisuus tehdä huoli-ilmoitus perustuu vuonna 2013 voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin.

– Kun Seniori-infoon tulee huoli-ilmoitus, teemme suppean alkukartoituksen. Siinä tarkistetaan esimerkiksi, onko vanhus jo kotihoidon tai muun palvelun piirissä, ja jos on, olemme yhteydessä näihin tahoihin. Soitamme tarpeen mukaan myös vanhukselle itselleen ja kysymme hänen näkemystään omasta tilanteestaan. Alkukartoituksen jälkeen asia ohjautuu Helsingissä Helppiseniorin asiakasohjausyksikköön. Jokainen kunta vastaa itse oman asuinalueensa kuntalaisten peruspalveluista, myös huoli-ilmoitusten käsittelemisestä, Timonen kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi