Aira Kosonen valmisti arkkupeiton pehmeästä ja lämpimästä villakankaasta.
Aira Kosonen alkoi kirjailla Tuonelan joutsenia arkkupeittoon, kun hänen puolisonsa sairastui syöpään
Aira Kosonen haluaisi antaa tekemänsä arkkupeiton ja tuhkapussin jollekin hautausmaalle. Ompelu on hänelle harras hetki.
Arkkupeiton valmistaminen oli kytenyt Aira Kososen mielessä pitkään. Lopulta sitä vauhditti se, kun hänen Malmin hautausmaalla työskentelevä tyttärensä kertoi siellä käytettävistä vainajien tuhkapusseista. Kosonen sai idean tehdä peiton lisäksi tuhkapussin.
Kososen mielikuvissa vainajan arkun päällä käytettävä peitto näytti vaaleanharmaalta. Viime helmikuussa hän sitten löysi oikean värisen villakankaan. Hän kirjaili siihen ristin ja valkoisia joutsenia, joiden hän ajatteli viittaavan Jean Sibeliuksen Tuonelan joutsen -teokseen.
Arkkupeiton lisäksi Kosonen ompeli vaaleanharmaasta puuvillasta vainajan tuhkia varten pussin. Maahan haudattavaan pussiin voi kirjoittaa esimerkiksi vainajan nimen ja syntymä- ja kuolinajan.
Hartaaksi uskovaiseksi tunnustautuva Aira Kosonen on joutunut viime aikoina miettimään elämän rajallisuutta tavallista enemmän hänen puolisonsa sairastuttua syöpään. Arkkupeiton tekeminen auttoi jaksamaan vaikeassa tilanteessa. Kirjoessaan Kosonen monesti kuunteli radiosta hengellisiä ohjelmia.
Arkkupeiton valmistamisessa on ollut myös vahva ekologinen näkökulma. Omaisten ei tarvitse hankkia näyttävää arkkua, kun se on siunaamisen aikana peiton alla.
Arkkupeitto tai -alba ei ole uusi keksintö, sillä Kososen tietojen mukaan sellainen on ollut Suomessa käytössä jo 1600-luvulla. Peittoon on yleensä kirjailtu kristinuskoon tai luontoon liittyviä symboleja.
Kososella on ollut arkkupeiton valmistamisessa myös vahva ekologinen näkökulma. Omaisten ei tarvitse hankkia näyttävää arkkua, kun se on siunaamisen aikana peiton alla. Tuhkapussi taas maatuu ajan kuluessa.
Kosonen haluaisi lahjoittaa arkkupeiton ja tuhkapussin jonkin hautausmaan käyttöön. Sieltä omaiset voisivat lainata arkkupeittoa siunaustilaisuuteen. Tuhkapusseja Kosonen voisi tehdä tarvittaessa lisää.
Koko ikänsä käsitöitä tehnyt Aira Kosonen on ommellut Malmin seurakunnalle erilaisia tekstiilejä. Kaikki alkoi 12 vuotta sitten, kun Puistolan Marttoja pyydettiin valmistamaan 50 vuotta täyttäneen Puistolan kirkon käyttöön kaksi kastemekkoa ja arkkupeitto. Kosonen halusi tuolloin ommella kastemekot.
Hän on tehnyt myös papin messuvaatteen, kasukan, ja sen päälle puettavan stolan. Ne ovat käytössä Tapulin seurakuntakodilla.
Arkkupeiton joutsenet Aira Kosonen ompeli kotonaan Tapulikaupungissa. Ensimmäisen joutsenensa Kosonen kirjoi kuitenkin jo vuosia sitten Teneriffalla. Hän vietti siellä aiemmin talvia ja osallistui suomalaisen luterilaisen kirkon toimintaan. Kirkolla vietettyihin naistenpäiväjuhliin toivottiin naisten tekevän tietyn teeman mukaisia käsitöitä. Kun teemana olivat käsineet, hän kirjaili niihin lempilintunsa.
Aira Kosonen ompeli arkkupeiton lisäksi pussin vainajan tuhkia varten.
Aira Kosonen, 77, asuu Helsingin Tapulikaupungissa. Hän on ommellut arkkupeiton ja tuhkapussin, jotka haluaisi lahjoittaa jonkin hautausmaan käyttöön.
Kosonen on valmistanut aiemmin kastemekot Puistolan kirkolle sekä messukasukan ja stolan Tapulin seurakuntakodille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Marja Suominen on verhoillut yli 100 000 ruumisarkun kantta ja se saattaa olla maailmanennätys: ”En ole kyllä ikinä ajatellut muuta työtä”
Hyvä elämäVerhoilukankaana käytetään puuvillaa, pellavaa ja villaa, jotka vekittyvät kannen ympärille kauniisti. Suosituin väri on valkoinen.
