Juha Luodeslampi entisöi Messerschmitt-kääpiöautoa neljä vuotta. Seuraava projekti on taka-alalla näkyvä saksalainen Gutbrod, joka on valmistettu vuonna 1951.
Harras hetki: Menneen maailman auto saa uuden elämän, kun Juha Luodeslampi työstää ajatuksiaan verstaalla
Juha Luodeslampi kunnostaa vanhoja autoja, mopoja ja laitteita.
Kun kello lähenee iltayhdeksää, Juha Luodeslampi avaa verstaansa oven munalukon tottunein ottein. Hän saa parhaat luovat ideansa, kun päivän välttämättömät askareet ovat jo takana.
Luodeslampi työstää verstaallaan ajatuksia, mutta työn tulokset ovat käsin kosketeltavia. Vuosien varrella monenlaiset vanhat autot, mopot, moottorit ja koneet ovat saaneet hänen käsissään uuden elämän.
Vanhan auton kunnostaminen alkaa tavallisesti laajoilla ruostekorjauksilla, jotka Luodeslampi tekee hitsaamalla. Sen jälkeen edessä on maalaus, sisäosien verhoilu ja monen yksityiskohdan uudelleen rakentaminen.
Luodeslampi kutsuu harrastustaan koneen filosofiaksi tai runoudeksi. Työskennellessään hän pohtii, missä historian tilanteessa ajoneuvo tai laite on syntynyt, miksi se on valmistettu näin ja miten syntyaika näkyy sen muotoilussa.
Yksi esimerkki koneen filosofiasta on Juha Luodeslammen kunnostama Messerschmitt, jota voi luonnehtia moottoripyörän ja auton välimuodoksi. Nykymittapuulla kääpiöauto on onnettoman pieni, tehoton ja epäluotettava, mutta syntyhetkellään se vastasi todelliseen tarpeeseen.
Verstaassa odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, vanhoja lehtiä ja monenlaista roinaa.
Toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana juuri ja juuri kolme henkeä kuljettava saksalainen keksintö oli halpa ja edullinen ajoneuvo, jollaisten kysyntä oli kovaa. Ensimmäiset tällaiset autot tehtiin lentokonetehtaassa, jossa ei saanut enää valmistaa lentokoneita.
Kun Luodeslampi hankki vuonna 1955 valmistetun menopelin, se oli ollut jo pitkään purettuna edellisen omistajan varastossa. Paljon osia puuttui.
Vielä muutama vuosikymmen sitten osien puuttuminen olisi voinut muodostua ongelmaksi, mutta nykyään apuna ovat vanhojen ajoneuvojen harrastajien kansainväliset nettiyhteisöt. Niiden avulla Luodeslampi löysi muun muassa alkuperäisen rullattavan katon, joka oli lojunut vuosikausia ruotsalaisen polkupyöräliikkeen perällä.
Verstaallaan Juha Luodeslampi tekee jotakin sellaista, mihin ”valkoisten sohvien miehet” eivät pysty. Ilmaisu kuvaa hänen elinaikanaan tapahtunutta yhteiskunnan muutosta.
Luodeslampi varttui työväestön asuinalueella Vantaan Korsossa ja näki, miten isät korjasivat ja kunnostivat autojaan ja pojat polkupyöriään ja mopojaan. Nyt tuota maailmaa ei enää ole.
Verstas on Luodeslammelle ympäröivän maailman kiireiltä ja haasteilta suljettu tila. Siellä häntä odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, tavaroita, vanhoja tekniikan alan lehtiä ja monenlaista roinaa. Ne ja mielessä liikkuvat asiat linkittyvät toisiinsa ja muodostavat loputtoman määrän ajatusten ja merkitysten ketjuja.
Tavoitteiden asettamisen sijasta Luodeslampi puhuu keskeneräisyyden viisaudesta. Hänen ei tarvitse tietää käsillä olevan työn valmistumispäivää, eikä kaikkien prosessien tarvitse tulla koskaan valmiiksi.
Kasvatustieteilijä ja kuvanveistäjä Juha Luodeslampi työskentelee Kirkkohallituksessa aikuistyön ja kulttuurin asiantuntijana.
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Luodeslampi selvitti, millaisia haasteita uskonnonopettajat kohtasivat peruskoulun syntyvuosina ja miten he vastasivat niihin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Juha Luodeslammen rakentamassa seimiasetelmassa on kiukaan alusta ja lusikoista tehdyt kasvot – ”Katsoja näkee niistä omat kasvonsa”
Hyvä elämä AjankohtaistaLuodeslammen seimiasetelman nimi on Syli, sillä juuri tänä jouluna ihmiset kaipaavat turvallista syliä.
