Hautausmaamestari Arttu Hirvonen tasoitti haudan pohjaa Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla.
Hautaustoimi tasapainoilee kiristyvän taloutensa kanssa – toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi suurta muutosta
Hautaustoimen kuluja ovat kasvattaneet kohonneet kustannukset, mutta myös kuolleitten määrän kasvu.
”Entistä suurempi taakka, entistä kapeammilla hartioilla.” ”Huolestuttava”. Näin kuvailevat Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Teemu Kylmäkoski ja Vantaan hautaustoimen päällikkö Minna Aho toimialansa tilannetta.
– Huolestuttava sen vuoksi, että hautausten määrät vielä kasvavat nykyisestä tulevaisuudessa, Aho perustelee.
Seurakunnissa joudutaan parhaillaan miettimään, kuinka selvitä kasvavista hautaustoimen kuluista, kun samaan aikaan toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi suurta rakenteellista muutosta: sekä kirkon saaman valtion rahoituksen vähentyminen että tapa, jolla valtionosuutta kirkon sisällä jaetaan.
Hallitus on esittänyt, että evankelis-luterilaisen kirkon saamaa rahoitusta leikattaisiin lähes 20 miljoonalla eurolla. Tämä osuisi erityisesti hautaustoimeen, johon suurin osa kirkon saamasta valtionavustuksesta kuluu ja voisi johtaa siihen, että hautaukseen liittyvät maksut nousevat tai yhä suurempi osuus kuluista joudutaan kattamaan kirkollisverovaroista.
Espoon hautaustoimen päällikön Juha Ollilan mielestä muutoksille hautaustoimen rahoittamisessa saattaa olla tarvetta, mutta perustelut ovat väärät. Tällä hän viittaa laskelmaan, jonka mukaan ansiotulovähennyksen poistaminen yhdessä työttömyysvakuutusmaksun alenemisen kanssa johtaisi evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kirkollisverotuottojen kasvuun. Hautaustoimeen ei kuitenkaan käytetä kirkollisveroja, eikä kirkollisveron maksajia voi asettaa asemaan, jossa he maksavat yhä suuremman osan kaikkien suomalaisten hautauksesta.
Hautausmailla tarvitaan paljon työvoimaa kesäkaudella. Emmaliisa Kaikkonen hoiti hautaa Ruskeasannan hautausmaalla.
Valtio on ikään kuin tilaaja, kirkko palveluntuottaja
Lähtökohtana hautaustoimessa on ollut, että valtion rahoitus kattaisi sen kuluista 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia katettaisiin hautaustoimen maksuista. Pääkaupunkiseudulla tämä toteutuu.
– Viime vuonna 24 prosenttia hautaustoimen kuluista katettiin Espoossa maksuilla, Juha Ollila kertoo.
Teemu Kylmäkoski Helsingin seurakuntayhtymästä rinnastaa hautaustoimen ostopalveluun, jossa valtio on ikään kuin tilaaja ja kirkko hoitaa tehtävän niin kustannustehokkaasti kuin pystyy.
– Voittoa hautaustoimella ei ole tarkoitus tehdä, hän painottaa.
Varsinaisten hautausmaksujen ja valtionavustuksen lisäksi seurakunnat saavat rahaa hautojen hoitoon liittyvistä maksuista. Ne ohjautuvat hautainhoitorahastoon, joka pidetään erillään seurakuntayhtymän muusta omaisuudesta. Rahastossa olevia varoja myös sijoitetaan.
Hautausmaamestari Arttu Hirvonen kaivoi uurnahautaa, taustalla hautausmaamestari Tuomo Rajala.
Viime vuosina hautaustoimen kulut ovat kasvaneet koko maassa, ja hautaustoimi on ollut 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palkat ovat nousseet, samoin esimerkiksi energian ja tarvikkeiden hinnat ja hautausten määrä. Nyt voimaan astui arvonlisäveron korotus.
Suurin kuluerä hautaustoimessa on työvoima, jota tarvitaan varsinkin kesäkaudella paljon.
– Verrattuna vaikka puiston kunnossapitoon, hautausmailla on paljon enemmän käsityötä, sillä sopimushautoja hoidetaan yksittäin. On myös itse hautaamiseen liittyvää työtä, hautojen avausta ja peittoa, Teemu Kylmäkoski kertoo.
Hautaustoimen kuluja on kasvattanut myös ikärakenne. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2022 hieman yli 63 000 henkilöä ja vuonna 2023 yli 61 000 henkilöä. Vielä 2010-luvulla vuosittainen kuolleitten määrä oli noin 50 000.
Pääkaupunkiseudun kunnissa väestö on nuorempaa kuin monella muulla paikkakunnilla, mutta asukasmäärä on ollut kasvussa ja väestön vanheneminen tuntuu täälläkin. Kasvuun on myös varauduttava.
– Vantaalla on noudatettu kohtuullisuutta hautausmaitten ylläpidossa ja rakentamisessa, kuitenkin niin, että kaikille vantaalaisille on hautapaikka myös tulevaisuudessa, Minna Aho kertoo.
Helsingin pitäjän hautausmaata ja Ruskeasannan hautausmaata on viimeisen viiden vuoden aikana laajennettu. Korsossa ja Hämeenkylässä on tehty lisää holvihautapaikkoja ja laajennettu sirottelualuetta.
– Viimeksi valmistui Helsingin pitäjän hautausmaalaajennus, johon meni yli kaksi miljoonaa euroa. Laajennukset on pystytty mahdollistamaan valtionrahoituksen avulla, Aho sanoo.
Seurakuntien hautausmailla voi olla myös tunnukseton alue tai muslimien hauta-alue, kuten Ruskeasannassa.
Hautaustoimilaki estää jäsenedut
Kirkon hautausmaille haudataan suomalaisia vakaumuksesta riippumatta, ja niillä voi olla olla myös tunnukseton hauta-alue tai muslimien hauta-alue. Kunnalliset hautausmaat ovat harvinaisia; Kauniaisista sellainen kuitenkin löytyy.
Siihen, pitäisikö hintoja nostaa ja jos, niin kuinka paljon, hautaustoimen päälliköt eivät vielä osaa ottaa kantaa, koska asiaan liittyvät päätökset on tekemättä.
– Mitään isoja tarpeita hinnastonmuutoksiin meillä ei ole, varsinkaan kun lopullisia päätöksiä ei ole vielä tullut, Juha Ollila sanoo.
– Vaikea sanoa, koska emme tiedä, miten kokonaisuus asettuu. Marraskuussa, kun kirkolliskokous on käsitellyt valtionavun jakoperusteiden jakoa kirkossa, olemme viisaampia, toteaa Minna Aho.
Entä pitäisikö kirkon jäsenyydestä sitten olla jotakin etua edes kuoleman jälkeen? Toistaiseksi hautausmaksut ovat kaikille samat, ainoastaan seurakunnan tilojen käytöstä voidaan periä suurempi maksu kirkkoon kuulumattomilta.
– Äkkiseltään voi tietysti ajatella, että totta kai pitäisi saada jäsenetuja. Mutta kun hautaustoimi toimii valtionrahoituksella ja valtio on halunnut, että kaikki suomalaiset vakaumukseen katsomatta haudataan ja kaikille on hautapaikka, niin näin se menee, Teemu Kylmäkoski sanoo.
– Periaatteessa hautaustoimi on tunnuksetonta palvelua. Meillä kaikki saavat samanarvoisen palvelun, onpa sitten ortodoksi, luterilainen, katolilainen, muslimi tai uskonnoton, hän jatkaa.
Olisi pitänyt ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa jokainen verovelvollinen maksaa hautausveroa.
Tulevaisuudessa hautausala saattaa joka tapauksessa olla muutosten edessä, varsinkin jos valtiolta tuleva rahoitus tuntuvasti pienenee. Espoon seurakuntayhtymän Juha Ollilalla on asian ratkaisemiseksi ehdotus.
– Mielestäni Suomessa tehtiin selkeä virhe siinä, että ensin kerättiin yhteisöveroa ja sitten siirryttiin valtionrahoitukseen. Olisi pitänyt ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa jokainen verovelvollinen maksaa hautausveroa. Se olisi paljon selkeämpi malli kuin nykyinen.
Hautaustoimi työllistää satoja ihmisiä pääkaupunkiseudulla
Helsingin seurakuntayhtymällä on kuusi hautausmaata: Hietaniemi, Malmi, Kulosaaressa sijaitseva Leposaari, Maunulan uurnalehto, Vantaan puolella sijaitseva Honkanummi ja Östersundom. Krematorioita on kaksi, Malmi ja yhdessä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa omistettu Honkanummi. Hietaniemen krematorion toiminnasta vastaa säätiö.
Vakituisia työntekijöitä on noin sata, kausityöntekijöiden ollessa palveluksessa työntekijöiden määrä nousee 450:een. Haudanhoitosopimuksia on noin 55 000. Vuonna 2023 hautauksia oli 5 500.
Espoon seurakuntayhtymällä hautausmaita on viisi: Kirkon hautausmaa Espoon tuomiokirkon ympärillä, Kappelin hautausmaa Espoon siunauskappelin vieressä, Gräsan uurnalehto, Kellonummen hautausmaa ja Tapiolan uurnalehto.
Vakituisia työntekijöitä on noin 20, joiden lisäksi kausityöntekijöitä on noin 80. Haudanhoitosopimuksia Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimella on noin 20 000. Vuonna 2023 hautauksia oli 1 182.
Vantaan seurakuntayhtymällä on neljä hautausmaata: Helsingin pitäjän hautausmaa, Ruskeasanta, Hämeenkylä ja Korso. Honkanummen hautausmaa Vantaalla kuuluu Helsingin seurakuntayhtymälle, mutta sen krematorio ja tunnukseton hautausmaa ovat Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteisiä.
Vakituisia työntekijöitä Vantaan seurakuntien hautaustoimessa on 17, joiden lisäksi on 40 kausityöntekijää. Hautojenhoitosopimuksia Vantaan seurakuntayhtymällä on 2 000. Hautauksia vuonna 2023 oli 1 072.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kirkollisveroprosentit säilyvät ennallaan myös ensi vuonna pääkaupunkiseudulla
AjankohtaistaTaloustilanne seurakuntayhtymissä on ollut hyvä, mutta esimerkiksi inflaatio tuntuu myös seurakuntien taloudessa.
