Hautajaisiin voi osallistua tällä hetkellä vain muutama henkilö. Suruprosessin kannalta hautajaiset ovat monelle tärkeä tilaisuus.
Hautaustoimistojen liitto kritisoi kuuden hengen rajoitusta hautajaisissa
Seurakunnissa tiukkaa linjaa perustellaan ihmisten suojelulla vaikeassa koronatilanteessa. Toisaalta tapauskohtaista harkintaakin käytetään.
Suomen Hautaustoimistojen Liitto kritisoi tiukkoja hautajaisia koskevia rajoituksia seurakunnissa. Liiton julkaisemassa kannanotossa kysytään, ovatko hautajaiset sellainen tilaisuus, jossa pitää noudattaa tiukkaa linjaa.
Helsingin ja Espoon hiippakunnissa hautajaisiin saa nykyisten rajoitusten mukaan osallistua vain kuusi henkilöä sekä tarvittavat seurakuntien työntekijät eli yleensä pappi, kanttori ja suntio. Tässä voidaan kuitenkin käyttää niin sanottua pastoraalista harkintaa eli sallia pieni osallistujamäärän ylitys, jos kyse on lähiomaisista.
– Olemme seuranneet omaisten tilanteita ja sitä, miten tuskallista tämä on. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, kuka on vainajalle ollut läheinen ja kenelle hän on merkinnyt paljon. Joskus se on joku muu kuin perhejäsen, Suomen Hautaustoimistojen Liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius sanoo.
Forsiuksen mukaan kirkoissa, kappeleissa ja hautausmaa-alueilla on paljon tilaa, joten turvavälit on mahdollista säilyttää, vaikka osallistujia olisi enemmän kuin kuusi. Toisaalta paikalla olevista suuri osa saattaa muutenkin asua samassa taloudessa.
– Ei ole mitään perustetta sille, että jonkun ulkopuolisen tahon pitäisi suojata omaisia, jotka muutenkin ovat tekemisissä toistensa kanssa, Forsius perustelee.
Jäähyväiset voivat jäädä jättämättä
Hautajaisia koskevat rajoitukset ovat vaihdelleet viimeisen vuoden aikana alueellisesti ja koronatilanteen mukaan. Välillä hautajaisiin sai osallistua enintään kymmenen ihmistä. Silloinkin tästä joustettiin tarvittessa. Koronatilanteen vuoksi muistotilaisuksia ei ole välttämättä järjestetty ollenkaan, kuten ei myöskään vainajien näyttöjä.
Omaisten näkökulmasta hautajaiset ovat kirkon tärkein tehtävä ja olennainen osa surutyötä.
- Kyllikki Forsius
Kyllikki Forsiuksen mukaan läheisensä menettäneille rajoitukset ovat aiheuttaneet ylimääräistä tuskaa. Tilanne on vaikea myös siksi, että sairaaloissa ja hoivalaitoksissa ei ole voinut vierailla tavalliseen tapaan ja jättää hyvästejä.
– Omaisten näkökulmasta hautajaiset ovat kirkon tärkein tehtävä ja olennainen osa surutyötä. Esimerkiksi arkun kantaminen on monelle tärkeä juttu kuten myös se, että voi jättää jäähyväiset vainajalle hautajaisissa.
Nykyisin suurin osa hautauksista pääkaupunkiseudulla on tuhkahautauksia. Tuhkauurna lasketaan maahan yleensä muutaman viikon kuluttua hautajaisista. Kokoontumisrajoitus koskee myös tätä tilannetta. Uurnan voi laskea maahan vuoden sisällä hautajaisista, mutta harva haluaa lykätä tilaisuutta kuukausia.
– Jos ihminen odottaa, että hänen läheisensä tuhkat lasketaan maahan, hän ei pääse suruprosessissa eteenpäin, Forsius perustelee.
Hän toivoo, että rajoituksissa palattaisiin edes kymmeneen henkilöön.
”Omaiset ovat ymmärtäneet tilanteen hyvin”
Vantaan seurakuntien kirkkoherrat ovat laatineet Hautaustoimistojen Liitolle yhteisen vastauksen, jossa he perustelevat rajoitusta halulla suojella omaisia. Kirkkoherrat korostavat myös, että seurakunnissa ollaan valmiita tukemaan omaisia muulla tavoin.
Vantaan seurakunnissa tapauskohtaista harkintaa käyttää aina vainajan kotiseurakunnan kirkkoherra, mikäli hautajaisiin olisi tulossa enemmän kuin kuusi henkilöä.
– Kyllä näitä tapauksia tulee koko ajan, mutta useimmiten kyse on ihan muutamasta henkilöstä. Omaiset ovat ymmärtäneet tilanteen hyvin, Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen sanoo.
Kyse on kuitenkin siitä, että koronatilanne on vakava ja erilainen kuin viime keväänä.
- Hannu Pöntinen
Pöntisen ymmärtää tiukkojen rajoitusten aiheuttaman surun, mutta pitää linjaa oikeana.
– Sielunhoidollisesta näkökulmasta haluaisi tietysti, että mahdollisimman moni voisi osallistua hautajaisiin. Kyse on kuitenkin siitä, että koronatilanne on vakava ja erilainen kuin viime keväänä. Tauti on tarttuvampi, ja Vantaa Suomen kärkipäätä. Haluamme kantaa vastuuta.
Espoon seurakunnissa tapauskohtaista harkintaa käyttävät kirkkoherrat. Jos kyse on seurakuntien yhteisistä siunauskappeleista, osallistujamäärän ylityksestä päättää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo.
– Pyyntöjä muutaman ylimääräisen henkilön pääsystä hautajaisiin tulee jonkin verran. Kuuden henkilön rajoitus on kyllä todella tiukka, mutta perusteena on se, että pääkaupunkiseudulla tautitilanne on vaikea.
Salo kertoo suositelleensa joillekin omaisille, että isompi muistotilaisuus pidettäisiin koronatilanteen muututtua paremmaksi ja hautajaisissa olleen papinkin voi kutsua myöhemmin paikalle. Hautajaisia on myös välitetty suoratoistona niille omaisille, jotka eivät pääse paikalle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Auta viimeisellä matkalla – joihinkin hautajaisiin tarvitaan ulkopuolisia arkunkantajia
Hyvä elämä AjankohtaistaVapaaehtoisia kantajia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun saattoväkeä on vähän tai se on kovin iäkästä.
Koronarajoituksista huolimatta Helsingissä voi järjestää hautajaisia, joihin osallistuu 20–50 henkeä
Ajankohtaista Ajankohtaista
